Poiminta Aivoituksesta: Validia – taas otsikoissa

23.05.2018

Validia Kuntoutuksen sisällä ollut kuohunta ylitti uutiskynnyksen yli vuosi sitten, kun useat talossa pitkään palvelleet neurologit ja neuropsykologit irtisanoutuivat.  Syyksi kerrottiin muutokset johtamisjärjestelmässä ja tästä johtuvat ilmapiiriongelmat. Asiantuntijuuden ja esimiestyön erottamisen toisistaan koettiin hankaloittavan laadukasta kuntoutustyötä.  Validia (entinen Käpylän kuntoutuskeskus) kuntoutti saamani tiedon mukaan vuonna 2016 historiansa suurimman määrän potilaita. Myös aikaisempi tappiollinen liiketoiminnan tulos kääntyi positiiviseksi. Vuoden 2017 aikana kuntoutettavien määrä taas väheni ja liiketoiminta painui uudelleen tappiolliseksi.

Tätä taustaa vasten tehdyt muutokset organisaatiossa eivät olleet onnistuneita.

Organisaatiomuutokset ovat johtuneet Validian johdon mukaan valmistautumisesta toimintaympäristön muuttumiseen. Kuntoutuspalvelut siirtyvät tulevaisuudessa enenevässä määrin laitoskuntoutuksesta avopalveluihin ja toimintaa sekä rakenteita on pitänyt keventää. Tämä pitänee paikkansa. Olen silti kriittinen tehtyjen muutosten aikataulutukseen sekä muutosjohtamiseen. Suunnaton määrä osaamista menetettiin irtisanoutumisten vuoksi.

Validian asiantuntijoiden toiminnasta ovat tietyt tahot halunneet spekuloida nyt julkisesti ainakin parin vuoden ajan. Johto käynnistikin jo aikaisemmin sisäisen tutkimuksen kuntoutettavien vamman arviointiin liittyvistä asioista. Tässä ei kuitenkaan tullut esille mitään virheitä toiminnassa. Tällaisen ns. omavalvontatutkimuksen tekemisessä on kuitenkin aina jollain lailla kyseenalaista se, että organisaatio tutkii itse toimintaansa. Toimitusjohtaja keskeyttikin tämän tutkinnan ennen lopullista yhteenvetoa.

Uusi ns. omavalvontatutkimus on nyt kuitenkin saatu alkuvuodesta valmiiksi, ja Validian johto on siitä saatuja johtopäätöksiä julkistanut ainakin osittain 23.3.2018. Samaan aikaan ilmestyi myös asiaa sivuava pitkä artikkeli Helsingin Sanomissa.

Omavalvontatutkimuksen tekijä  

Tätä toista ns. omavalvontatutkimusta kutsuttiin tekemään neurologi Jukka Peltola. Hän on tietojeni mukaan TAYSin epilepsiaan perehtynyt asiantuntija ja ylilääkäri. TAYS on jo vuonna 2011 ilmoittanut, että se ei lähetä potilaitaan Validiaan (Käpylän kuntoutuskeskus), koska ei luota Validian kuntoutustapoihin.  Jo pelkästään tätä taustaa vasten tutkijan kutsuminen nimenomaan TAYSista oli kyseenalaista.

Jukka Peltolan yhtiökumppaneista ja henkilökohtaisista kaveruussuhteista on jo muualla kirjoiteltu Validian tiedotteen julkaisun jälkeen niin paljon, että en katso aiheelliseksi ottaa kantaa asiaan nyt tässä. Lukija selvittäköön itse.

Jukka Peltola on varmasti ammattilainen omalla alueellaan. Hän on myös tehnyt huomattavan urakan tutkimalla 117 kuntoutujan arkistotiedot sekä potilastietojärjestelmän tiedot. Olisiko Jukka Peltolan ollut syytä olla yhteydessä hänelle epäselvien tapausten osalta kyseisiin neurologeihin sen sijaan, että vain toteaa tilanteen tietäen, että asia julkistetaan? Vaikea kysymys, koska toisaalta voi tietenkin ajatella, että tämä olisi vaarantanut tutkimuksen puolueettomuuden.

Ymmärrän, että Suomessa on suppea määrä neurologeja ja varsinkin sellaisia, jotka haluavat tällaista tutkimusta tulla tekemään. Koska tilanne on Validian kohdalla kuitenkin melkoisen tulehtunut, olisin siksi toivonut omavalvontatutkimuksen tekijäksi löytyvän joku kaikkien osapuolien mielestä puolueeton taho. Jukka Peltola ei tässä yhteydessä mielestäni ole neutraaliksi miellettävä tutkija.

Mitä on tutkittu  

Aivan aluksi täytyy ymmärtää, mitä nimenomaan ei ole tutkittu. Kyse Peltolan tekemässä tarkastelussa ei ole siitä, miten laadukasta käytännön kuntoutusta Validiassa on annettu ja annetaan. Sen tasoa ei ole nyt kyseenalaistettu. Tämä on hyvä muistaa, koska Validia on nimenomaan kuntoutuslaitos.

Tarkastelun aiheena ja lähtökohtana on ollut arvioida, muuttuuko aivovamman luokittelu Validian kuntoutusjaksolla verrattuna aikaisempaan arvioon. Tutkimusajankohtana Validiassa oli 298 ensimmäistä kertaa kuntoutettavana ollutta av-potilasta.  Näistä Peltola on valinnut lähempään tarkasteluun 117 kuntoutujan otoksen.  Tästä ryhmästä hän on löytänyt 36 tapausta, jossa vamman vakavuutta on muutettu lähettävän tahon alkuperäistä arviota vaikeammaksi. Tämä on siis 12,1% ensikuntoutujien koko määrästä.

Aivovamman vakavuuden arviointi on aina jonkinasteinen tulkintakysymys. Tässä yhteydessä pitää myös muistaa, että primaarivamman vaikeusaste on eri asia kuin aivovamman jälkitilan arviointi, mitä Validiassa siis kuntoutuksen yhteydessä tehdään. Tämä on asia, joka tuntuu ilmeisen tahallisesti unohtuvan asian ympärillä pyörivässä keskustelussa.

Validiaan av-kuntoutukseen ei tule ketään, jolla ei olisi jo diagnosoitu aivovamma. Kuntoutuksen maksava taho päättää Validiaan lähettämisestä sen tiedon mukaan, joka siihen saakka vammautuneen tilasta on saatavilla. Lähtökohtaisesti ei siis voi olla kyse vääristä aivovammadiagnooseista, kuten eräs tunnettu vakuutuslääkäri aikanaan televisiossa väitti. Kyse on siitä, onko vamman aste arvioitu kuntoutukseen tulevalle oikein. Onko siis alkuperäinen arvio tehty  liian nopeasti ja vajavaisin tiedoin? Voiko tietyissä tapauksissa olla kyse – syystä tai toisesta – alidiagnosoinnista? Sitten taas toisaalta – onko Validiassa todella ilman perusteita päädytty luokittelemaan todellisuutta vakavampi aivovamman oireisto joidenkin kuntoutettavien kohdalla?

Itse pidän itsestään selvänä, että kuntoutujan aivovammasta saadaan parempaa tietoa Validiassa. Häntä nimittäin kuormitetaan aivan eri lailla kuin useimmissa tapauksissa aikaisemmin on tehty. Moniammatillinen tiimi seuraa kuntoutujaa koko pitkän kuntoutusjakson ajan. Tällöin tunnistetaan aivovamman oireisto, mm. väsyminen paremmin kuin lyhyissä tutkimuksissa. Olen myös lukenut, että joillakin aivovamman tila pahenee ajan mittaan. Voiko tämä olla joissakin tapauksissa syynä siihen, että Validiassa on huomattu aivovamma vakavammaksi, kuin siinä aivan alkuperäisessä tutkimuksessa?  Osalla tutkituista vammautuminen oli tapahtunut jo todella useita vuosia aikaisemmin.

