Varapuheenjohtaja pohdiskelee: Onko Laukkanen syönyt liian monen eväät?

Tiesin etukäteen Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirjoittavan artikkelia Validiasta. (HS 25.3.2018 ”Väärin diagnosoitu”) Tiesin myös, että sen tulokulma tulee olemaan VaIidian ammattilaisten osaamista dissaava ja kyseenalaistava.  Olin silti yllättänyt siitä jyräämisestä, jolla toimittaja käsitteli Validian neurologeja.

Tarinaa rakennetaan hyvällä ammattitaidolla. Aluksi esitellään nuori neurologi Rellman, joka aivan viattomana ja ilman ennakkoluuloja aloitti vastuulääkärinä TAYSissä vuonna 2010.  Mausteeksi lisätään heti jo kolmannessa kappaleessa itkevä potilas. Kuvan maalaaminen jatkuu: Rellmanin potilaat ovat usein nuoria ja elämä edessä. Pahat Validian puoskarit kuitenkin monen kohdalla kertoivatkin, että Rellman oli arvoinut aivovamman vakavuuden väärin useissa tapauksessa.  Eihän se ole mukavaa.  Teittinen on ammattimies alallaan.

Mitä voisi nuoren ja kokemattoman neurologin olettaa tekevän tässä tilanteessa? Hänen olisi syytä olla yhteydessä Validiaan ja selvittää muuttuneet diagnoosit ja taustat niihin, yksi kerrallaan.  Se olisi potilaan etu. Validiassahan on ollut parhaat nimenomaan aivovammaan erikoistuneet lääkärit. Näin tieto olisi kulkenut ja ymmärrys lisääntynyt. Liekö jonkinlainen ryhmäpaine TAYSin sisällä vaikuttanut siihen, että lopputulos oli kuitenkin toisenlainen: Potilaiden lähettäminen Validiaan lopetettiin seuraavana vuonna 2011. Myöhemmin Rellman oli mukana tekemässä jopa kantelua Valviraan eräästä Validian neurologista.

HS:n artikkelissa toistuu usein sana ”virheellinen” puhuttaessa diagnooseista. Näinhän tämä propaganda tietenkin menee. Kun tätä sanaa käytetään tarpeeksi monta kertaa, alkaa se iskostumaan ihmisten mieliin itsestään selvyytenä. Tosiasiassa pitäisi puhua muuttuneista aivovammadiagnooseista. Kun tämän ymmärtää, muuttuu toimittajan käsittelemä problematiikka monisyisemmäksi. Aivovamman vakavuuden arviointi nimittäin on aina jonkinasteinen tulkintakysymys. Etenkin, jos tapahtumasta on jo pidempi aika. Validiasssa myöskin keskitytään kuntoutuksen yhteydessä aivovamman jälkitilan arviointiin. Tämä on eri asia kuin primaarivamman vaikeusaste. Tästä on kirjoiteltu tuon artikkelin ilmestymisen jälkeen niin paljon eri kannanotoissa ja blogeissa, että en jatka pohdiskelua tässä enempää. Yhden kysymyksen kuitenkin teen: Jos Validiassa moniammatillinen tiimi huomaa kuntoutuksen aikana, että aivovamma onkin vakavampi kuin alun perin on luultu, olisiko moraalisesti oikein jättää asia kertomatta?

Toimittaja tulkintani mukaan hämmästelee ja pitää epäilyttävänä sitä, että jotkut kuntoutujat, joiden vamman vakavuus on arvioitu alkuperäistä diagnoosia vaikeammaksi, joutuvat turvautumaan lakimiehen apuun hakiessaan oikeutta itselleen vakuutusyhtiötä vastaan. Voi aivan hyvin kysyä, mitä muutakaan siitä tilanteessa voi ihminen tehdä. Täytyy kuitenkin rauhoitella vakuutuslääkäreitä ja muita vakuutusyhtiön edun valvojia, että suurin osa aivovamman saaneista ei lähde käräjöimään vaikka syytä olisikin.  Syynä on yksinkertaisesti energian ja rahan puute.

