Aivovammaliiton kantelu oikeusasiamiehelle

Eduskunnan oikeusasiamiehelle

 Kantelija

Aivovammaliitto ry
Malminkaari 5
00700 Helsinki
puh. (09) 836 6580
www.aivovammaliitto.fi

 

Kantelu

Aivovammaliitto ry pyytää tutkimaan, mihin perustuu Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys ry:n puheenjohtajan ja Valtiokonttorin ylilääkärin Janne Leinosen Ylen A-studiossa 3.7.2017 esittämä väite siitä, että Validia Kuntoutuksessa olisi tehty satoja vääriä aivovammoihin liittyviä diagnooseja.

Jokaisella Validiaan kuntoutukseen tulevalla aivovammaisella on jo diagnosoitu aivovamma, joten Leinosen yksilöimättömän väitteen voi hyvällä syyllä tulkita myös niin, ettei hän aivovamma-asioissa ole neutraali eikä puolueeton. Leinonen toimii myös virkavastuulla Liikennevahinkolautakunnassa, jossa hänen ilmeinen asenteellisuutensa saattaa vaikuttaa siihen, että lautakunnan ratkaisut eivät ole puolueettomia.

Väite vääristä diagnooseista on aiheuttanut suurta huolta aivovammaisten keskuudessa. Validia Kuntoutuksessa jo olleet henkilöt eivät nyt voi olla varmoja, mitä heidän aikaisemmille diagnooseilleen mahdollisesti tapahtuu ja toisaalta Validia Kuntoutukseen edelleen menevät henkilöt eivät tiedä, saako siellä enää pätevää kuntoutusta. Tähän saakka Validia Kuntoutus on saanut aivovammaisilta asiakkailtaan hyvät arvostelut.

Koko tapaus haittaa merkittävästi aivovammaisten asemaa.

Kunnioittavasti

 

Heikki Harri

Aivovammaliitto ry

Puheenjohtaja

puh. 040 501 5157

heikki.harri(at)aivovammaliitto.fi

 

 

Kysely omaisille alkuvaiheen tuesta

Terveystieteiden maisteriopiskelija Julia Choustikova toivoo omaisilta vastauksia kyselyyn, jonka avulla tutkitaan aivovammapotilaiden omaisten kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten antaman tuen riittävyydestä hoidon alkuvaiheessa sairaalassa silloin, kun heidän läheisensä vammautui. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa siitä, mihin akuuttia tukea omaiset eniten kaipaavat.
 
Tutkimuksen tavoitteena on edistää aivovammapotilaiden ja heidän omaisten sopeutumista muuttuneessa elämäntilanteessa. Kysely on auki 1.9.2017 saakka.

Vastaa ja vaikuta: vammaisten oikeuksien toimintaohjelma

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus astui Suomessa voimaan 10.6.2016. Nyt valmistellaan ensimmäistä valtionhallinnon toimintaohjelmaa vammaissopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

Toimintaohjelman pohjaksi vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE kartoittaa oikeuksien toteutumisen nykytilaa ja haasteita. Tämä kysely toimii pohjana toimintaohjelmatyölle.

Vastaamalla kyselyyn 15.9.2017 mennessä voit vaikuttaa siihen, mitä asioita toimintaohjelmassa painotetaan.

” Vain” aivotärähdys on jo merkki aivovammasta

Naisten jalkapallon MM-kisojen aikana eri yhteyksissä keskusteltiin jalkapallossa tulevista aivotärähdyksistä ja niiden oireiden pitkittymisestä. Aivovammaliitto ry muistuttaa, että ”vain” aivotärähdys on todellisuudessa aina erittäin lievä aivovamma. Ellei mukaan lasketa nyrkkeilyn tapaisia lajeja, joissa jo tarkoituksena on toisen vahingoittaminen, jalkapallo onkin esimerkiksi jääkiekon, amerikkalaisen jalkapallon, rugbyn ja ratsastuksen ohella yksi aivovammojen kannalta riskialtteimmista lajeista.

-Niin vaikeita aivovammoja, joista jäisi pysyviä oireita, tapahtuu urheilussa onneksi vain vähän. Toki niistäkin jokainen on liikaa, kertoi fysioterapeutti, tohtoriopiskelija Matti Vartiainen Aivovammaliitolle.

Urheilun osuus kaikista aivovammoista on noin 10 prosenttia. Urheilussa arvioidaan syntyvän vuosittain noin 4 000 aivovammaa, joista valtaosa on erittäin lieviä eli aivotärähdyksiä.

Vartiainen korostaa, että urheilussa päänsä kolhinutta pitäisi aina huolellisesti seurata ja tarkkailla, että liittykö tapahtumaan tajuttomuutta, tuliko muistiaukkoa, muutoksia henkisessä kyvyssä tai fyysisiä oireita, kuten huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä tai tasapainovaikeuksia. On kuitenkin muistettava, että vain yhdessä tapauksessa kymmenestä aivotärähdykseen liittyy tajuttomuutta.

-Jos jokin näistä kynnyksistä ylittyy, pitää urheilusuoritus keskeyttää heti ja palata urheilun pariin aina kuusiportaista asteikkoa noudattaen. Ensimmäisellä askeleella kokeillaan sellaista kevyttä liikuntaa, joka ei pahenna oireita. Seuraavaksi aloitetaan kevyt aerobinen harjoittelu, kuten kävely tai kuntopyöräily. Kolmannella tasolla voidaan harjoitella omaa lajia, mutta jos kyseessä on kontaktilaji, ilman kontakteja. Neljännellä tasolla harjoittelua kovennetaan, mutta kontakteja pitää edelleen välttää. Viidennellä askeleella kontaktit voi ottaa mukaan ja kuudennella palata harrastamaan omaa lajiaan normaalisti.

Suurin osa toipuu aivotärähdyksestä noin viikon – kymmenen päivän kuluessa. Kuitenkin 10 – 15 prosentilla oireet pitkittyvät tai jäävät jopa pysyviksi. Siksi kaikkiin aivotärähdyksiin tulisi suhtautua huolellisesti, eikä yhtäkään pitäisi jättää ottamatta huomioon.

Aivovammaliiton ensimmäinen uutiskirje ilmestyy elokuussa

Aivovammaliiton ihkaensimmäinen uutiskirje julkaistaan 15. elokuuta 2017. Uutiskirjeemme alkaa ilmestyä neljä kertaa vuodessa (tammi-, huhti-, elo- ja joulukuussa) aina kuun 15. päivänä. Uutiskirje sisältää ammattilaisnäkökulmasta valikoituja ajankohtaisia uutisia aivovammakentältä ja tärkeää tietoa toiminnastamme. Voit myös toimittaa meille juttuehdotuksia anni.heinonen@aivovammaliitto.fi.

Voit tilata uutiskirjeemme nettisivuiltamme osoitteesta http://www.aivovammaliitto.fi/tiedotus/uutiskirje/

Tervetuloa tilaajaksi!