Aivovamma 2019 -tietokiertue starttaa Helsingistä – Elämä tapaturman aiheuttaman aivovamman jälkeen

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella / mihin aivovamman aiheuttamiin ongelmiin ihmiset saavat kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin ja kysymyksiin saadaan selvyyttä Aivovammaliitto ry:n järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Kiertue starttaa Helsingin Malmitalolta (Ala-Malmintori 1, Helsinki) tiistaina 12.3.2019 klo 15 – 19. Tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä. Maksuttomassa tilaisuudessa kuullaan monta avartavaa puheenvuoroa. Luentojen lisäksi tarjolla on aivoterveellistä evästä, jota tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi.

Kuulemme muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimivan Aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Riitta Hätisen puheenvuoron. Paikallinen yhdistys on Suomen suurin ja siinä on peräti 670 jäsentä.  Riitta vammautui vuonna 1984 auto-onnettomuudessa matkallaan töihin.

-Minut vietiin onnettomuuspaikalta Töölön sairaalaan, jossa olin yhdeksän päivää tajuttomana. Kaikkiaan sairaalassa vierähti reilu kuukausi. Jälkeenpäin kuulin – en nimittäin muista sairaala-ajaltani mitään – että isäni kävi minua päivittäin katsomassa ja äitini syöttämässä aina, kun ehti.

Tuolloin 25-vuotias Riitta joutui opetella uudelleen kaiken jo oppimansa. Kuntoutumisen alkuvaiheessa hänen oli myös muutettava väliaikaisesti takaisin vanhempiensa luokse.

-Muistan, etten meinannut saada perunaa kuorituksi, jolloin isäni totesi, että anna kun hän kuorii. Muistan topakasti vastanneeni, että kyllä minä itse kuorin, enhän minä ikinä kuntoudu, jos kaikki tehdään puolestani, Riitta nauraa.

Aikanaan Riitta palasi omaan työhönsä työkokeiluun, mutta aivovamman jälkitilan aiheuttamien oireiden vuoksi hänen oli lopulta jäätävä pois työelämästä.

-Erityisesti väsyvyys ja muistiongelmat hankaloittivat työssä pärjäämistäni kaksoiskuvien, kuuloluun katkeamisen, voimakkaan tinnituksen ja jokapäiväisten kipujen lisäksi. Nyt, yli 30 vuotta vammautumiseni jälkeen, nämä kaikki oireet ovat edelleen joka päivä läsnä. Nyt saan päiviini sisältöä aivovammayhdistystoiminnasta, musiikista ja ulkoilusta. Erityisesti muiden aivovammautuneiden ihmisten tapaamisesta saatava vertaistuki antaa voimia.

Helsingin Aivovamma 2019 -tietokiertueen Yleisluennon aivovammoista pitää aivovammakentältä varsin tuttu neurologian erikoislääkäri, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo. Hänen arvioissaan tai hoidossaan on vuosin varrella ollut noin 6 000 aivovammapotilasta akuutista vaiheesta kymmeniä vuosia aiemmin vammautuneisiin.

Aivovammautuneen neuropsykologisesta kuntoutuksesta kertoo neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti, tohtorikoulutettava Jaana Sarajuuri. Hän työskenteli pitkään Invalidiliiton Validia Kuntoutuksessa, eli monille vielä nykyäänkin tutummin Käpylän kuntoutuskeskuksessa, kliinikkona ja johtavana psykologina. Hän on ollut myös kehittämässä Insure-kuntoutusta.

Sosiaalityöntekijä Elina Perttula kertoo aivovammautuneen sosiaaliturvasta. Elina on yhteiskuntatieteiden maisteri, jonka pääaineina olivat sosiaalityö ja sosiaalipedagogiikka. Hänellä on vahva kokemus järjestötyöstä sopeutumisvalmennuksen, neuvonnan ja sosiaaliturva-asioiden parissa. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Aivovammaliiton sosiaaliturva-asiantuntijana.

Kokemustoimijapuheenvuoron pitää yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Leino. Kokemustoimija on vammautunut tai sairastunut henkilö tai hänen läheisensä, joka on koulutettu kertomaan oman tarinansa erilaisille kohderyhmille. Leino toimii kehittämisasiantuntijana Someron kaupungilla. Hän aivovammautui vuonna 2005 putoamistapaturmassa. Antin kokemustoimijaura alkoi vuosina 2007 – 2008, jolloin häntä pyydettiin puhujaksi kuntoutuslaitoksen henkilökunnan tilaisuuteen. Tuolloin kuulijoina oli samoja hoitajia ja lääkäreitä, jotka olivat muutama vuosi aikaisemmin vastanneet hänen kuntoutuksestaan.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä

 

 

Kuvassa Riitta Hätinen. Kuva: Pia Warvas