Olen lueskellut artikkelia uudelleen muutaman kertaan. Jollain lailla rivien välistä henkii toimittajan antipatia Vesa Laukkasta kohtaan.  Tähän jo viittaa osana juttua ollut suhteellisen pitkä selostus Laukkasen lyhyestä poliittisesta urasta. Myös hänen silloinen jäsenyytensä Kristillisdemokraateissa lienee Teittiselle jonkinlainen punainen vaate. Vesa Laukkanen on käsitykseni mukaan melko värikäs persoona ja hän on ärsyttänyt myös Valviran edustajia. Syynä tähän on Valviran asiantuntijalääkäreiden hiostaminen ja ”kölin alta veto” useissa Laukkasen voittamissa oikeudenkäyneissä.

HS:n artikkelista saa mielikuvan, että vakuutusyhtiötä vastaan käydyissä aivovammaan liittyvissä oikeusjutuissa taustalta löytyisi aina Vesa Laukkanen. Näinhän asia ei ole, vaan kyllä todella useat muutkin lakiasiaintoimistot ovat näitä juttuja hoitaneet.   Laukkanen lienee se menestynein ja hänen värikäs tyylinsä – ainakin aikaisemmin – kertoa tästä menestyksestä on luonut kuvan siitä, että hän olisi se taustahahmo kaikessa pahassa vakuutusyhtiöitä vastaan.  On myös monesti sanottu, että Vesa Laukkanen tekee bisnestä näillä aivovammajutuilla. Näinhän asia on – yrittäjän on tehtävä bisnestä. Muuten ei palkka juokse. Sekin on aivan tavallista, että juristit erikoistuvat tietylle erityisalalle. Näin tapahtuu useissa ammateissa – mm. lääkäreiden keskuudessa.

Laukkanen on syönyt monelta eväät, kuvainnollisesti. Eihän se kivaa ole.

Vakuutusyhtiöiden viime vuosina koventunut linja korvausasioissa on puhuttanut paitsi Aivovammaliiton aktiivijäseniä, myös muiden potilas- ja vammaisjärjestöjen edustajia. On myös epäilty tämän artikkelin olevan osa tuota linjan vahvistamista.  Itse en usko vakuutusyhtiöidenkään pystyvän manipuloimaan HS:n toimittajaa.  Ainoa asia, mikä herättää kysymyksen, on ajoitus.  Validia julkaisi ns. omavalvontatutkimuksen tuloksia perjantaina 23.3. klo 14.00 ja Helsingin Sanomissa on mittavaa taustatyötä vaatinut artikkeli sunnuntaina 25.3. Jokainen miettiköön itse, mihin tämä voi viitata.

Timo Kallioja
varapuheenjohtaja, Aivovammaliitto ry

PS.

Jos olen loukannut tällä kirjoituksellani jotakuta, pyydän anteeksi. En myöskään kyseenalaista mainitsemani neurologin tai HS toimittajan ammattitaitoa. Se, mitä olen selkein sanoin halunnut arvostella, on asenteellisuus ja puolueellisuus. Koko tässä keitetyssä sopassa niitä oikeasti häviäjiä ovat vammautuneet ihmiset.

Varapuheenjohtaja pohdiskelee: Onko Laukkanen syönyt liian monen eväät?

Tiesin etukäteen Helsingin Sanomien toimittajan Paavo Teittisen kirjoittavan artikkelia Validiasta. (HS 25.3.2018 ”Väärin diagnosoitu”) Tiesin myös, että sen tulokulma tulee olemaan VaIidian ammattilaisten osaamista dissaava ja kyseenalaistava.  Olin silti yllättänyt siitä jyräämisestä, jolla toimittaja käsitteli Validian neurologeja.

Tarinaa rakennetaan hyvällä ammattitaidolla. Aluksi esitellään nuori neurologi Rellman, joka aivan viattomana ja ilman ennakkoluuloja aloitti vastuulääkärinä TAYSissä vuonna 2010.  Mausteeksi lisätään heti jo kolmannessa kappaleessa itkevä potilas. Kuvan maalaaminen jatkuu: Rellmanin potilaat ovat usein nuoria ja elämä edessä. Pahat Validian puoskarit kuitenkin monen kohdalla kertoivatkin, että Rellman oli arvoinut aivovamman vakavuuden väärin useissa tapauksessa.  Eihän se ole mukavaa.  Teittinen on ammattimies alallaan.

