Keuruulla vertaistukea toimintaryhmästä aivovammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen

sanna_valila_sairaalassa

Sanna Välilä sairaalassa pian vammautumisen jälkeen.

Keuruulla käynnistyy uusi ryhmä, jonka tarkoituksena on jakaa vertaistukea aivovammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen. Ryhmä polkaistaan käyntiin torstaina 9.4.2015 klo 17 Toimintakeitaan (Koulutie 5, linja-autoasema) tiloissa pidettävällä luennolla ”Aivovammat – mistä on kyse?” Luennoitsijana toimii Aivovammaliiton palvelusuunnittelija Anna-Mari Bruns.

Keuruun tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Luennon jälkeen päätetään, että milloin käynnistettävä toimintaryhmä kevään aikana kokoontuu.

Yksi Keuruun ryhmän puuhanaisista on Sanna Välilä Keski-Suomen aivovammayhdistyksestä. Hän vammautui neljä vuotta sitten pudottuaan viherhuoneestaan 8,5 metrin korkeudesta asvaltille. Törmäyksen seurauksena hän sai erittäin vaikean aivovamman, ja vartalon vasen puoli halvaantui.

–  Elämä muuttui kovasti. Menetin työkykyni, koska aivoni ja sitä myöten kroppani eivät enää kestäneet pitkäkestoista rasitusta. Joudun suunnittelemaan päiväni tarkasti, jotta voimavarani riittävät iltaan asti. Tämä on haasteellista, mutta nykyään yleensä siinä onnistun.

sanna_valila

Sanna Välilä nyt.

Sanna liittyi Keski-Suomen aivovammayhdistykseen noin puolen vuoden kuluttua vammautumisestaan. Aivovammaliitto ja sen tarjoama toiminta löytyi netin kautta Sannan etsiessä vinkkejä vertaistukeen.

– Yhdistystoiminta on antanut valtavasti – sekä erittäin tärkeää vertaistukea että toimintaa. Nykyään harrastustoiminta on myös työn korvike, sillä olen Aivovammaliiton hallituksessa ja toimin Keski-Suomen aivovammayhdistyksessä sihteerinä.

Sanna suosittelee yhdistystoimintaa kaikille aivovamman saaneille ihmisille.

– Vertaisten kanssa voi huoletta olla oma itsensä. Esimerkiksi mahdolliset kommunikaatiovaikeudet eivät haittaa, koska niitä on muillakin. Yhdistystoiminnassa voi jakaa kokemuksiaan ja saada vinkkejä omaan arkeen ja jaksamiseen. Tärkeintä on keskinäinen ymmärrys: jo siitä saa voimia, ettei ole yksin vammansa kanssa. Myös omaisille koen toiminnan tärkeäksi. Hekin näkevät, kuinka monenkirjavaa joukkoa aivovammautuneet ihmiset ovat ja saavat vertaistukea toisilta omaisilta.

Vammaisten ihmisten avun ja tuen palvelut on irrotettava kilpailutuksesta – perustarpeet eivät ole kauppatavaraa

Uusi EU:n hankintadirektiivi on tullut voimaan ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalain-säädäntöä. Suomi on tulkinnut liian tiukasti EU:n kilpailusääntöjä ja on aikeissa tuhota kansalaisten osallisuuden itseään koskevissa asioissa ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet tuottaa palveluja. Nyt on tilaisuus korjata tehdyt virheet.

Vammaisalan järjestöt vaativat, että vammaisten ihmisten arjesta selviytymiseen tarkoitetut palvelut irrotetaan uudistettavan hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. EU:n perussopimus antaa tähän mahdollisuuden, joka on hyödynnettävä kansallisessa lainsäädännön uudistamistyössä. Kansallisen hankintalain säätäminen jää huhtikuussa 2015 valittavan eduskunnan tehtäväksi.

Sote-järjestämislakiin on saatava palvelusetelin rinnalle yksilöllisten vammaispalvelujen järjestämistavaksi henkilökohtainen budjetointi eli käyttäjän valintaan perustuva menettely.

Tämä takaa vammaisten ihmisten avuntarpeisiin perustuvien palveluiden järjestämisen ja pitää julkiset kustannukset kurissa. Pienillä, paikallisilla yrityksillä säilyy mahdollisuus toimia ja kehittyä.

Hallitusohjelmalauseet

  1. Vammaisten henkilöiden yksilöllisiin avun ja tuen tarpeen mukaisiin palveluihin ei sovelleta hankintalain kilpailuttamissäännöksiä.
  2. Sote-järjestämislain 16 §:ään henkilökohtainen budjetointi tai vastaava käyttäjän valintaan perustuva menettely järjestämistavaksi palvelusetelin rinnalle.

