Lääketieteellisen tietämyksen mukaan . . .

Eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli helmikuussa 2019 yksityisen kansalaisen aloitteen liittyen vakuutuslääkärien velvollisuuteen allekirjoittaa lausuntonsa kunnian ja omantunnon kautta.

Jutussa kävi, kuten olin odottanutkin: valiokunta päätti hylätä kyseisen kansalaisaloitteen KAA 4/2018 sisältyvän lakiehdotuksen. Syynä oli se, että ehdotettu lakimuutos ei ollut mahdollinen, koska kansalaisaloitteessa mainittu laki oli jo vanhentunut.  Tämän vuoksi valiokunnan oli ehdotettava eduskunnalle, että se hylkää kansalaisaloitteen lakiehdotuksen.

Positiivista oli kuitenkin se, että valiokunta teki lausumaehdotuksen: eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Eduskunta voi tietenkin päättää aivan muuta.  En kuitenkaan usko sen niin tekevän, koska tätä asiaa on nyt vatvottu jo Lipposen hallituksen ajoista saakka ja silloin tehdyt ”lehmänkaupat” eivät voi enää olla vaikuttavana tekijänä tässä vakuutusyhtiöiden ylivallassa. Tämä on työkyvyn poistaneen vamman saaneen ihmisenkannalta tärkeää.

Päätöksestä huolimatta on kuitenkin hyvä muistaa se, että vakuutusyhtiön lääkäri esittää eläke- ja muiden asioiden ratkaisemiseen liittyvät arvionsa nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella. (Ammattihenkilölaki 23 pykälä).  Tätä eivät varmaan kaikki vakuutuslääkäritkään ilmeisesti aina ymmärrä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vakuutuslääkäri on laillisessa vastuussa tekemisistään ja lausunnoistaan ja hänen toiminnastaan voi valittaa.

Myös oikeusasiamies on todennut, että vakuutusyhtiön lääkäri esittää eläke- ja muiden asioiden ratkaisemiseen liittyvät arvionsa nimenomaan lääkärin ominaisuudessa.  Tätä ”ominaisuudessa” roolia ei siis ole rajattu terveyden- ja sairaanhoidossa toimimiseen.

Edelliseen liittyen ote – Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994 / 559:

”Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ammattitoiminnassaan on menetellyt vastoin lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi syytettävä tuomioistuimessa, Valvira voi lain 33 pykälän mukaan antaa hänelle kirjallisen varoituksen.”

Surkuhupaisaa on se, että näitä ”ilmiantoja” Valviralle on viimeiset vuodet tietoni mukaan tehty potilastyötä tekevistä lääkäreistä enemmän kuin vakuutuslääkäreistä.  Lienee itse kullakin peiliin katsomisen paikka.

Kyseinen aloite on siis saanut aikaan positiivisen tuloksen siitäkin huolimatta, että se hylättiin.  Kuljemme kohti vakuutuslääkäreiden mielivallan loppumista pienin, mutta toisaalta vakain askelin. Oikeus voittaa aina – ennemmin tai myöhemmin.  Suuri kiitos aloitteen tekijälle.

Perustelut unohtuvat?

Vakuutuslääkärin tulee aina merkitä perustelu päätökseensä evätä eläke, korvaus tai kuntoutus. Tässäkin olemme tilanteessa, jossa kaikki vakuutusyhtiön lääkärit eivät tätä joko tiedä – tai tietävät ja eivät välitä. Mielestäni vakuutuslääkärin ammattiosaamiseen kuuluu halu ja kyky perehtyä mm. korkeimman oikeuden linjauksiin. Korostetaanhan aina vakuutuslääkäreistä puhuttaessa, että he ovat asiantuntijoita ja soveltavat lääketiedettä vakuutuskäytäntöihin.  Mielestäni vakuutussopimus on vakuutussopimus ja lääketiede on lääketiedettä.  Eihän meillä ole esimerkiksi erillistä vakuutusautokolaritiedettä tai matkavakuutustiedettä.

Liian usein vakuutusyhtiön lääkäri – joka ei ole aivovammojen asiantuntija – kävelee hoitavan neurologin ja hänen moniammatillisen tiiminsä käsityksen yli vain toteamalla ”lääketieteellisen näkemyksen mukaan ei …  jne ”.  Näinhän asia ei siis voi olla, vaan tämän vakuutusyhtiön palkollisen tulisi antaa käsitykselleen selkeä ja looginen perustelu. Miksi niin ei tapahdu?