Mitä voisi nuoren ja kokemattoman neurologin olettaa tekevän tässä tilanteessa? Hänen olisi syytä olla yhteydessä Validiaan ja selvittää muuttuneet diagnoosit ja taustat niihin, yksi kerrallaan.  Se olisi potilaan etu. Validiassahan on ollut parhaat nimenomaan aivovammaan erikoistuneet lääkärit. Näin tieto olisi kulkenut ja ymmärrys lisääntynyt. Liekö jonkinlainen ryhmäpaine TAYSin sisällä vaikuttanut siihen, että lopputulos oli kuitenkin toisenlainen: Potilaiden lähettäminen Validiaan lopetettiin seuraavana vuonna 2011. Myöhemmin Rellman oli mukana tekemässä jopa kantelua Valviraan eräästä Validian neurologista.

HS:n artikkelissa toistuu usein sana ”virheellinen” puhuttaessa diagnooseista. Näinhän tämä propaganda tietenkin menee. Kun tätä sanaa käytetään tarpeeksi monta kertaa, alkaa se iskostumaan ihmisten mieliin itsestään selvyytenä. Tosiasiassa pitäisi puhua muuttuneista aivovammadiagnooseista. Kun tämän ymmärtää, muuttuu toimittajan käsittelemä problematiikka monisyisemmäksi. Aivovamman vakavuuden arviointi nimittäin on aina jonkinasteinen tulkintakysymys. Etenkin, jos tapahtumasta on jo pidempi aika. Validiasssa myöskin keskitytään kuntoutuksen yhteydessä aivovamman jälkitilan arviointiin. Tämä on eri asia kuin primaarivamman vaikeusaste. Tästä on kirjoiteltu tuon artikkelin ilmestymisen jälkeen niin paljon eri kannanotoissa ja blogeissa, että en jatka pohdiskelua tässä enempää. Yhden kysymyksen kuitenkin teen: Jos Validiassa moniammatillinen tiimi huomaa kuntoutuksen aikana, että aivovamma onkin vakavampi kuin alun perin on luultu, olisiko moraalisesti oikein jättää asia kertomatta?

Toimittaja tulkintani mukaan hämmästelee ja pitää epäilyttävänä sitä, että jotkut kuntoutujat, joiden vamman vakavuus on arvioitu alkuperäistä diagnoosia vaikeammaksi, joutuvat turvautumaan lakimiehen apuun hakiessaan oikeutta itselleen vakuutusyhtiötä vastaan. Voi aivan hyvin kysyä, mitä muutakaan siitä tilanteessa voi ihminen tehdä. Täytyy kuitenkin rauhoitella vakuutuslääkäreitä ja muita vakuutusyhtiön edun valvojia, että suurin osa aivovamman saaneista ei lähde käräjöimään vaikka syytä olisikin.  Syynä on yksinkertaisesti energian ja rahan puute.

Olen lueskellut artikkelia uudelleen muutaman kertaan. Jollain lailla rivien välistä henkii toimittajan antipatia Vesa Laukkasta kohtaan.  Tähän jo viittaa osana juttua ollut suhteellisen pitkä selostus Laukkasen lyhyestä poliittisesta urasta. Myös hänen silloinen jäsenyytensä Kristillisdemokraateissa lienee Teittiselle jonkinlainen punainen vaate. Vesa Laukkanen on käsitykseni mukaan melko värikäs persoona ja hän on ärsyttänyt myös Valviran edustajia. Syynä tähän on Valviran asiantuntijalääkäreiden hiostaminen ja ”kölin alta veto” useissa Laukkasen voittamissa oikeudenkäyneissä.

