Pirkanmaan aivovamman saaneille huikea Suomi 100 -itsenäisyyspäiväjuhla

Tampereen nuoret aivovamman saaneet ihmiset Jori Willandtin johdolla järjestävät 25 vuotta täyttäneen Aivovammaliiton ja 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi juhlavan itsenäisyyspäivän vastaanoton kaikille Pirkanmaan alueen aivovamman saaneille.

Nyt 33-vuotias Jori Willandt joutui vuonna 2001 auto-onnettomuuteen, jonka seurauksena oli aivovamman lisäksi toispuolihalvaus sekä – Jorin omin sanoen – kaikkea muuta pientä, kuten reisiluun murtuma.  Kuntoutumisen polku on ollut pitkä, eikä se Jorin mukaan päätykään koskaan.

Onnettomuuden jälkeen Jorin elämä alkoi uudelleen liki nollasta. Kuntoutustie kulki pystyasentoon totuttelusta pyörätuolien ja kävelytukien kautta kuukausien saatossa itsenäiseen kävelyyn. Toispuolihalvaus vaikuttaa edelleen niin, että toinen puoli kehoa on toista voimattomampi. Lisäksi jäljelle ovat jääneet kävelyongelmat ja tasapainohäiriöt. Elämään jääneistä haasteista huolimatta Jori on saavuttanut paljon vammautumisen jälkeen. Hän on kouluttautunut kahteen käsityöalan ammattiin, käynyt armeijan ja yrittäjäkurssin sekä perustanut hopeakaivertamon, jonka toimialaan kuuluvat korut ja erikoiskaiverrukset.

Kun Jori vammautui 16 vuotta sitten, ei edes netistä löytynyt juurikaan aivovammatietoutta. Asia unohtui koulutus- ja inttikiireiden vuoksi pitkäksi aikaa, kunnes hän tutustui Tampereen aivovammaryhmään. Siellä hän kuuli nuorille suunnatusta PääFest-tapahtumasta.

-Osallistuin historian toiselle PääFestille, eli vuonna 2014 järjestettyyn tapahtumaan. Olin äärettömän innoissani, sillä aivovammastani oli yli kymmenen vuotta, enkä ollut juurikaan tavannut muita aivovamman saaneita, enkä varsinkaan nuoria. Yhtäkkiä meitä olikin yli 30, Jori hehkuttaa.

Jori innostui jo ensimmäisellä leirillä yhdistysaktiiviksi.

-Leirin innoittamana perustin syksyllä 2014 Tampereen alueen aivovamman saaneille nuorille oman ryhmän.  Nyt haluan tarjota sata vuotta täyttävän Suomen ja 25-vuotiaan Aivovammaliiton kunniaksi kaikille aivovammaisille ihmisille – niin nuorille kuin vanhemmillekin –  juhlahetken.

Tampereen aivovammautuneiden nuorten Suomi 100 -itsenäisyyspäivän aaton vastaanotto järjestetään 5.12.2017 klo 17 alkaen Tampereen vammaisjärjestöjen tiloissa (Pellervonkatu 9, Tampere). Tilaisuudessa on tarjolla buffet sekä esiintyjiä. Pirkanmaan osuuskauppa sponsoroi juhlavan koristelun.  Pukukoodina on miehillä tumma puku ja naisilla iltapuku. Kaikki aivovamman saaneet nuoret ovat tervetulleita. Tapahtuma on alkoholiton.

Lisätietoja: linkki Facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/821872441347419/ tai jori_willandt@hotmail.com

Mindfulnessista apua sopeutumiseen: Hae nyt Aivovammaliiton mindfulness-kurssille!

Aivovammaliiton mindfulness-kurssi järjestetään 19. – 23.3.2018 ja sen hakuaika päättyy jo 15.12.2017. Hae kurssille mukaan nyt!

Tietoisuus- ja läsnäolotaidot auttavat kulloinkin meneillään olevaan hetkeen keskittymistä ja sen hyväksymistä. Mindfulness on juuri tätä, hetkeen pysähtymistä lempeällä ja hyväksyvällä asenteella. Mindfulness-harjoitusten on todettu sekä tieteellisissä tutkimuksissa että menetelmää kokeilleiden palautteissa vaikuttavan myönteisesti mm.:

  • stressinhallintakykyyn
  • unihäiriöihin
  • ahdistuneisuuteen
  • uupumuksen ehkäisyyn
  • kiputilojen kohtaamiseen
  • ihmissuhteisiin

Tule oppimaan enemmän itsestäsi, omista voimavaroistasi sekä selviytymiskeinoistasi Aivovammaliiton Mindfulness-kurssille 19. – 23.3.2018. 

