Pysy pystyssä perjantaina – pikkujouluajan liukas keli lisää kaatumisriskiä

Jos pikkujouluaikaan osuu liukas keli, näkyy se kaatumistapaturmissa piikkinä, vaikka joulukuun ja tammikuun pääkallokelit ovatkin tapaturmatilastoissa oma lukunsa. Jalankulkijat eivät ole vielä tottuneet liukkaisiin, joten Pysy pystyssä -kampanja herättelee kansalaisia huomioimaan liukastuvat kelit.

Pikkujoulusesonki on alkanut, ja se näkyy myös kaatumistapaturmissa. Liukas keli ylipäätään lisää kaatumisriskiä, mutta juuri pikkujouluaikaan sattuvat liukkaat kelit muodostavat jo selvästi kohonneen riskin.

”Pikkujouluaika lisää illanviettoja ja siten myös alkoholin nauttimiseen liittyvää kaatumisriskiä. Viikonloppuisin yli puolet potilaista, jotka ovat kärsineet nilkan tai säären alueen murtumista, ovat olleet alkoholin vaikutuksen alaisina vamman sattuessa”, kertoo osastonylilääkäri Lauri Handolin Töölön sairaalasta.

Mahdollinen liukkaus kannattaa tiedostaa jo ennen liikkeellelähtöä ja valita kengät kelin mukaan. Tien päällä avainasiassa on kävelyyn keskittyminen.

”Jääkiekkokaukalossa harva liukastuu, koska siellä tiedostaa joka askeleella olevansa liukkaalla alustalla. Kun kadullakin muistaa ottaa harkittuja askelia, niin pysyy varmemmin pystyssä. Juuri pikkujouluaikaan auttaa myös se, että alkoholia nauttii kohtuudella”, Handolin jatkaa.

Puhelin esiin vasta määränpäässä – keskity kävelyyn

Tammikuussa toden teolla käynnistyvä Pysy pystyssä -kampanja kannustaa jalankulkijoita ennakoimaan mahdollista liukkautta jo nyt.

”Jalankulkusää kannattaa tarkistaa ennen liikkeelle lähtöä. Lisäksi paikasta toiseen siirtymiseen on syytä varata aikaa, sillä kiireessä liukas tienpinta yllättää useammin kuin varovasti kulkien. Myös puhelimen selaaminen on syytä jättää määränpäähän, sillä tarkkaamattomuus lisää kaatumisriskiä. Keskity kävelyyn”, kehottaa Kaarina Tamminiemi Pysy pystyssä -kampanjasta.

Pelkästään lämpömittaria tuijottamalla ei saa tietoa siitä, ovatko kulkuväylät liukkaat. Kansalaiset voivatkin ilmoittaa omista havainnoistaan Ilmatieteen laitoksen Sää-sovelluksella.

”Kaipaamme tietoa etenkin tilanteista, jolloin kulkuväylät ovat laajalti erittäin liukkaat ja liukkaus haittaa normaalia kävelyä. Havaintoja seurataan sääpäivystyksessämme. Niiden lähettämistä varten on kuitenkin syytä pysähtyä, ettei liukastu puhelinta näpytellessään”, muistuttaa ylimeteorologi Sari Hartonen Ilmatieteen laitokselta.

Lisätietoja:

eritysasiantuntija Kaarina Tamminiemi, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry,
Pysy pystyssä -kampanjan puheenjohtaja (puh. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi@soste.fi)

ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos, (puh. 029 539 3444, sari.hartonen@fmi.fi)

tutkija Mikko Hirvonen, Työterveyslaitos (puh. 030 474 2774, mikko.hirvonen@ttl.fi)

Linkit:

Pysy pystyssä -kampanja: pysypystyssä.fi

Varoitukset (mukaan lukien jalankulkusää): ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

Omat havainnot: ilmatieteenlaitos.fi/omat-havainnot

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanja käynnistyy tammikuussa radiossa ja sosiaalisessa mediassa. Seuraa: #pysypystyssä ja @kotitapaturma.


Pysy pystyssä -kampanjassa mukana:

Aivovammaliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, LähiTapiola, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa.

 

Vammaisfoorumi ry:n hallituksen puheenjohtaja kuntoutuksen kilpailutuksista: ”Tilanne on kestämätön”

Vammaisfoorumi ry teetti lokakuussa 2018 jäsenjärjestöilleen kyselyn Kelan tekemistä vammaisten henkilöiden vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta koskevista kilpailutuksista. Lähes kaikki jäsenjärjestöt vastasivat kyselyyn. Jäsenjärjestöihin kuuluu noin 280 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä.