Miten voi olla mahdollista, että kun moniammatillinen tiimi ja/tai useampi aivovammoihin perehtynyt neurologi toteaa vamman ja syy-yhteyden todennäköisyyden, osaa vakuutusyhtiöltä palkkansa saava aivan eri alueen lääkäri kävellä kaikkien yli edes tapaamatta vammautunutta. Kannattaa pysähtyä miettimään tätä, oikeasti.

Tässä kohtaa pitää virkistää muistia: Todennäköisellä lääketieteellisellä syy-yhteydellä tarkoitetaan sitä, että vamman tai sairauden aiheutumista vahinkotapahtuman seurauksena voidaan pitää kaikki arviointiin vaikuttavat tekijät huomioon ottaen todennäköisempänä, kuin sen aiheutumista muusta syystä.

Näin asia on ns. tavallisen kansalaisen mielestä samoin kuin myös Suomen Korkeimman Oikeuden mielestä.  Yksinkertaista – eikö vain? Käytännössä asia ei aina mene näin, ainakaan vakuutusyhtiöltä rahaa saavan vakuutuslääkärin mielestä.  Onko muuten olemassa vakuutusyhtiöiden ja vakuutusoikeuden lisäksi muuta yhteiskunnallisen toiminnan aluetta, jossa Korkeimman Oikeuden lausunnoilla ja ennakkopäätöksillä ei ole vaikutusta toimintaan ja ajatteluun?

Miksi vakuutusyhtiön lausunto aina sieltä samasta paikasta?

Suomessa on viisi julkisen sektorin aivovammapoliklinikkaa.  Yksi näistä on tulkintani mukaan selkeästi saanut erityisaseman vakuutusyhtiöiden lausuntoautomaattina erilaisissa kiistatilanteissa. Tämä yksikkö ei kuitenkaan edusta osaamiseltaan mitään ylivoimaista suhteessa muihin neljään poliklinikkaan. Olen  huomannut tästä klinikasta parin vuoden takaisen Aamulehden uutisoinnin liittyvän henkilökunnan kiusaamistapauksiin ja potilastietojen virheelliseen käsittelyyn, en erinomaiseen osaamiseen aivovammojen suhteen. Olen myös huomannut, että muutamat kyseisen klinikan henkilökuntaan kuuluvat ovat ainakin aikaisemmin näyttäneet kunnostautuvan kinastelussa Aivovammaliiton Facebook-sivuilla jäsentemme kanssa.

Toivon, että joku astuu esiin ja vastaa siihen, miksi vakuutusyhtiöt tuntuvat tilaavan aivovammoihin liittyvät lausuntonsa pääsääntöisesti tästä yhdestä paikasta.

Lopuksi

Lopuksi haluan todeta tämän: Kun vakuutusyhtiö kieltäytyy korvauksesta sloganin ”lääketieteellisen tietämyksen mukaan” tai mistä tahansa muusta vastoin hoitavan lääkärin esittämää käsitystä olevaa syytä, ei se tarkoita, että vamma olisi taianomaisesti parantunut vammautuneen lukiessa päätöstä. Mitä tapahtuu on se, että vammautuneen elämä muuttuu – kuten olen ennenkin todennut – haasteellisesta erittäin haasteelliseksi.

Timo Kallioja

Aivovammaliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja

ps.  Tämä on minun blogikirjoitukseni, ei Aivovammaliitto ry:n kannanotto.

Aivovammaliiton viestit eduskuntavaaleihin 2019

Aivovammaliiton vaikuttamistoiminnan tarkoituksena on aivovammautuneiden ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Tuomme valtakunnan tasolla vammautuneiden ääntä esille poliittiseen päätöksentekoon sekä yhteistyöhön viranomaisten, muiden järjestöjen ja liittojen sekä alan ammattilaisten kanssa.

Aivovammaliitto toimii valtakunnan tasolla koko Suomea koskevissa asioissa ja liittoon kuuluu 10 paikallisyhdistystä ja toimintaryhmää yli 30 paikkakunnalla.

Vaikuttamistoimintamme keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset teemat, jotka koskettavat laajasti kohderyhmäämme. Näitä ovat esimerkiksi palveluiden saatavuus, hoidon ja kuntoutuksen saaminen ja niiden korvaaminen, eriarvoisuus, sosiaaliturva- ja vakuutusasiat sekä näiden järjestelmät.