HS:n artikkelista saa mielikuvan, että vakuutusyhtiötä vastaan käydyissä aivovammaan liittyvissä oikeusjutuissa taustalta löytyisi aina Vesa Laukkanen. Näinhän asia ei ole, vaan kyllä todella useat muutkin lakiasiaintoimistot ovat näitä juttuja hoitaneet.   Laukkanen lienee se menestynein ja hänen värikäs tyylinsä – ainakin aikaisemmin – kertoa tästä menestyksestä on luonut kuvan siitä, että hän olisi se taustahahmo kaikessa pahassa vakuutusyhtiöitä vastaan.  On myös monesti sanottu, että Vesa Laukkanen tekee bisnestä näillä aivovammajutuilla. Näinhän asia on – yrittäjän on tehtävä bisnestä. Muuten ei palkka juokse. Sekin on aivan tavallista, että juristit erikoistuvat tietylle erityisalalle. Näin tapahtuu useissa ammateissa – mm. lääkäreiden keskuudessa.

Laukkanen on syönyt monelta eväät, kuvainnollisesti. Eihän se kivaa ole.

Vakuutusyhtiöiden viime vuosina koventunut linja korvausasioissa on puhuttanut paitsi Aivovammaliiton aktiivijäseniä, myös muiden potilas- ja vammaisjärjestöjen edustajia. On myös epäilty tämän artikkelin olevan osa tuota linjan vahvistamista.  Itse en usko vakuutusyhtiöidenkään pystyvän manipuloimaan HS:n toimittajaa.  Ainoa asia, mikä herättää kysymyksen, on ajoitus.  Validia julkaisi ns. omavalvontatutkimuksen tuloksia perjantaina 23.3. klo 14.00 ja Helsingin Sanomissa on mittavaa taustatyötä vaatinut artikkeli sunnuntaina 25.3. Jokainen miettiköön itse, mihin tämä voi viitata.

Timo Kallioja
varapuheenjohtaja, Aivovammaliitto ry

PS.

Jos olen loukannut tällä kirjoituksellani jotakuta, pyydän anteeksi. En myöskään kyseenalaista mainitsemani neurologin tai HS toimittajan ammattitaitoa. Se, mitä olen selkein sanoin halunnut arvostella, on asenteellisuus ja puolueellisuus. Koko tässä keitetyssä sopassa niitä oikeasti häviäjiä ovat vammautuneet ihmiset.

Validia Kuntoutus on teettänyt selvityksen yhtiön aivovammadiagnostiikasta

Oheisena Validian 23.3.2018 julkaisema tiedote.

Aivovammaliitto ry:llä ei ole vielä tarpeeksi tietoa itse tutkimuksen yksityiskohdista eikä taustoista. Aivovammaliitto ry:n hallitus ottaa kantaa tähän myöhemmin.

Tiedotteessa mainittu yhteistyö tarkoittanee Validian kuntoutujille pidettyjä tilaisuuksia, joissa on kerrottu Aivovammaliitto ry:n toiminnasta. Aivovammaliitto ry ei ole ollut mukana tekemässä kyseistä tutkimusta yhteistyössä Jukka Peltolan kanssa.

Validian tiedote 23.3.2018:

Validia Kuntoutus on tilannut omavalvontaselvityksen aivovammakuntoutujien diagnostiikan asianmukaisuudesta riippumattomalta ulkopuoliselta taholta. Helmikuussa 2018 valmistuneessa arviossa todettiin useiden Validia Kuntoutuksessa tehtyjen aivovammadiagnoosien poikenneen aivovammakuntoutujien saamista muista lääketieteellisistä arvioista. Selvityksen mukaan tapauksia yhdistävänä tekijänä on muutaman asiantuntijan joukko, josta yksi on työskennellyt Validia Kuntoutuksen neurologina. Kyseinen neurologi ei enää työskentele Validia Kuntoutuksessa ja yhtiö on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Tilatun selvityksen lisäksi Validia Kuntoutuksen johto on jättänyt huhtikuussa 2017 sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle Valviralle selvityspyynnön Validia Kuntoutuksen entisen neurologin toiminnasta.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri, professori Jukka Peltola on tehnyt Validia Kuntoutuksen pyynnöstä selvityksen aivovammakäytännöistä ja diagnostiikasta Validia Kuntoutuksessa ajalla 1.5.2014–31.12.2016. Peltolan tekemän selvityksen tavoitteena oli arvioida, onko aivovammakuntoutujan vamman vaikeusasteen luokittelu muuttunut Validia Kuntoutuksessa verrattuna lähettävän tahon diagnoosiin, ja onko kuntoutuksissa noudatettu Käypä hoito -suositusta.