Kurssin tavoitteena on tarjota uudenlaisia työkaluja aivovamman aiheuttamiin haasteisiin. Kurssille osallistuvia autetaan kohtaamaan vammautumisen myötä muuttunut elämäntilanne sekä ammattilaisten osaamisen että vertaistuen voimin.

Kurssille haetaan Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssien hakulomakkeella, joka löytyy täältä:

http://www.aivovammaliitto.fi/wp-content/uploads/2015/04/Hakemuslomake-vuoden-2018-sopeutumisvalmennuskursseille.pdf

Muista liittää hakemukseen alle vuoden vanha lääkärin suositus, jossa mainitaan, että sinä hyötyisit Aivovammaliiton Mindfulness-sopeutumisvalmennuskurssista.

Lisätietoja nettisivuiltamme: http://www.aivovammaliitto.fi/palvelut/sopeutumisvalmennus/

tai Aivovammaliiton järjestöassistentti Anni Heinoselta:

anni.heinonen(at)aivovammaliitto.fi/050 408 7095


Mitä? Aivovammaliiton Mindfulness-kurssi vammautuneille kuntoutujille

Missä? Piispala (www.piispala.fi), Kannonkoski

Milloin? 19. – 23.3.2018

Haku: pe 15.12. mennessä, Aivovammaliiton kurssien hakulomakkeella

Huom! Jos haluat käydä katsomassa etukäteen millaisia mindfulness-harjoitukset voivat olla, löytyy Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilta kattava paketti erilaisia kotona helposti toteutettavia mindfulness-harjoituksia. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset

Tule juhlimaan Ei myytävänä -kansalaisaloitetta 5.12. klo 18 Kansalaistorille

Ei myytävänä! -kansalaisaloite on saanut jo yli 60000 nimeä ja menee eduskunnan käsiteltäväksi. Lyhty ry. järjestää kiitokseksi aloitteen allekirjoittaneille juhlat Kansalaistorilla 5.12. klo 18 – 20.

Pertti Kurikan nimipäivät vetää tapahtumassa vielä viimeisen keikkansa sen kunniaksi, että kansalaisaloite keräsi eduskunnan käsittelyä varten vaadittavat 50000 nimeä. Tule fiilistelemään tätä upeaa saavutusta ja jammailemaan PKN:n tahtiin!

Lisätietoja tapahtumasta osoitteessa: https://www.facebook.com/events/1904781733106037/

Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa vielä 12.12. asti. Aivovammaliitto haastaa jokaisen vielä allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, sillä jokainen ääni lisää tuo painoarvoa aloitteelle sen mennessä eduskunnan käsiteltäväksi.

Allekirjoita kansalaisaloite netissä osoitteessa:  https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2538

Torilla tavataan 5.12.!

Yhdessä näytämme, että vammaisten oikeudet eivät ole myytävänä. 


Mitä: Lyhty ry:n kaikille avoimet juhlat Ei myytävänä! -kansalaisaloitteen kunniaksi

Missä? Kansalaistori

Milloin? Tiistaina 5.12.2017 klo 18 – 20

Miksi? Koska vammaisten oikeudet eivät ole myytävänä.

Vertaistuki-chat omaisille viimestä kertaa tänä vuonna ensi keskiviikkona 29.11.

Vammautuneen vierellä -chat omaisille

Keskiviikkona 29.11. järjestettävän vertaistuki-chatin teemana on ”Jaetaan vinkkejä jaksamisesta ja arjen käytännöistä.” Tule keskustelemaan turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä osoitteeseen tukinet.fi klo 18 – 20 siitä, miten juuri sinä jaksat arjessa aivovammautuneen läheisesi vierellä. Jaetaan toisillemme hyväksi havaittuja käytäntöjä ja vinkkejä. Keskustelu käydään anonyymisti nimimerkillä, kuten aina Tukinetin chateissa.

