Aivovammaliitto ry:n syysliittokokous vaatii:  Muutoksenhakulautakuntien esteellisten jäsenien jäsenyys lakkautettava

27.10.2018

Muutoksenhakulautakunnissa monet jäsenet ovat tosiasiallisesti esteellisiä ja toiminnallaan aiheuttavat ongelmia esteettömyysasioissa. Muutoksenhakulautakunnan jäsen, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei tulisi nimittää muutoksenhakulautakuntiin (OKV/31/20/2016).

Aivovammaliitto vaatii, että muutoksenhakulautakuntien esteellisten jäsenien jäsenyys lakkautetaan, koska heidän esteellisyys vaarantaa muutoksenhakulautakuntien toiminnan ja siten estää oikeuden ja oikeudenmukaisten päätösten syntymisen.

Aivovammaliitto toteaa perusteluissaan, että perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Esimerkkinä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta säädetään siitä annetussa laissa (677/2005), jonka 1 §:n mukaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläketurvaa koskevissa asioissa. Lautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Lain 12 §:n mukaan asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 14 luvun 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä sekä esteellisyysväitteen esittämisestä ja käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 5 §:n mukaan tuomari on esteellinen:

  • jos hän tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa; tai asemassa, jossa hän päättää valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön puhevallan käyttämisestä asiassa tai asian ratkaisusta on sille odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n mukaan tuomari on esteellinen:

  • jos asianosainen on tuomarin tai hänen läheisensä vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa; tai tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Esteellisyyttä ei aiheudu yksin sen vuoksi, että asianosaisena on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö. Tavanomaisena pidettävään asiakkuuteen, omistukseen tai niihin verrattavaan seikkaan perustuva suhde asianosaiseen ei aiheuta esteellisyyttä.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n mukaan tuomari on esteellinen:

  • käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi. Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Lautakunnan puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja muita jäseniä koskee (19.8.1994/750) Valtion virkamieslaki.

  • Valtion virkamieslain 18 §:n mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Tuomarin ja tuomioistuimen esittelijän sivutointen luvanvaraisuudesta säädetään lisäksi tuomioistuinlain 9 luvussa ja 19 luvun 8 §:ssä.

Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Yhteenveto pohjautuu ylläolevaan ja on yhdenmukainen oikeuskanslerin lausunnon kanssa (OKV/31/20/2016):

Pysyväisluonteisten esteellisyyksien syntyminen tulee pyrkiä ehkäisemään jo ennalta muutoksenhakulautakuntaa asetettaessa. Henkilöä, joka on sellaisen yhtiön tai laitoksen palveluksessa, hallituksessa tai neuvottelukunnassa, jonka päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakulautakunta käsittelee, ei tule nimittää lautakuntaan.

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Anne Porthén, p. 050 536 6390, anne.porthen@aivovammaliitto.fi

Aivovammaliitto ry piti tänä viikonloppuna syyskokouksensa Helsingissä. Liittokokousedustajat päättivät yksimielisesti antaa oheisen kannanoton. Liiton hallitukseen valittiin jatkamaan erovuoroisista Annamaria Marttila Oulun seudun aivovammayhdistyksestä ja uusina jäseninä Auli Ollilla Oulun seudun aivovammayhdistyksestä sekä Petri Turtiainen pääkaupunkiseudulla toimivasta aivovammayhdistyksestä.

© 2018 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU