Kannanotto: Aivovammaliitto huolissaan älylaitteista liikenteessä

Aivovammaliiton liittokokous 28.10.2017 kiinnittää huomiota jatkuvasti lisääntyneeseen kännyköiden ja älylaitteiden käyttöön liikennetilanteissa. Asia koskee niin kävelijöitä ja pyöräilijöitä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajiakin. Katunäkymässä tämän ilmiön havaitsemiselta ei voi välttyä.

Liikennevahinkojen tutkijalautakunnan mukaan matkapuhelimen käyttö onnettomuuksissa todetaan taustariskiksi keskimäärin kolmessa liikennekuolemassa vuosittain. Suomessa kaikki viestintälaitteiden häiritsevä käyttö ajon aikana on laissa kiellettyä. Ainoastaan matkapuhelimeen puhuminen hands free -laitteen kautta on sallittua. Laki ei valitettavasti tunnu vaikuttavan kaikkiin kuljettajiin, vaikka valtaosa tiedostaa kännykän räpläämisen liikenteessä olevan vaarallista. Matkapuhelimen käytön rajoittamisen syynä lailla onkin tutkimuksissa todettu onnettomuusriskin nousu moninkertaiseksi matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla.

Koska ihmisen aivot eivät voi jakaa huomiota kuin rajallisesti, kärsii multitaskaamisesta – eli useampaan asiaan samanaikaisesti keskittymisestä – aina jokin tai jopa kaikki tehtävät, joita yritetään samanaikaisesti hoitaa. Kännykkää räplätessä liikenteeseen ei pystytä keskittymään sataprosenttisesti, jolloin vaaratilanteita väistämättä syntyy.

Kaupunkiliikenteessä näkee tämän tästä, miten pyöräilijät ja erityisesti jalankulkijat näpräävät laitteita jopa katua ylittäessään. Tämä on todella vaarallista, sillä tuolloin huomio kiinnittyy muualle kuin omaan ja muiden liikkumiseen.

Aivovammoja syntyy vuosittain 15 000 – 20 000, joista noin 20 prosenttia on seurausta liikenneonnettomuuksista. Yhteiskunnan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivovammariskien vähentämiseen, vaikka monissa tapauksissa vamman syntyyn on vaikuttanut yksilön oma riskinotto.

Aivovammaliiton syysliittokokous vetoaakin, että jokainen tielläliikkuja pitäisi katseensa kadussa, eikä kännykässä.

Hallitus kaudelle 2018 – 2019 

Aivovammaliiton puheenjohtajaksi kaudelle 2018 – 2019 valittiin Seppo Kantola Päijät-Hämeen aivovammayhdistyksestä. Hallitukseen uudelleen valittiin Timo Kallioja Aivovammayhdistyksestä ja Marge Miettinen Keski-Suomen aivovammayhdistyksestä. Uutena hallituspaikan lunasti Kimmo Heinonen Itä-Suomen aivovammayhdistyksestä.

Sopeutumisvalmennusesite on ilmestynyt

Kurssi- ja lomatoimintaa aivovammautuneille kuntoutujille 2018 -esite on ilmestynyt. Esite sisältää Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssit, Aivovammaliiton yhteistyökurssit, yhteistyökumppaneiden aivovammaisille ihmisille suunnatut kurssit sekä tuetut lomat ja sosiaaliset luontokuntoutuslomat. Lisäksi esitteessä kerrotaan Oulun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden ensitietopäivistä.

Voit tutustua esitteeseen ohessa olevasta ensimmäisestä linkistä. Voit myös tilata painetun esitteen liitosta.

Aivovammaliiton sope-kursseille hakeutuessasi voit täyttää ohessa olevasta toisesta linkistä avautuvan sähköisen lomakkeen ja toimittaa sen Aivovammaliittoon postise muiden tarpeellisten papereiden kera.

Kurssi- ja lomatoimintaa aivovammautuneille kuntoutujille 2018 -esite

Hakemuslomake vuoden 2018 sopeutumisvalmennuskursseille

Marika ei enää koskaan kävele eikä puhu

Marika vammautui vakavasti liikenneonnettomuudessa vuonna 2003 ollessaan vasta kahden vuoden ja viiden kuukauden ikäinen. Hän oli perheineen palaamassa Lieksasta kotiinsa Joensuuhun, kun vastaantulevalla kaistalla autoillut iäkäs mies nukahti rattiin ja ajautui tien väärälle puolelle. Nopea väistöyritys ei riittänyt estämään törmäystä, vaan ikämiehen auto rysähti juuri siihen kohtaan, jossa Marika istui turvaistuimessaan. Marika sai kolarissa voimakkaan iskun oikeaan ohimoonsa. Isku aiheutti vaikean aivovamman, jonka myötä puhelias ja vilkas pikkutyttö menetti sekä puhe- että liikuntakykynsä. Myöhemmin aivovamman seurauksena puhkesi myös epilepsia. Marika joutui tässä vaiheessa olemaan sairaalassa kaksi ja puoli kuukautta.