Miksi tällaisia asioita tutkitaan

On hyvä kysyä, miksi Validia haluaisi muuttaa haitta-astetta yksittäisen kuntoutujan kohdalla väärin perustein. En oikein keksi mitään motiivia tähän. Olen tätä kysynyt ennenkin saamatta mitään järjellistä vastausta keneltäkään. Arvio aivovamman jälkitilasta on lisäksi aina eräänlainen synteesi moniammatilliselta tiimiltä. Usko kaikkien kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten salaliitosta on melkoista kioskiviihdettä. Toivoisin myös oikeat todisteet siitä, että Validiassa ei olisi noudatettu aivovammojen osalta pääsääntöisesti Käypä Hoito suositusta. Pelkkä asian toteaminen ei riitä.

Sitten taas toisaalta – on helppo ymmärtää, että tiettyjä tahoja huolestuttaa kuntoutujasta saatava tarkempi tieto varsinkin, jos huomataan vamman olevan aikaisemmin arvioitua vakavampi.  Tässä astuu nimittäin kuvaan mukaan taloudelliset tekijät.  Eräs poliitikko sanoi kerran toisessa yhteydessä: ”Follow the money”.

Oma käsitykseni on, että painetta on tullut ulkoapäin ns. maksavilta tahoilta. Esimerkiksi tapaturmavakuutusyhtiöt eivät ilmeisimmin pidä siitä, että aivovamman aste tarkentuu kuntoutusjakson aikana vakavammaksi. Tämän lisäksi Validian aikaisempaa henkilökuntaa on ollut usein todistajana oikeudenkäynneissä, joissa aivovamman saanut on hakenut oikeutta vakuutusyhtiön päätökseen.

Validia puun ja kuoren välissä

Validian tilanne on vaikea. Toisaalta kuntoutuksen pitää olla korkeatasoista ja kuntoutettavaan ja hänen tilaansa pitää perehtyä tarkasti. Kuntoutujan tulee voida luottaa siihen, että hänen asiaansa perehdytään järjestelmällisesti ja hän saa parasta mahdollista kuntoutusta.  Tämä taas johtaa ajoittain siihen, että oireiden vakavuus tarkentuu vakavammaksi. Sama taho – esim. Kela tai vakuutusyhtiö – joka maksaa kuntoutuksen, joutuu tarkentuneen tiedon vuoksi mahdollisesti maksajaksi jatkossakin. Vaikea yhtälö – ei voi kieltää.

Vaikea tilanne on myös siinä mielessä, että Validian omistaja, Invalidiliitto ry on maksajan roolissa. Jossain kohtaa tulee vastaan se tilanne, että yrityksen tappioita ei voida enää maksaa. Joitakin vuosia sitten tapahtunut yhtiöittäminen kuitenkin antaa helpommin mahdollisuuden esimerkiksi koko toiminnan myymiselle. Ostajia voi lukija spekuloida itse.

Kannattaako huolestua

Onko siis nyt Validiassa kuntoutuksessa olleen syytä huolestua? Vastaus on, että ei ole.

Palaan kirjoitukseni alkupuolella toteamaani: Nyt ei edes ole tutkittu käytännön kuntoutuksen laatua, koska sitä ei kukaan ole kyseenalaistanut.

HS:n artikkelissa mainitusta, Validiassa toimineesta neurologista on ilmoitettu jo aikaisemminkin Valviraan. Mitään huomautettavaa ei tietoni mukaan löytynyt. Uusi kantelu on taas tehty. Tietyt tahot näyttävät piinaavan häntä. Olen tutustunut HS:n artikkelissa esiintyneen ”Millan” kirjoittamaan tarinaan asioiden kulusta. Olen myös tutustunut kahteen muuhun tapaukseen, jossa C1-2 fuusioleikkaus on tuonut ratkaisevan helpotuksen potilaan tilanteeseen.

Kannattaa odottaa aivan rauhassa, mikä on Valviran tutkimuksen tulos nyt tällä kerralla.

Timo Kallioja

”Vaikka kirjoitukseni julkaistaan Aivoitus-lehdessä, se ei ole Aivovammaliiton kannanotto, vaan minun omia näkemyksiäni sekä jatkoa syksyn 2017 Validia artikkelille”.

 Kirjoittaja on Aivovammaliiton hallituksen varapuheenjohtaja.   

© 2018 Aivovammaliitto ry | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU