Sopeutumisvalmennusesite ilmestynyt

Aivovammaliiton Kurssi- ja lomatoimintaa aivovammautuneille kuntoutujille 2017 -esite on valmistunut. Esite sisältää Aivovammaliiton, Tatun, MLL:n, Validian, Rokuan ja Kuntoutuskeskus Kankaanpään sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, tiedot Tampereen ja Oulun ensitietopäivistä, Aivovammaliiton tuetut lomat ja sosiaaliset luontokuntoutuslomat (soluku). Aivovammaliiton kurssien hakulomakkeen voi täyttää myös nettisivuillamme 

Tuetuille lomille ja soluku-lomille hakeudutaan suoraan MTLH:n kautta  Huomaathan, että tuetut lomat ja soluku-lomat eivät ole sopeutumisvalmennusta, joten ne eivät sulje pois toisiaan. Saman vuoden aikana voi halutessaan hakea ja päästä sekä ”sopparille” että tuetulle lomalle!

Voit lukea esitettä sähköisenä  sope_2017 tai tilata painetun esitteen Aivovammaliitosta.

Humalatila syypää aivovammaan

Viikolla 46 on jo 13. valtakunnallinen Aivovammaviikko! Tänä vuonna muistutamme, että selvälläkin päällä voi sattua, mutta alkoholi lisää muun muassa tapaturmariskiä!

Marge Miettinen sai aivovamman vuonna 2011 pudottuaan 8,5 metrin matkan päätyen asvaltille. Kuten 60 prosentissa aivovammatapauksista, oli Miettinen vammautuessaan humalassa. Mutta kuten moni muukin humalassa vammautunut, ei hänkään ollut ongelmakäyttäjä, vaan ihan tavallinen silloin tällöin -juhlija.

-Olimme olleet isolla porukalla ravintolassa ja olin sillä kerralla vahvasti humalassa. Tulimme ravintolasta silloisen miesystäväni, eli nykyisen aviomieheni, asunnolle ja menimme viherhuoneeseen, joka on ikään kuin lasitetun parvekkeen ja huoneen välimuoto. Avasin kolmannessa kerroksessa sijaitsevan parvekkeen ikkunat ja istahdin matalan kaiteen edessä olevalle penkille. Olin siitä horjahtanut kaiteen yli ja syöksynyt maahan. En muista tästä itse mitään, aivovamma pyyhki muistini näiltä osin, mutta näin minulle on jälkikäteen kerrottu, Marge Miettinen kertoo.

Törmäyksen seurauksena hän sai erittäin vaikean aivovamman ja vartalon vasen puoli halvaantui. Selittämättömän, kahdeksan vuorokautta kestäneen, tajuttomuuden vuoksi hänen päänsä kuvattiin ja hänellä todettiin MRI:ssä eli magneettikuvauksessa frontaalipainotteinen erittäin vaikea diffuusi aksonivaurio aivoissa.

-Olin reilun kuukauden teho-osastoilla Kuopiossa ja kotikaupungissani Jyväskylässä, reilun kuukauden vaativan hoidon osastolla, sillä minulla oli vielä tuolloin trakeostomia eli henkitorveen tehty reikä, ja reilun kuukauden kuntoutusosastolla.

Miettinen kertoo, että juhliminen, johon liittyi myös alkoholin nauttimista, oli aivan normaalia viikonloppukivaa – ei päivittäistä tai muutenkaan säännöllistä humalahakuista juomista. Miettisellä oli kiireinen työ teleoperaattorin asiakaspalvelussa.

-Puheluita tuli kuuden linjan kautta, työ oli erittäin hektistä ja minä rakastin joka hetkeä! Nautin työstäni, suuri osa asiakkaista oli asiallisia ja hankalatkin asiakkaat otin haasteena, jotka sain tyyntymään hyvällä palvelulla ja positiivisuudellani.

Törmäys jätti jälkensä

-Vuonna 2014 työeläkeyhtiö siirsi minut eläkkeelle. En ollut hakenut, enkä halunnut, eläkkeelle, mutta voimakkaiden aivovamman jälkitilan oireiden vuoksi työeläkeyhtiö katsoi, ettei minusta ole enää edes toiselle alalle koulutuksen kautta työkykyiseksi.

Onnettomuus jätti jälkeensä voimakkaan uupumuksen ja tasapainovaikeuksia sekä tukun muita vaivoja.

-Väsyessäni aivovamman jälkitilan oireet voimistuvat ja korostuvat. Logiikkani pettää, eikä aivotoimintani ole terävää – hyvä, kun osaan oireiden ollessa voimakkaimmillaan edes täyttää tulostimeen papereita.

Aivovamman myötä Miettinen käyttää alkoholia enää varovaisesti ja harkiten.

-En oikein kestä enää alkoholia, sillä jo valmiiksi huono tasapainoni menee alkoholista entistä huonommaksi. Myöskään jatkuvasti tarvitsemani lääkitys ei sovi yhteen alkoholin kanssa.

Lue Aivoituksesta 4/2016 lisää Marge Miettisestä! pikkumarge

Kuluttajaparlamentin kannanottoja: 1) 40 % tinkinyt lääkkeiden ostosta, 2) Moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palveluitta

Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt, joista Aivovammaliitto on yksi, eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Vaikuttamisfoorumi selvitti kuluttajakyselyllä mitä säästötoimet merkitsevät ihmisten elämässä ja onko tilanne johtamassa siihen, että yhä useampi kuluttaja joutuu tinkimään perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan. Tulosten mukaan monet pitkäaikaissairaat eläkkeensaajat ja työttömät kipuilevat jo nyt toimeentulonsa kanssa ja tinkivät omasta terveydenhoidostaan. Merkittävä osa vastaajista koki leikkausten heikentävän omaa toimeentuloa sekä terveydenhoitoa entisestään. Järjestöjen mukaan leikkaustoimenpiteet tulevat säästöjen sijaan kasvattamaan kestävyysvajetta sekä lisäämään väestön terveyseroja ja syrjäytymistä.

 Sipilän hallituksen valmistelemat ja toteuttamat leikkaukset ovat korottaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, nostaneet Kelan korvaamien matkojen sekä lääkkeiden omavastuuosuuksia ja pienentäneet yksityisen hammaslääkäri- ja lääkärikäynnin Kela-korvauksia. Vuodelle 2017 on kaavailtu 134 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Myös vammaisten henkilöiden palveluista aiotaan säästää 61 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti asumiseen sekä eläkkeisiin liittyviä indeksikorotuksia on jäädytetty tai toteutettu vähennyksinä.

Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Hallituksen säästötoimenpiteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).

Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut tinkimään taloudellisista syistä omasta terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta.

Kyselytulosten mukaan enemmistöllä (61 %) vastaajista nykyiset tulot eivät riitä kattamaan pakollisia menoja ja 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi. Osa vastaajista (15 %) on rahan puutteessa nähnyt jopa nälkää. Merkittävä osa vastaajista arvioi joutuvansa jatkossa tinkimään entistä useammin perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan kuten terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja lääkkeiden ostosta.

Pienituloisilla on tutkitusti heikommat edellytykset huolehtia terveydestään. Hallitusohjelmaan on merkitty yhdeksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyväksi tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen. Nyt toteutetut ja suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.

 Kuluttajaparlamentti kartoitti hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon. Kysely toteutettiin 10.5.–31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat erityisesti pitkäaikaissairaat, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Kyselyvastauksissa eläkeläisten osuus korostui. Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Lisätietoa kyselystä Kuluttajaliiton sivuilta osoitteesta: http://bit.ly/2eO6n5E

Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa. Hallituksen säästötoimia koskevaan kannanottoon yhtyi muun muassa Aivovammaliitto. 

Lisäksi järjestöt kartoittivat kyselyllä lasten ja nuorten kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää. 

Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten kriisipalveluiden kehittämiseen kiinnitetään huomiota sote-uudistuksen yhteydessä. Kriisipalveluiden kehittämistarpeet tulee tunnistaa myös lasten ja perheiden palveluita uudistavassa hallituksen kärkihankkeessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa.

Erityisesti tulee turvata valtakunnallisesti riittävät resurssit sekä osaaminen lasten ja nuorten auttamiseen traumaattisessa kriisissä. Lisäksi tulee yhdenmukaistaa kuntien kriisiavun järjestämisen tapoja tarvittavilta osin. Kriisiavusta tiedottamista sekä palveluohjausta tulee kehittää valtakunnallisesti, jotta kriisiapua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarpeisiin vastaava palvelua oikea-aikaisesti.