Kyselyn tulokset kertovat korutonta kieltään kilpailutusten vaikutuksesta vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kaikki kyselyyn vastanneet järjestöt katsoivat, että kilpailutukset heikentävät kuntoutusta.

Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtajan Sari Laihon mukaan tilanne on täysin kestämätön.

–          Esimerkiksi vaikeasti vammaisella lapsella ja hänen terapeutillaan saattaa olla vuosia kestänyt kuntoutussuhde, joka on luonut koko perheelle uskoa tulevaan ja lapsen toimintakyvyn vahvistumiseen. On käsittämätöntä, että tällainen suhde katkaistaan rahan takia, Laiho sanoo.

Noin 90 prosenttia vastaajista kertoi, että kilpailutukset johtavat vakiintuneiden hoitosuhteiden katkeamisiin. Vastaajat katsoivat, että vammaisten henkilöiden toimintakyky saattaa jopa heikentyä, jos tietyn asiakkaan kuntoutukseen erikoistunut terapeutti vaihtuu. Toimintakykyä parantavaa kuntoutusta voi antaa vain terapeutti, joka todella tuntee tiettyjen vammojen erityispiirteet ja sen, miten niihin voidaan kuntoutuksella vaikuttaa. 83 prosenttia vastaajista katsoi, että kilpailutus oli aiheuttanut vaikeuksia löytää asiantunteva ja osaava terapeutti.

Vastaajilta kysyttiin myös Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. 91 prosenttia vastaajista katsoi palveluiden heikentyneen.

Laihon mukaan on kestämätöntä, että kilpailutuksissa on painotettu hintaa 80 prosenttisesti ja laatua vain 20 prosenttisesti. Käytännössä tämä linja on johtanut siihen, että vuosien ajan asiakkaan kuntoutuksesta vastannut terapeutti on saattanut hävitä kilpailutuksen mitättömän pienellä erolla.

–          Kuntoutuspalvelut eivät ole ihmisille luksusta, vaan kyse on välttämättömistä asioista. Nykyinen, hintaa voimakkaasti painottava kilpailutus tuottaa jatkuvaa inhimillistä kärsimystä. Kelan tulee miettiä kuntoutuspalveluiden kilpailutuksen linja uusiksi, Laiho sanoo.

Lisätietoja: Vammaisfoorumi/hallituksen puheenjohtaja Sari Laiho, puh. 050 300 7135

Aivovammaviikollakin iloa elämään vapaaehtoistöistä

Jukka Stolt vammautui samalla tavalla kuin noin 20 prosenttia muistakin maamme aivovammautuneista, eli auto-onnettomuudessa. Onnettomuuspaikka oli sen sijaan hieman tavallista eksoottisempi, sillä hän joutui kohtalokkaaseen kolariinsa Intiassa.

Jukka Stolt kertoo, että vuonna 2006 hän asui omakotitalossa rajanaapurinaan Intiasta kotoisin oleva mies.

-Hän aina houkutteli, että lähdetään käymään Intiassa. Lopulta matkamme toteutuikin. Delhiin saavuttuamme mietimme, jatkammeko matkaa vai jäämmekö sinne yöksi. Päätimme, että lähdemme heti liikkeelle.

Päivä oli 4.9.2006. Stolt kuvailee, että vaikka liikenne oli suomalaisen silmin hieman kaoottista, oli heidän ajamansa moottoritie ainakin sikäläisen mittapuun mukaan hyvä.

-Tällä matkalla kävi niin, että yhtäkkiä eteemme tuli bussi sieltä, mistä se ei olisi saanut tulla. Sen seurauksena ajoimme ikään kuin seinään ja loukkaannuimme jokainen. Intialaisen ystäväni puhelin oli soinut onnettomuuspaikalla ja siihen oli vastannut paikallinen mies. Soittaja oli ystäväni vaimo. Tämän puhelun myötä Suomeen ensimmäisenä välittyneen viestin mukaan me olimme kaikki kuolleita. Ymmärrän onnettomuuspaikalla puhelimeen vastanneen väärinkäsityksen, sillä kuuleman mukaan toden totta näytimme kaikki menehtyneiltä.

Stoltin vanhempi tytär on lääkäri, joten hän ryhtyi puuhaamaan isänsä siirtoa kotimaahan.

