Tunnetko jo Aivomyrskyn?

Aivovammaliitto järjestää 27 – 29.9.2019 Aivomyrsky-tapahtuman Hotelli Nuuksiossa Espoossa. Kyseessä on lämminhenkinen tietoakin antava virkistysviikonloppu, jonka aikana jaetaan yhdessä ajatuksia ja kokemuksia! Tapahtuma on suunnattu erityisesti aiemmin Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssin käynneille henkilöille.

Aivomyrsky on loistava tilaisuus tavata ”vanhoja” tuttuja kursseilta. Luvassa on vertaistukea, verkostoitumista, virkistystä ja faktaa luonnonläheisessä ympäristössä.

Tapahtumassa on 50 € omavastuuosuus.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset 27.6.2019 mennessä:
arja.kaasalainen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 373 9076.

Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto: Kuntoutusuunnitelmien lakisääteinen tehtävä ontuu!

Aivovammaliitto ry:n kevätkokouksen edustajat kokoontuivat 6.4.2019 ja toivat esille huolensa siitä, että usein kuntoutujilta puuttuu kuntoutussuunnitelma! Aivovammaliitto toteaa, että sopeutumisvalmennuskurssien kuntoutujilla suunnitelmia ei juuri ole.

Kuntoutussuunnitelman tekeminen perustuu mm. Terveydenhuoltolain 29§:ään.

Hoitava lääkäri on virkavastuussa laadinnasta moniammatillisen tiimin, asiakkaan/potilaan (kuntoutuja) ja läheisten kanssa. Kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutujan ja hoitavan tahon yhdessä arvioimaan kuntoutustarpeeseen. Suunnitelma laaditaan vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

Aivovammautuneen ihmisen kannalta suunnitelma on keskeinen, sillä se antaa lisää varmuutta kuntoutukseen. Suunnitelmalla on kolme perustehtävää:

1.       Kuvaillaan vamman aiheuttamat haitat ja avun tarve

2.       Määritellään kuntoutuksen tavoitteet kullekin osa-alueelle ja vastuu seurannasta

3.       Suositellaan kuntoutuksen toteutustavat

Aivovammaliiton kevätkokous vaatii lakisääteisen tehtävän tehostamista hoitavien lääkäreiden keskuudessa.  Kuntoutussuunnitelma säästää kustannuksissa, kun päällekkäiset lääkärikäynnit vähenevät. Tämä on tärkeää ottaa keskusteluun myös näin vaalien alla.

Aivovammaliitto kehottaakin kuntoutujia ja läheisiä ottamaan asian puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Aivovammaliiton tavoitteena on, että kuntoutussuunnitelma sitoo kaikkia osapuolia, kuntoutujaa, kuntoutuspalveluiden tuottajia ja rahoittajia. Aivovammaliiton www-sivuilta voi käydä katsomassa ohjeet hyvän kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Helsinki 6.4.2019

Aivovammaliitto ry:n puolesta

Seppo Kantola Anne Porthén
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
puh. 040 547 8577 puh. 050 536 6390

 

Aivovammoihin pureutuva tietokiertue saapuu Seinäjoelle

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella ja mihin aivovamman aiheuttamiin oireisiin saa kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta ja aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä. Aivoterveellistä murkinaa tilaisuudessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi. Kiertue saapuu torstaina 11.4.2019 Seinäjoelle Järjestötalolle (Kauppakatu 1) klo 15 – 19. Kaikille avoin tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Tilaisuudessa pääsevät ääneen myös Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Reijo Salo Seinäjoelta ja kokemustoimija Markku Onnela Alavudelta. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Nykyään yli 200 jäsenellään se on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista yhdistyksistä. Yhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Reijo Salo vammautui vuonna 2008 työtapaturmassa. Hän oli Teuvalla ison omakotitalon rakennustyömaalla, jossa hän liukastui ja putosi katolta neljän metrin matkan. Koska hän oli onnettomuushetkellä yksin, tarkat yksityiskohdat jäävät iäksi hämärän peittoon, mutta jäljistä on pystytty päätelmiä tekemään. Tänä päivänä paikallisen yhdistyksen nuijaa heilutteleva Reijo kiittelee, että yhdistystoiminnassa parasta on vertaistuki.

– Tärkeää on myös sen tarjoama tekeminen kodin ulkopuolella. Aivovamman vuoksi joutuu usein jäämään pois työelämästä, jonka myötä on vaara mökkiintyä kotiinsa ilman mielekkäitä aktiviteetteja.

Markku Onnela vammautui liikenneonnettomuudessa syyskuussa 1990, jolloin hän oli ajamassa Nurmosta kotiinsa Alavudelle.

– 60 kilometrin nopeusrajoitus muuttui juuri 80 kilometriin ennen pitkää, suoraa peltomaisemaa. Oikealla puolella oli yksityistienhaara, josta oli tulossa henkilöauto vilkuttaen tulosuuntaani. Vastakkaisella kaistalla puolestaan traktori vilkutti yksityistielle päin. Kun tulin tienhaaran kohdalle, henkilöauto lähtikin liikkeelle, tuli suoraan oikeaan kylkeeni ja oma autoni, Datsun 100A, jysähti suoraan traktorin eturenkaaseen.