Vaikuttamistoiminnan avulla lisätään ja levitetään aivovammatietoutta päätöksentekijöille, terveydenhuollon ammattilaisille ja kansalaisille.

Aivovammaliiton viestit vaaleihin 2019 

·       Muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuusilmoitukset on saatava lakiin siten, että lain mukaan on velvollisuus ilmoittaa jäsenen itsensä ja hänen läheistensä sidonnaisuudet ennen lautakuntaan nimeämistä ja sen aikana, ja tietojen muuttuessa.

·       Muutoksenhakulautakunnan jäsenien, puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien eroamisikä tulee olla vähemmän kuin 70 vuotta.  On tärkeää, että asiantuntijat tuntevat oman erikoisalansa uusimmat diagnosointi-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät ja osaaminen vastaa tätä päivää.

·       Aivovammaliitto ry kannattaa Korkeimman oikeuden laatimaa ehdotusta siitä, että lainsäädäntöä täydennetään siten, että velvollisuudesta antaa korkeimmalle oikeudelle vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja säädettäisiin laissa. Aivovammaliitto edellyttääkin, että samassa yhteydessä säädetään laajemmin vakuutuslääketieteellisten lausuntojen pyytämisestä ja laatimisesta sekä asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Lakiin on samalla päivitettävä asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset siten, että lausuvalta lääkäriltä vaaditaan lausuttavan asian erikoisalan pätevyys.

·       Aivovammautuneiden ihmisten on saatava yhteiskunnassa heidän tarvitsemansa hoito- ja kuntoutuspalvelut ilman jatkuvia ristiriitoja vakuutusyhtiöiden ja Kelan kanssa. Aivovammautuneen itsensä ei pitäisi olla huolissaan siitä, kuka maksaa hänen kuntoutumisensa.

·       Yleisimpiä syitä vakuutusongelmiin näyttää olevan syy-yhteyden katkeaminen. Tähän vaikuttaa se, ettei aivovammaa diagnosoida ajoissa tai kirjaukset ovat puutteellisia. Myös oireiden tulkitseminen jostakin muusta kuin aivovammasta johtuviksi aiheuttavat erimielisyyksiä vakuutusyhtiöiden kanssa. Vammautunutta hämmentää hoitaneiden lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden poikkeavat kannat. Aivovammaliitto ry on vahvasti sitä mieltä, että muutoksia tarvitaan sekä tapaturmalainsäädäntöön että sen valvontaan. Myös vammautuneen ihmisen asemaan pitää kiinnittää erityistä huomiota sekä palvelujärjestelmässä että lainsäädännössä.

Aivovammaliiton kannanotot ja lausunnot löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Anne Porthén
toiminnanjohtaja,  Aivovammaliitto ry
anne.porthen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 536 6390

 

Aivovamma 2019 -tietokiertue starttaa Helsingistä – Seuraavina vuorossa Seinäjoki, Pori ja Kuopio

Aivovammautunut ihminen, läheinen, ammattilainen – tule kuulemaan ajankohtaista tietoa aivovammoista Aivovammaliiton ja paikallisyhdistysten järjestämälle Aivovamma 2019 -tietokiertueelle. Merkitse itsellesi sopiva päivämäärä kalenteriisi.

Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta, aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä sekä Aivovammaliittoon ja -yhdistykseen tutustumisesta. Tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä sellaisille ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Helsingin tilaisuuden ohjelma ja aikataulu (paikkakunnilla luennoitsijat vaihtuvat):

15.00 Tilaisuuden avaus ja tervetulosanat, Anne Porthén, toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry

15.15 Yleisluento aivovammoista, Olli Tenovuo, neurologian erikoislääkäri, dosentti

16.00 Aivovammautuneen neuropsykologinen kuntoutus, Jaana Sarajuuri,

neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, tohtorikoulutettava

16.45 Tauko (30 min)

17.15 Aivovammaliiton ja paikallisen Aivovammayhdistyksen toiminnan esittely, Anne Porthén toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto sekä yhdistyksen toimihenkilö