-Pitkään siinä meni. Olin Intiassa koomassa ja ainakin kolmessa eri sairaalassa. Aikani Intiassa perustuu muiden kertomaan, sillä tapahtumat siellä ovat pyyhkiytyneet muististani.  Suomessa minulla diagnosoitiin erittäin vaikea aivovamma, selkäydinvamma ja solisluut, rintalasta, melkein kaikki kylkiluut sekä vasemman kädet luut olivat murskana ja murtuneet kylkiluut olivat puhkoneet keuhkot.

Kun Stolt saatiin Suomeen, totesivat lääkärit, että mitään mahdollisuuksia miehen pelastamiseksi ei ole.

-Kuolemantuomion saaneeksi jaksan siis tänä päivänä melko hyvin! Minulla oli neljä vahvaa motivaatiota taistella takaisin elämään: kolme lastani ja Maatu-koirani. Toipumistani pidetäänkin jonkinlaisena ihmeenä.

Kun yrittäjänä työskennelleen miehen oli luovuttava aivovamman jälkitilan tuomien haasteiden vuoksi työelämästä, on hän löytänyt palkkatyön sijaan iloa elämään paitsi perheestään myös liikunnasta ja hyväntekeväisyystyöstä. Hän on järjestänyt muun muassa hyväntekeväisyystempauksen ”Saaristen koulun piha”, jossa hän juoksi puolimaratonin lapsia työntäen. Tempauksen tavoitteena oli muokata erityislapsille suunnatun koulun piha heille soveliaaksi. Nyt lapsilla onkin uusi, kelvollinen leikkipaikka. Hän on myös ollut mukana järjestämässä ikäihmisille tapahtuman, jossa kerrottiin muun muassa aivovamman vaikutuksesta aisteihin. Iloa elämään tuovat myös juoksu- ja kuntosaliharrastukset sekä aivovammatietoisuuden edistäminen.

Aivovammaviikko tuo vammaa tutuksi

Aivovammaviikkoa on vietetty vuodesta 2004 saakka vuosittain viikolla 46. Aivovammaviikko on Aivovammaliitto ry:n järjestämä teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä aivovammatietoisuutta, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Tänä vuonna teemaviikolla muistutetaan erityisesti, että elämässä voi olla iloa myös aivovamman jälkeen.

Haastattelupyynnöt: Jukka Stolt, puh. 040 523 6701, jukka.stolt@gmail.com

Lisätietoa aivovammaviikosta: http://www.aivovammaliitto.fi/aivovammaliitto/aivovammaviikko/ tai pia.warvas(at)aivovammaliitto.fi

Kuvat Jukka Stoltista: Pia Warvas

Aivovammasta
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Aivovamman eli tapaturmaisen aivovaurion saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia.

Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.

Tyypillisimpiä jälkitilan oireita ovat erittäin voimakas väsymys, muistihäiriöt, aloitekyvyttömyys, luonteen muutokset, toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja jumittuminen, sanojen löytämisen vaikeus ja haasteet ymmärtää sanatonta viestintää, ajattelun muuttuminen konkreettiseksi sekä erilaiset fyysiset vaikeudet kuten jatkuva päänsärky, kaksoiskuvat ja epilepsia.

Aivovammaviikolla tapahtuu

KANKAANPÄÄ ke 7.11. klo 16.30 Lumiaisella (Keskuskatu 31, Kankaanpää ) ”Aivot – tärkeä juttu ”. Neurologi Juha Puustinen ja ensihoitaja Minni Mutanen. Kahvitarjoilu.

OULU la 10.11. klo 13 asiantuntijaluento ”25 vuotta tutkimusta ja kuntoutusta: Neuropsykologin työ osana aivovammojen diagnostiikkaa ja hoidon toteutusta” Aleksinkulman juhlasalissa (Aleksanterink. 9, Oulu). Täytekakkukahvit, arpoja myynnissä. Vapaa pääsy.

RAUMA la 10.11. klo 10 – 16. ”Tehdään yhdessä ” -käsityöpäivä Rauman järjestötalolla (Siikapolku 1). Tutkimuksen mukaan käsitöiden tekeminen varsinkin lapsuudessa aloitettuna antaa meidän aivoillemme kapasiteettia käsitellä muutoksia koko elämän ajan.

KOUVOLA ma 12.11. Kymenlaakson aivovammayhdistys on esillä kauppakeskus Valtarissa klo 13-15.