Kun palokunta oli saanut Markun irrotettua romusta, kiidätettiin mies Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolle. Ensimmäiset kolme päivää teholla Markku oli tajuton, jonka jälkeen osastolla vierähti vielä pari viikkoa. Teho-osaston jälkeen vielä muutama kuukausi kului neurologisella osastolla. Muistista on pyyhkiytynyt kolarin jälkeisestä ajasta ainiaaksi 1,5 kuukautta. Markku kertoo Järjestötalolla järjestettävässä tapahtumassa, miten hänen kuntoutumisensa eteni ja mitä hänelle kuuluu nyt.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä

Pelin henki -näyttely pureutuu aivovammoihin jääkiekossa

”Voi olla, että NHL:ään vaikuttaminen on jo myöhäistä, mutta tulevien pelaajien oloihin voimme vielä panostaa. On tärkeää kertoa aivovammojen tunnistamisesta sekä opastaa, mistä saa apua, jos jotakin sattuu”, toteaa aivovamman saanut entinen NHL-kiekkoilija ja kaksinkertainen Stanley cup -voittaja Daniel Carcillo.

”Sain kuulla, että lätkäurani on ohi. Aivovammaan ei tosin päättynyt vain urani, vaan koko aiempi elämäni. Kun vammautuu, myös lähipiiri vammautuu – ja kun vamma ei näy ulospäin, läheisten on sitä vaikea ymmärtää”, toteaa ex-liigakiekkoilija Markus Helanen.

”Iso osa aivovammoista jäisi tulematta, jos urheilijat opetettaisiin kunnioittamaan vastapuolta kaikissa tilanteissa. Jos pelaaja näkee, että vastapuoli on huonossa asennossa, niin onko pakko taklata?” kysyy harrastelijakiekkoilussa aivovamman saanut Robson Lindberg.

Oheiset sitaatit on poimittu PELIN HENKI – GHOST OF THE GAME -valokuva- ja tarinanäyttelyn teksteistä. Näyttelyssä useat kiekkoilijat niin Suomesta kuin ulkomailta kertovat sanoin ja kuvin, miten heidän elämänsä muuttui jääkiekko-ottelussa saadun aivovamman myötä. Näyttely on rehellinen katsaus jääkiekon vaiettuun ongelmaan. Tarinoista käy ilmi, että jääkiekko on hieno peli ja rakentava harrastus, mutta sillä on myös varjopuolensa.

Ongelma koskee paitsi jääkiekon nykyistä huippua, myös tulevia pelaajia. Valmentajien pitäisikin vaatia omilta pelaajiltaan vastustajan terveyden kunnioittamista jo harrastuksen alkuvaiheessa. Koko jääkiekon tulevaisuus on uhattuna, jos vanhemmat pitävät lajia liian vaarallisena, eivätkä päästä lapsiaan harrastuksen pariin. Avainasemassa on myös aivovammojen tunnistaminen ja sitä kautta oikea hoito ja kuntoutus.

PELIN HENKI – GHOST OF THE GAME kuuluu valokuvat ottaneen Johannan Kareen KATSO IHMINEN™ – näyttelykonseptiin. Tekstit ovat Aivovammaliiton tiedottajan ja Aivoitus-lehden toimittajan Pia Warvaksen käsialaa.

Näyttelyn suojelija on moninkertainen purjehduksen maailmanmestari, kansanedustaja Sari Multala. Tukijoina toimivat Aivovammaliitto ry, Suomen Jääkiekkoilijat SJRY, Ruotsin pelaajayhdistys SICO, jääkiekkovaikuttaja Alpo Suhonen, Urheilu Mehiläinen ja Mehiläinen Neo Sports.

 

PELIN HENKI – GHOST OF THE GAME -näyttelyn avajaiset ma 15.4.2019 klo 17 alkaen Musiikkitalolla (Mannerheimintie 13 A, Helsinki).

Näyttely on auki 15.4. – 28.4.2019.

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen etsitään innokkaita läheisiä mukaan kehittämistyöhön!

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen aikana kehitetään voimavaraistavan tuen malli, joka sisältää sekä tiedollista tukea että vertaistukea aivovammautuneen läheiselle akuutissa vaiheessa. Tuen mallia suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä läheisten ja hoitoalan ammattilaisten kanssa. Läheisiltä saatava kokemustieto on todella arvokasta ja sen avulla mallista ja materiaaleista voidaan tehdä juuri läheisten tarpeisiin vastaavia.

Kehittämistyöhön voivat osallistua ensisijaisesti yli 16-vuotiaana tapaturmaisesti vammautuneiden läheiset. Osallistumisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä hankkeen projektisuunnittelijaan. Hankkeen aikana läheiset voivat olla mukana eri tehtävissä kehitystyön edetessä. Mukaan haluavat haastatellaan ja samalla pohditaan millä tavalla osallistuminen sopisi juuri sinulle.

Jos kiinnostuit kehittämistyöhön osallistumisesta, olethan yhteydessä projektisuunnittelijaan, niin keskustellaan lisää!

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke
Projektisuunnittelija Eeva Paavilainen
eeva.paavilainen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 475 1908