17.45 Kokemuspuheenvuoro, Antti Leino, kokemustoimija

18.15 Aivovammautuneen sosiaaliturva, Elina Perttula, sosiaalityöntekijä

18.45 Kysymykset

19.00 Tilaisuus päättyy

Yhteistyössä: Arla tarjoilee osallistujille aivoterveellistä naposteltavaa

Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Kiertueen aikataulu:

Helsinki, Malmitalo 12.3.2019, os. Ala-Malmin tori 1, 00700 Helsinki

Seinäjoki, Järjestötalo 11.4.2019, os. Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki

Pori 18.9.2019 (paikka avoin)

Kuopio 20.11.2019 (paikka avoin)

Jokainen tilaisuus järjestetään kello 15.00 – 19.00

Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä

Jos tarvitset lisätietoa tai apua ilmoittautumisen kanssa, voit olla yhteydessä:
järjestösuunnittelija Leena Koivusaari
leena.koivusaari@aivovammaliitto.fi
puh. 050 306 4181

Aivovammaliiton lausunto: Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja

Lausuntopyyntö eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta: Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten, että tuo mielivaltaisuus poistuu.

Aivovammaliitto lausui seuraavaa:

”Aivovammaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Aikataulu lausunnon kirjoittamiseen oli erittäin lyhyt. Aivovammaliiton näkemyksen mukaan nykyisessä vakuutuslääkärijärjestelmässä on huomattavan paljon epäkohtia. Niiden kaikkien esille tuominen kirjallisessa lausunnossa ja näin nopealla aikataululla on haastavaa. Seuraavassa on kuitenkin pyritty esittämään/listaamaan tärkeimpiä ja liiton toiminnassa usein esille tulevia asioita/epäkohtia, jotka vaatisivat nopeasti muutosta.

Aivovammaliitto ry:n mielestä lähtökohdan tulisi olla, että hoitavien lääkärien lausunnoille on annettava nykyistä suurempi painoarvo. Mikäli kuitenkin vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä toimivan henkilön näkemys poikkeaa hoitavien lääkäreiden näkemyksestä, se pitäisi perustella siten, kuin jo nyt laki edellyttää. Tätä ei kuitenkaan tapahdu. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden valvontaa tulisi kehittää ja tehostaa. Käypä hoito -suositusten merkitys ainoastaan suosituksena tulee ymmärtää ja hyväksyä vakuutusyhtiöissä.

Aivovammaliiton mielestä olisi tärkeää kiinnittää huomiota:
Jos potilasta on hoitanut useampi erikoislääkäri, jotka päätyvät samaan diagnoosiin/lopputulokseen, tulisi myös vakuutusyhtiössä ratkaisuun osallistua useampi kyseistä erikoisalaa edustava erikoislääkäri ja hoitavien lääkäreiden arvioinin vastainen ratkaisu tulisi perustella erityisen huolellisesti. Perusteluina ei voi hyväksyä ainoastaan nykyisin hyvin yleisesti käytettyä ”lääketieteellisen tietämyksen mukaan ..x ” Jos vakuutusyhtiöllä on tiedossaan jotain sellaista mitä hoitavalla taholla ei ole, tulee se tuoda esille myös perusteluissa.

Suomessa on viisi julkisen sektorin aivovammapoliklinikkaa. Näihin yksiköihin on keskitetty paras aivovammoja koskeva osaaminen. Suomessa ei siis ole tämän asiantuntevampaa osaamista aivovammoista. Näiden yksiköiden tehtäviin kuuluu erityisesti aivovammaepäilyjen diagnostiikka, aivovammojen vaikeusasteen arviointi ja siihen liittyvä diagnostiikka, kuntoutusarviot ja kuntoutussuunnitelmat. Niiden arviot perustuvat moniammatillisiin tutkimuksiin. Tällaisen yksikön arvion sivuuttaminen ei saa olla mahdollista ilman erittäin painavia perusteita. Jotta vakuutusyhtiö voisi tällaisen yksikön arvion sivuuttaa, tulisi sen ohjata toista arviota varten toiseen aivovammayksikköön. Ohjaus ei kuitenkaan saisi tapahtua aina samaan yksikköön, vaan se voisi tapahtua esimerkiksi kiertävästi eri yksiköihin. On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä tällaisen yksikön arvion diagnostiikasta tai hoidosta voi sivuuttaa yksin/itsenäisesti vakuutusyhtiön ortopedi tai psykiatri, jolla ei ole mitään kokemusta aivovammoista. Kun tällainen vakuutuslääkäri arvioi asiaa vielä ainoastaan uutta käypä hoito -suositusta lukemalla, lopputulos on monen potilaan kohdalla katastrofaalinen.