Keskustelu on tarkoitettu kaikille aivovamman saaneiden läheisille iästä, sukupuolesta tai olinpaikasta riippumatta. Keskustelemaan mahtuu kerrallaan 12 osallistujaa.

Chat-keskustelussa on  mukana myös Aivovammaliiton tai TATU ry:n työntekijä sekä koulutettu vertaistukihenkilö, jotka toimivat chatin ohjaajina ja keskustelun virittäjinä.

 

Näin pääset mukaan
Vammautuneen vierellä -chatiin pääset mukaan rekisteröitymällä Tukinettiin, kirjautumalla sisään palveluun ja saapumalla paikalle chat-keskustelun alkaessa. Linkki kulloiseenkin Vammautuneen vierellä -chatiin löytyy tuolloin Tukinetin etusivulta ja liveryhmäsivulta.

Jos sinulla on kysyttävää Vammautuneen vierellä -chatista, ota yhteyttä

  • Aivovammaliiton Heidi Kokkoon, heidi.kokko(at)aivovammaliitto.fi,  050 306 4181 tai
  • Tatu ry:n Kirsi Rönkään, kirsi.ronka(at)tatury.fi, 044 274 7618

Aivovammaliitto eduskunnassa

Eduskuntaan ollaan laittamassa vireille aivovamma-asioiden tukiryhmää. Aivovammaliiton edustajat olivat tapaamassa siitä ja nyt työn alla olevista lakialoitteista kansanedustaja Sanna Lauslahtea ja kansanedustaja Jari Ronkaista.

Lakialoitteet menevät torstaina 23.11.2017 lähetekeskusteluun. Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten.

Sanna Lauslahti on tehnyt lakialoitteen ”laiksi työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §:n muuttamisesta sekä työntekijän eläkelain 40 §:n, Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22§:n, yrittäjän eläkelain 37§:n merimieseläkelain 40§:n ja julkisten alojen eläkelain 109§:n muuttamisesta. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten lääkäreille on asetettu erivapaus lääketieteellisiä kannanottoja ja lausuntoja koskien. Käytäntö vähentää vakuutuspäätösten uskottavuutta ja on omiaan lisäämään vakuutetun kokemaa epäoikeudenmukaisuutta. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden ja ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden lausunnot tulee asettaa jatkossa muodollisesti yhtäläiseen asemaan. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden oikeus olla noudattamatta lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.”

Lakialoitteen voit lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä 

Jari Ronkainen on tehnyt lakialoitteen ”laiksi työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §:n ja vakuutusoikeudesta annetun lain muuttamisesta”. Aloitteen pääasiallinen sisältö on tiivistettynä seuraavaan:

”Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 121 §:ään sisältyvää lääkäriasiantuntijan osallistumista korvausasian käsittelyyn koskevaa säännöstä siten, että vakuutuslaitoksen lääkärillä ei olisi oikeutta merkitä arviotansa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia. Kysymys on kumotun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 41 d §:ään (545/2004) sisältyneestä asiallisesti pitkälle samansisältöisen säännöksen muuttamisesta, jonka mukaan vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia. Tätä asiantilaa on pidetty vakuutuslääkärijärjestelmän yhtenä ongelmana.

Lähtökohtana tällöin on tapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaisesti, että vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:n mukaisesti laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin olisi, antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”.

Toiseksi ehdotetaan oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annettuun lakiin (677/2016) uutta säännöstä todistelusta, jonka mukaan vakuutusoikeudessa käsiteltävissä lainkäyttöasioissa vakuutusyhtiön on näytettävä ne seikat, joihin vakuutusyhtiön vastustaminen perustuu. Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että vakuutusyhtiö on esittänyt siitä uskottavan näytön.

Tämä säännös tulisi sovellettavaksi asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa hallintolainkäyttölain (586/1996) sijasta. Ehdotettava säännös merkitsisi, että vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei olisi mahdollisuus evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Korvaustilanteissa tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa vakuutusyhtiöihin. Vakuutusyhtiö voi vapautua korvauksen maksamisesta vain, jos se kykenee todistamaan diagnoosin, jolla korvaus vakuutetulle maksettaisiin, olennaisilta osin virheelliseksi”.