HELSINKI ma 12.11. Parisuhde, seksuaalisuus ja aivovamma -luento klo 18 Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21 B, Helsinki).

SEINÄJOKI ma 12.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on markkinoimassa toimintaansa Seinäjoen Keskussairaalassa OLKA-pisteellä.

JYVÄSKYLÄ ma 12.11. klo 17 – 18.30 kaikille avoin luento ”Uupumisoire aivovammautuneilla” (Jyväskylän kaupunginkirjasto Vapaudenkatu 39 – 41, Wolmarinsali)

PORI ti 13.11. klo 10 – 14 Satakunnan aivovammayhdistys esittelee toimintaansa Satakunnan keskussairaalan Luotsi-infopisteessä (Sairaalantie 3, Pori).

SEINÄJOKI ti 13.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Seinäjoen Terveyskeskuksen Y-talolla.

JYVÄSKYLÄ ti 13.11. klo 14 – 15 yhteistyössä Gradian kanssa luentotilaisuus, jossa Aivovammaliiton toiminnanjohtaja luennoi aivovammoista ja niiden vaikutuksista ja jyväskyläläinen kokemustoimija kertoo oman tarinansa. (Ammattiopisto Spesia, auditorio, Keskussairaalantie 21)

TURKU ti 13.11. klo 10 – 14 Varsinais-Suomen aivovammayhdistys esittelee toimintaansa Hansakorttelissa.

TAMPERE ke 14.11. klo 10 – 15 Tampereen Seudun Aivovammayhdistys esittäytyy Taysissa ja kertoo toiminnastaan ja aivovammoista.

VAASA ke 14.11. Vaasan toimintaryhmä esittelee toimintaansa Vaasan Keskussairaalassa.

ALAVUS to 15.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Veljekset Keskisen kyläkaupalla.

SEINÄJOKI pe 16.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Kärjen koulussa pitämässä aamunavauksen. Mukana on myös puhuja Aivovammaliitosta.

KEMI Kemin toimintaryhmä Aivokaiset järjestää aivovammaviikon tilaisuuden Kemin yliopiston apteekin tiloissa. Aika on vielä auki.

TURKU 20.11. klo 18 – 20 kaikille avoin asiantuntijaluento ”Miten kuntoutan itseäni” (Ortodoksisen kirkon srk-Sali).

 

Mediatiedotteiden GDPR-lauseke http://www.aivovammaliitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/Mediatiedotteiden-GDPR-lauseke.pdf

Nuori, anna äänesi kuulua!

Aivovammaliitto kutsuu nuoria mukaan ideoimaan ja kehittämään Aivovammaliiton nuorisotoimintaa.

Tule mukaan vaikuttamaan ja kehittämään Aivovammaliiton nuorisotoimintaa. Pääset ideoimaan yhdessä muiden nuorten kanssa esimerkiksi lehtijuttuja tai tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Sinulla on myös mahdollisuus verkostoitua muiden järjestötoimijoiden kanssa. Kokoonnumme 1 – 2 kertaa vuodessa ja muu yhteydenpito tapahtuu Skypen ja WhatsAppin kautta. Tule mukaan pitämään hauskaa ja innostumaan. Tehdään yhdessä ja vaikutetaan aivovammaisten nuorten elämään ja oikeuksiin.

Olet sydämellisesti tervetullut mukaan, mutta toivomme, että otat seuraavat asiat huomioon:

  • Olet alle 29-vuotias
  • Toiminta alkaa perehdytyksellä, joten et tarvitse aikaisempaa kokemusta
  • Olet motivoinut ja innostunut toimimaan vapaaehtoisena
  • Haluat olla mukana tuottamassa sisältöä sosiaalisen median eri palveluihin nuorisolähtöisesti.

Kokoontuminen ja perehdytys tapahtuu Aivovammaliiton toimistolla Helsingissä 11.12.2018 klo 12.00-18.00.

Osoite: Malminkaari 5, 00700 Helsinki.

Järjestämme tarvittaessa majoituksen, sitä tarvitseville. Majoitus 2 hengen huoneissa. Matkat korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan.

Mukaan mahtuu noin 10 nuorta.

Sähköiseen lomakkeeseen pääset tästä: Linkki hakulomakkeeseen

Lisätietoja tilaisuudesta:
Järjestösuunnittelija
Leena Koivusaari
leena.koivusaari@aivovammaliitto.fi
puh. 050 306 4181 (myös WhatsApp)