Liikkeellepanevana tekijänä selvityksen käynnistämisessä on ollut lääkärin ammatissa toimineen kuntoutujan reklamaatio Validia Kuntoutuksen neurologin toiminnasta. Validia Kuntoutus on tehnyt selvitysprosessin aikana tiivistä yhteistyötä Aivovammaliiton kanssa.

–        Aivovammakuntoutujat on diagnosoitava julkisen terveydenhuollon Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Yhdenmukaisiin lääketieteellisiin linjauksiin perustuvat diagnoosit takaavat asianmukaisen hoidon kuntoutujille. Mikäli aivovammakuntoutujille tehdään diagnooseja, jotka eivät kestä ulkopuolista tarkastelua, voi se johtaa aivovammadiagnoosien kyseenalaistamiseen laajemmin. Siksi pidämme tärkeänä, että Valvira tutkii kyseisen neurologin toimintaa, toteaa Validia Kuntoutuksen hallituksen puheenjohtaja Juha Rantanen.

Validia Kuntoutuksen Peltolalta tilaama omavalvontaselvitys potilasturvallisuuden ja hoidon laadun varmistamiseksi on tehty noudattaen potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjoista antaman asetuksen mukaisia potilasasiakirjojen salassapitosäännöksiä ja -velvoitteita, sekä niitä täsmentävää Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta.

Peltolan tekemässä arvioinnissa kävi ilmi useiden Validia Kuntoutuksessa tehtyjen aivovammadiagnoosien poikenneen aivovammakuntoutujien saamista muista lääketieteellisistä arvioista. Selvitys koski aikaväliä 1.5.2014–31.12.2016, jolloin Validia Kuntoutuksessa kuntoutettiin kaiken kaikkiaan 298 saman diagnoosin saanutta, ensimmäistä kertaa Validia Kuntoutuksessa ollutta aivovammakuntoutujaa. Näistä Peltolan selvitykseen valikoitui 117 tapausta, joista 36 tapauksessa oli diagnoosiluokitusta kuntoutuksen aikana muutettu lähettävän tahon alkuperäistä arviota vaikeammaksi tai arvio oli muutoin epäluotettava tai virheellinen. Peltolan mukaan näitä tapauksia yhdistävänä tekijänä on muutaman asiantuntijan joukko, josta yksi on työskennellyt Validia Kuntoutuksen neurologina. Kyseinen neurologi ei enää työskentele Validia Kuntoutuksen palveluksessa.

Ongelmallisissa arvioissa kaikki aivovammakuntoutujan oireet on liitetty suoraan oletettuun aivovammaan ilman, että arviointia vaikeuttavia tekijöitä, kuten muita sairauksia tai psyykkisiä tekijöitä on otettu huomioon. Virheellisissä arvioissa ei ole noudatettu aivovammojen Käypä hoito -suositusta.

Diagnostiikan epäselvyyksiin liittyy lisäksi epäilyn kohteena olevan neurologin sekä muutaman muun asiantuntijan systemaattinen ja pitkään jatkunut yhteistyö aivovammakuntoutujien vakuutusyhtiöitä vastaan käymiin korvausoikeudenkäynteihin keskittyneen juristin kanssa.

–        Haluamme tarjota aivovammakuntoutujille laadukasta, luotettavaa ja Käypä hoito -suositusten mukaista kuntoutusta, ja otamme kaikki epäilyt potilasturvallisuuden mahdollisesta vaarantumisesta äärimmäisen vakavasti. Tässä vaiheessa asian jatkotutkinta sekä mahdollinen toimenpiteiden käynnistäminen on tehdyn selvityspyynnön myötä siirtynyt Valviralle, Rantanen jatkaa.