Yhdenvertaisuus, oikeus päättää omista asioistaan sekä itsenäisyys ja osallisuus yhteiskunnassa ovat YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisia perusoikeuksia.Kilpailutuksessa palvelujen käyttäjä jätetään omassa asiassaan ulkopuoliseksi. Menettely muistuttaa nykyisin jopa ihmiskauppaa. Avun ja tuen turvaaminen on Suomessa alistettu elinkeinopolitiikalle. Yritysten vapaa kilpailutoiminta nousee tärkeämmäksi arvoksi kuin palveluiden laatu ja alan kansalaislähtöinen auttaminen ja kehittäminen.

Vammaisalan järjestöt eivät vastusta kilpailua. Me suorastaan haastamme siihen. Sosiaaliala tarvitsee kaikkia toimijoita ja yrityksiä, jotka ovat valmiita kehittämään alaa ja palveluita vuorovaikutuksessa vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Julkisilla varoilla hankitun palvelun tuoton tulee jäädä kotimaahan.

Vammaisten henkilöiden jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsema apu ei ole tuote.

Avun ja tuen tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet ovat yksilöllisiä. Kyse ei ole yhteen elämän-vaiheeseen liittyvästä väliaikaisesta palvelutapahtumasta, vammaisuus on koko elämän mittainen kumppani. Pakettiratkaisut, massatuotanto ja raskas palvelurakenne eivät kohtaa yksilöllisiä tarpeita. Tästä seuraa sekä yli- että alihintaisia tarjouksia, sopimattoman palvelun paikkaamista lisäpalveluilla ja lopputuloksena kustannusten hallitsematon kasvu.

Kilpailutukset ovat johtaneet sosiaalipalvelualan keskittymiseen. Kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat suuryhtiöt ostavat pienempiään. Palvelutuotanto on keskittynyt ja monopolisoitunut.

Lisätietoja

Merja Heikkonen, Vammaisfoorumi ry, puh. 050 3835 226, merja.heikkonen@nkl.fi

Markku Virkamäki, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, puh. 040 5655 370,markku.virkamaki@kvps.fi

Vammaisfoorumi ry on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto.

Neurologisesti vammaiset ja sairaat ihmiset jäävät usein ilman palvelusuunnitelmaa

NV – Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsenkysely osoittaa, ettei palvelusuunnitelmaa ole asianmukaisesti tehty suurelle osalle sitä tarvitsevista. Kyselyn mukaan myös kuntoutussuunnitelman toteutumisessa on vakavia puutteita. Järjestöt muistuttavat, että huolella tehty palvelusuunnitelma on monen neurologisesti vammaisen tai sairaan ihmisen hyvän arjen edellytys.

NV – Neurologiset vammaisjärjestöt teetti vuodenvaihteessa 2014–2015 kyselyn, jossa kartoitettiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden palvelusuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien nykytilannetta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 697 Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsentä. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoi, ettei heille oltu tehty palvelusuunnitelmaa. Heistä 41 prosenttia arvioi, että palvelusuunnitelman teko olisi omalta kannalta tarpeellista. Noin joka viides vastaaja (18 %), jolle palvelusuunnitelma oli tehty, arvioi, etteivät suunnitelmassa mainitut palvelut ja tukitoimet ole heidän kohdallaan toteutuneet riittävän hyvin.

Vastaajat kertoivat pitävänsä palvelusuunnitelmaa epäselvänä tai vajavaisena, eikä heillä ole tarkkaa tietoa mitä palveluja ylipäänsä on mahdollista saada. Vastaajat mainitsivat ongelmiksi myös tukitoimien, apuvälineiden ja avustajien vaikean saatavuuden sekä arjessa pärjäämisen vaikeuden, koska heidät on arvioitu terveemmiksi kuin mitä he itse kokevat olevansa.

– Kun palvelusuunnitelmaa varten ei tehdä riittävää palvelutarpeen kartoitusta, asiakkaan elämäntilanne, tarpeet ja näkemykset jäävät kuulematta, sanoo CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo sanoo.

Kyselyssä ei selvitetty vastaajien toimintakykyä. Yksittäisen sairauden tai vamman vaikutus toimintakykyyn voi olla hyvin laaja, eivätkä kaikki neurologisesti vammaiset tai sairaat ihmiset ole palvelusuunnitelman tarpeessa.

– Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan palvelusuunnitelma on kuitenkin aina laadittava sitä tarvitseville. Esimerkiksi vaikeasti vammaisille ihmisille palvelusuunnitelma on aina tehtävä, Toljamo muistuttaa.

Palvelusuunnitelma on lakisääteinen suunnitelma palveluista ja tukitoimista, joita vammainen tai pitkäaikaissairas ihminen tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan ja tarpeen mukaan hänen lähipiirinsä kanssa. NV-järjestöjen kysely osoittaa, ettei palvelusuunnitelman laatiminen läheskään aina toteudu lain mukaan. NV – Neurologiset vammaisjärjestöt muistuttaa, että kaikilla neurologisesti vammaisilla ja sairailla ihmisillä on yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemansa palvelut.