Aivovammapoliklinikalla vaikeaksi ja työkyvyttömyyden aiheuttavaksi arvioitu aivovamma voidaan vakuutusyhtiössä todeta ortopedin toimesta lieväksi ja potilas jää ilman kuntoutusta ja toimeentuloa. Aivovammaliitto vaatii edelleen, että vakuutusyhtiöiden erikoislääkäreiden tulee olla asiakkaiden vammoihin erikoistuneita lääkäreitä.

Aivovammaliitto tuo esille huolensa siitä, että aivovammayksiköt eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään. Esimerkiksi Tays:n nyt saama ylivertainen asema tulisi poistaa. Heidän osaamisensa ei ole yhtään parempaa kuin muissa aivovammayksiköissä. Tämän hetkinen tilanne (vakuutusyhtiöt tilaavat lausuntoja Tays:sista) on johtamassa hyvin erikoiseen ja vääristyneeseen tilanteeseen.

Aivovammaliitto haluaa tuoda esille myös nykytilan aiheuttaman merkittävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen vääristymän. Se, että vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta, ei tarkoita sitä, että vammautunut olisi parantunut. Hänen hoitonsa, kuntoutuksensa ja ansionmenetyksiinsä liittyvät kustannukset siirtyvät yhteiskunnan maksettavaksi.

Aivovammaliitto nostaa esille esimerkkinä Työtapaturma- ja ammattitautilaki 24.4.2015/459 42§:ssä todetaan:

”Vakuutuslaitoksen oikeus ohjata vahingoittunut hoitopaikkaan: Vakuutuslaitoksella on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 41 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahingoittunut saa korvattavan vahingon edellyttämän hoidon.

Jos hoito on annettu julkisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, vaikka vakuutuslaitos on ohjannut vahingoittuneen maksusitoumuksella yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön, vakuutuslaitos on velvollinen sen estämättä mitä 40 §:ssä säädetään, korvaamaan hoidosta vain 39 §:n 1 momentin mukaisen asiakasmaksun”.

Aivovammaliiton mielestä on kansalaisten oikeustajun vastaista se, että omiin tietoihin ei ole oikeutta 80 vuoden salassapidon vuoksi. Vakuutuslääkäreiden valvonta näissä tilanteissa ontuu pahasti, salassapidon vuoksi. Vahingon kärsineellä ei ole oikeutta saada mm. työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun osallistuneen asiantuntijalääkärin lausuntoa. Aivovammaliiton mielestä nämä säännökset tulisi ehdottomasti poistaa!

“Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15 §:n mukaan hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa. Hallituksen esityksen (HE 12/2006) mukaan salassapidon piiriin kuuluvat myös tuomioistuimen sivutoimisten asiantuntijajäsenten kannanotot. Tällaisia jäseniä ovat esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenet.”

Aivovammaliitto haluaa lausunnossaan kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin osa-alueisiin:

1) Syy-yhteys
Aivovammojen aiheuttamat jälkivaikutukset voidaan osoittaa useasti vasta pitkän ajan – vuosien kuluttua. Aivovammoille on myös tyypillistä, ettei vammautunut edes tajua saaneensa vammaa, joka heikentää toimintakykyä. Vakuutusyhtiöt tuntuvat ottaneen kannakseen sen, että jos ei välittömästi tapahtuneen jälkeen ole diagnosoitu aivovammaa, sitä ei ole tullut.
Aivovammaliitto haluaa tuoda esille tämän epäkohdan, sillä se on lakien ja KKO:n ennakkopäätösten vastaista toimintaa. Vakuutusyhtiöiden tulee noudattaa KKOn ratkaisujen linjaa myös käytännössä.