-Tällä hetkellä Marika on pian 17-vuotias teini. Tuon alkuvaiheen jälkeenkin on sairaala tullut valitettavan tutuksi. Marikalla on todettu osteoporoosi ja skolioosi, ja osteoporoosin hoitoon määrätty kalkki puolestaan aiheutti hänelle haimatulehduksen ja munuaiskiviä. Skolioosileikkauksen seurauksena hän halvaantui uudelleen alaraajoistaan ja menetti virtsaamiskyvyn. Kaikki nämä ovat aivovamman jälkitilan mukanaan tuomia liitännäissairauksia. Nyt olemme olleet kotona joulukuusta 2014 alkaen. Edelleen elämme päivän kerrallaan, olemme jatkuvasti varpaillamme. Aina, kun jotakin on tapahtunut, on se tapahtunut yllättäen. Jo pelkästään tavallinen flunssa on jokasyksyinen vaara, sillä sekin voi olla Marikalle kohtalokas, kertoo Marikan äiti Kirsi Leskelä.

Kirsi kuvailee, että elämän haasteista huolimatta Marika on aurinkoinen ja onnellisen oloinen nuori. Tunteet voi lukea hänen silmistään. Ne viestittävät, milloin hän on iloinen, milloin surullinen, milloin väsynyt. Varsinainen kommunikointi tapahtuu silmiä räpsäyttämällä. Jos häneltä kysyy, onko tytöllä vaikkapa väsy, räpsäyttää hän silmiään vastauksen ollessa myöntävä.

”Liikenneviraston tilastoja 9/2016” -raportista selviää, että Vuonna 2015 maantieonnettomuuksissa kuoli 201 ja loukkaantui 3 607 henkilöä. Vuonna 2003 yleisillä teillä sattuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli 283 ja loukkaantui 5 075 henkilöä. Sekä kuolleiden että loukkaantuneiden määrä on pääsääntöisesti laskenut vuosi vuodelta. Silti muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen liikenneturvallisuus laahaa jälkijunassa.

-Sitä luottaa siihen, että jokainen pysyy omalla kaistallaan ja noudattaa sääntöjä. Mutta sitten, kun joku poikkeaakin yhteisistä pelisäännöistä, niin elämä voi muuttua sekuntien murto-osassa, silmänräpäyksessä. Ja se voi muuttua joko aivan peruuttamattomasti tai sitten niin, että ihminen elää Marikan tavoin lopun elämäänsä vaikeiden asioiden haastamana.

Lapsella oikeus turvalliseen liikkumiseen

 Liikenteessä tapahtuva onnettomuus voi johtaa pahimmillaan kuolemaan tai, kuten Marikan tapauksessa, vakavaan loukkaantumiseen. Esimerkiksi aivovammoista 20 % syntyy liikenneonnettomuuksissa. Vuosittain aivovamman saa Suomessa kaikkiaan 15 000 – 20 000 ihmistä, ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Selkäydinvammoja vuodessa syntyy 500 joista tapaturmaisesti 40 %. Selkäydinvammaisia ihmisiä on suomessa noin 10 000 henkilöä.

 Tapaturmapäivänä, eli perjantaina 13.10.2017, Aivovammaliitto ry, Helsingin poliisi, Liikenneturva, Selkäydinvammaiset Akson ry, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry sekä TATU ry haluavat muistuttaa, että lapsella on oikeus turvalliseen liikkumiseen liikenteessä.

Teemapäivän nimissä järjestetään Helsingissä Annantalolla (Annankatu 30) lapsille suunnattu tilaisuus alkaen klo 8.30. Tilaisuudessa muun muassa tuunataan heijastimia, kuunnellaan Nallekoplaa, saadaan kasvomaalauksia ja opetellaan ylittämään suojatietä oikeaoppisesti. Mukana myös avustajakoira! Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.