Päähän kohdistuneista vammoista on Suomessa laadittu Käypä hoito -suositus, jossa on määritelty aivovamman vähimmäiskriteerit. Päähän kohdistuneen iskun ja sen jälkeisen oireiston syy­-seuraus-suhteen arvioimisessa alkuvaiheen tilannearvio on oleellinen; pelkkä päähän kohdistunut isku ei riitä osoitukseksi aivovammasta. Käypä hoito -suositus on päivitetty 2017.

 

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kristiina Silver, p. 040 705 3916, kristiina.silver@validia.fi, Validia Kuntoutus
Fysiatrian ja kirurgian erikoislääkäri Mikko Kannisto, hallituksen jäsen, p. 040 528 2799, mikko.kannisto@fimnet.fi, Validia Kuntoutus

Käypä hoito -suositus aivovammoihin liittyen:
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi18020

Validia Kuntoutus (Invalidiliiton Kuntoutus Oy) on osa Invalidiliitto-konsernia ja tarjoaa aivo- ja selkäydinvaurioiden sekä muiden neurologisten tai harvinaisten sairauksien kuntouttamista. Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Lisätietoa löydät osoitteesta www.validia.fi/kuntoutus.

 

Tutkimusavunpyyntö PsM Jaana Pihlajamäeltä Tampereen yliopistosta

Hyvä Aivovammaliiton jäsen!

Oletko saanut aivovamman ja palannut tai yrittänyt palata työelämään sen jälkeen? Pyydän Sinua ystävällisesti vastaamaan sähköiseen kyselyyn alla.

Kyselyn tavoitteena on saada tietoa työllistymisestäsi ja työtyytyväisyydestäsi sekä näihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimus keskittyy kokemuksiisi työyhteisöstä ja lähiesimiehen toiminnasta. Kyselyyn voi vastata muilta osin, vaikka Sinulla ei olisi työyhteisöä tai esimiestä.

Olet tärkeä osa aivovammatutkimusta: Vastauksesi ovat merkityksellisiä riippumatta siitä, miten työelämään pääsysi on edennyt. Vastaamalla autat kehittämään työhön paluuta helpottavia käytäntöjä aivovammojen yhteydessä.

Vastaaminen vie aikaa noin 10-15 minuuttia. Palautteet kerätään nimettöminä ja käsitellään luottamuksellisesti. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan isoissa ryhmissä, joista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Kysely on auki 30.4.2018 asti.

Kootut tulokset julkaistaan Aivoitus-jäsenlehdessä, Aivovammaliiton kotisivuilla ja psykologian lisensiaatin tutkielmassani.

Kysely löytyy osoitteesta: 

https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/20098/lomake.html

Kyselyyn pääset myös linkistä Aivovammaliiton Facebookissa Facebook.com/Aivovammaliitto

Vaihtoehtoisesti voit pyytää paperisen vastauslomakkeen alla olevien yhteystietojen kautta ja palauttaa sen postitse maksutta. Jos Sinulla on muuta kysyttävää tutkimukseen liittyen, otathan yhteyttä.

KIITOS VASTAUKSISTASI!

Ystävällisin terveisin,

Jaana Pihlajamäki, PsM
Tampereen yliopisto

Sähköposti: jaana.pihlajamaki@uta.fi

Hankkeen toteutus: Tampereen yliopisto / Psykologian laitos ja Aivovammaliitto ry

Kansalaisaloite tapaturmavakuutuslain muuttamisesta etenee eduskuntaan

Kansalaisaloite ”Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten että tuo mielivaltaisuus poistuu” on saavuttanut vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskunnan käsittelyyn. Oululaisen Pertti Latvalan alullepanemassa aloitteessa todetaan, että sosiaalivakuutusjärjestelmän uskottavuuden kannalta lääkäreiden antamilla lausunnoilla ja todistuksilla on keskeinen merkitys. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten lääkäreille asetettu lääketieteellisiin kannanottoihin ja lausuntoihin liittyvä erivapaus on omiaan lisäämään epäluuloja koko järjestelmää kohtaan.

Kansalaisaloitteeseen voi tutustua ja allekirjoittaa netissä osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2837