2) Vakuutuslääkäreiden vastuu

Vakuutuslääkärit ovat vastuussa tekemisestään ja mikäli heidän toimintansa on virheellistä, voi siitä valittaa Valviraan tai nostaa oikeuskanteen yleisessä tuomioistuimessa. Se, että vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia ei tarkoita, ettei hän olisi vastuussa toiminnastaan siten kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki edellyttää. Se tarkoittaa sitä, että heidän antamansa lausunnot eivät ole oikeudessa kelvollisia ilman erillistä todistajan vakuutusta, joka kuuluu seuraavasti:

”Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”
Lisäksi on huomioitava, että muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen lähetetyssä lausunnossa ei voi olla perätöntä lausumaa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä (20.04.2005 Perätön lausuma) kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota siihen, että todistajan totuudessapysymisvelvollisuus on ehdoton ja koskee kaikkia käsiteltävässä asiassa annettuja, siis myös vähäisiä ja asian ratkaisuun vaikuttamattomia tietoja. Perättömän lausuman vähäisellä merkityksellä tai merkityksettömyydellä asian käsittelyyn tai oikeudelliseen päätöksentekoon voi sen sijaan olla vaikutusta rangaistusseuraamuksen osalta.

Ilmeisesti vakuutusyhtiöt, heidän käsittelijänsä ja lääkärinsä eivät ole ymmärtäneet, että heidän lausuntonsa muutoksenhakulautakunnille ovat virallisia lausuntoja oikeusistuimille.

3) Voiko potilasta hoitaa tai tutkia tavoilla, joita ei ole mainittu hoitosuosituksessa ja onko tällainen hoito tai tutkimus korvattava vakuutuksesta?

Potilasta voidaan hoitaa tai tutkia myös tavoilla, joita ei ole kuvattu hoitosuosituksessa ja myös tällainen hoito on korvattavaa. Nykykäytännön mukaan vakuutusyhtiöt, muutoksenhakulautakunnat, eikä vakuutusoikeus kuitenkaan hyväksy korvattavaksi hoitosuosituksen ulkopuolisia hoitoja. Asiaa on hyvä käsitellä lain, lain soveltamisen ja oikeusasiamiehen lausuntojen perusteella. HE 167/2003 vp – Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

”Hoitoon voitaisiin rinnastaa muitakin henkilöön kohdistuvia lääketieteelliseen tietämykseen perustuvia käsittelyjä.”

”Sairaanhoitokustannusten tarpeellisuutta koskevasta vaatimuksesta seuraisi, että korvattavia olisivat vain yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisista tutkimuksista ja hoidoista aiheutuvat kustannukset. Tämä rajaisi niin sanottujen vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset korvausvelvollisuuden ulkopuolelle, jollei ole riittävää lääketieteellistä tutkimustietoa käytetyn hoitomuodon vaikuttavuudesta.”

Vakuutusyhtiöt tulisi asettaa korvausvastuuseen, jos heidän palveluksessaan olevan henkilön todetaan syyllistyneen virheeseen tai laiminlyöntiin, jonka seurauksena vakuutettu on kärsinyt joko terveydellisesti tai taloudellisesti. Korvauksen tulisi olla, esimerkiksi korvausvelvollisuus kertaa kymmenen sakkomaksu valtiolle ja kaksinkertainen korvaus vahingoittuneelle.

Aivovammaliiton mielestä on kohtuutonta vaatia, että vammautunut ja siitä syystä rajallisen kapasiteetin omaava henkilö joutuu taistelemaan oikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan. Ei voida olettaa, että he olisivat perehtyneet kaikkiin lakeihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin puuttua virheelliseen ja tuomittavaan toimintaan.

Helsinki 6.2.2019

Aivovammaliitto ry:n puolesta

Seppo Kantola                                                Anne Porthén
puheenjohtaja                                                toiminnanjohtaja

 

 

Kuva: Sosiaali- ja terveysvaliokunta

 

 

Vielä ehdit ilmoittautua Äijien sopeutumisvalmennuskurssille

Äijien sopeutumisvalmennuskurssi on aivovammautuneille miehille, joilla vammautumisesta on kulunut yli viisi vuotta.

Kurssilla keskitytään omaan itseen ja pyritään vahvistamaan omia selviytymiskeinoja. Kurssilla on mukana aivovamman saaneita miehiä vertaisohjaajina. Kurssin tavoitteena on löytää selviytymiskeinoja vaikeisiin tilanteisiin toiminnallisin menetelmin.

Kurssi pidetään Hopeaniemi Resortissa, Vihdissä, os. Hopeaniementie 30, Nummela.

Kurssille voi hakea 22.2.2019 mennessä, Aivovammaliiton kurssien hakulomakkeella.


Lisätiedot:
Kuntoutussuunnittelija Arja Kaasalainen
puh.  050 373 9076
arja.kaasalainen(at)aivovammaliitto.fi