Teksti: Pia Warvas

Kuva: Kirsi Leskelältä
LISÄTIEDOT ja lehdistön ilmoittautumiset: Timo Rautiainen, puh. 040 588 2233, e-mail: timo.rautiainen@tatury.fi

TÄNÄÄN: Vammautuneen vierellä -chat omaisille 6.11. – omaishoitajana toimiminen, miten jaksan?

Tällä kerralla aiheena on omaishoitajana toimiminen, miten jaksan?

Vammautuneen vierellä -chatissa aivovamman saaneiden omaiset pääsevät keskustelemaan vertaistuellisista ennalta määritellyistä aiheista turvallisessa ja anonyymissä ympäristössä. Chat-keskustelussa on aina mukana myös Aivovammaliiton tai TATU ry:n työntekijä sekä koulutettu vertaistukihenkilö, jotka toimivat chatin ohjaajina ja keskustelun virittäjinä.

Ketkä keskustelevat?
Keskustelua Vammautuneen vierellä -chatissä käydään anonyymisti nimimerkeillä. Keskustelu on tarkoitettu kaikille aivovamman saaneiden läheisille iästä, sukupuolesta tai olinpaikasta riippumatta. Keskustelemaan mahtuu kerrallaan 12 osallistujaa.

Näin pääset mukaan
Vammautuneen vierellä -chatiin pääset mukaan rekisteröitymällä Tukinettiin, kirjautumalla sisään palveluun ja saapumalla paikalle chat-keskustelun alkaessa. Linkki kulloiseenkin Vammautuneen vierellä -chatiin löytyy tuolloin Tukinetin etusivulta ja liveryhmäsivulta.

Tervetuloa mukaan!

Aivovammaliitto ja Bazar lahjoittavat Kuolemanlaakson kansanedustajille

Syyskuussa ilmestynyt kirja Kuolemanlaakso (Bazar) on koskettanut voimakkaasti jo tuhansia lukijoita, erityisesti aivovamman saaneita ja heidän läheisiään. Kirja kertoo entisen jääkiekkoilijan Tommi Kovasen karun tarinan vuonna 2013 tapahtuneen rajun taklauksen jälkeen. Jotta tietoisuus aivovammojen seurauksista leviäisi päättäjien keskuudessa, jokaiselle Suomen kansanedustajalle lahjoitetaan Kuolemanlaakso-kirja. Lahjoituksen tekevät Aivovammaliitto ry ja kirjan kustantanut Bazar Kustannus Oy yhdessä kirjan kirjoittaneiden Tommi Kovasen ja Jenny Rostainin kanssa.

”Kirjoitimme tarinani kirjaksi, koska aivovammoista ja niiden seurauksista puhutaan aivan liian vähän. Kuolemanlaakson ilmestymisen jälkeen olen saanut runsaasti yhteydenottoja aivovammautuneilta, joista monet vasta kirjan luettuaan ovat saaneet sanoja tuntemuksilleen ja toivoa siitä, että elämä vamman kanssa on mahdollista”, kertoo Tommi Kovanen.

”Ajatus kirjalahjoituksesta syntyi aivovammautuneiden omassa Facebook-ryhmässä. Tartuimme heti ideaan ja otimme yhteyttä Aivovammaliittoon. Bazar Kustannus on vuosittain lahjoittanut varoja erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin ja meille on kunnia olla mukana myös tässä tärkeässä asiassa”, sanoo kustantamon johtaja Markus Lähdesniemi Bazar Kustannus Oy:stä.

”Tommin tarina kertoo koskettavasti ja todenmukaisesti elämästä ja tuntemuksista usein näkymättömän vamman kanssa. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä Aivovammaliitto on luovuttanut juhlavuoden kunniaksi sisäministeri Paula Risikolle julkilausuman, jossa kuvataan niitä haasteita ja karikoita, joita esiintyy monen aivovammaisen ihmisen tapauskertomuksessa. Muutoksia tarvitaan sekä tapaturmalainsäädäntöön että sen valvontaan”, kertoo Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Anne Porthén.

Aivovamma ei ole älyvamma

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Tapaturmaisen aivovaurion saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Kun mukaan lasketaan vammautuneen ihmisen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista.

Sekä aivovammat että niiden oireet ovat monimuotoisia ja yksilöllisiä. Erittäin lievän aivovamman, kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi erittäin voimakas väsymys, aloitekyvyn puute, muistin heikkeneminen, vaikeus oppia uutta, muutokset persoonallisuudessa ja tunne-elämässä sekä fyysiset oireet, kuten haju- ja makuaistin häviäminen, päänsärky ja kaksoiskuvat.