Päämääränä parempi huominen - Strävan efter en bättre morgondag

Lauselmassa ilmaistaan tavoitteellinen tahtotila, joka suuntautuu tulevaisuuteen. Se toteaa sen, että jokin muutos elämässä on tapahtunut, joka vaikuttaa ihmisen arkeen. Esitettäessä tahtotila, jossa pyritään parempaan huomiseen, ei tarkoiteta välttämättä, että nyt olisi kaikkien kohdalla asiat pelkästään huonosti. Silti paremman toivominen on luvallista ja eteenpäin kannustavaa asennoitumista.

Visio

Aivovammaliiton lähivuosien visiona on olla asiantunteva ja toimiva kansanterveysjärjestö.

Aivovammaliiton asiantuntevuus tarkoittaa
- monipuolista, moniammatillista ja laadukasta verkostoitumista ja yhteistyötä eri sidosryhmien ja tahojen kanssa
- työntekijöiden kunnossa olevaa työasennetta sekä perus- ja työtehtävien selkeyttä
- potilasjärjestöroolia, jossa Aivovammaliitto on tunnettu, tunnustettu ja luotettava yhteistyökumppani.

Aivovammaliiton toimivuus tarkoittaa, että liitto
- valvoo aivovammautuneitten kohtelun tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä heidän tarvitsemiensa palveluiden saamista
- vastaa keskustelun ylläpitämisestä sekä yleisen aivovammatietouden leviämisestä niin suurelle yleisölle kuin ammattilaisillekin
- tukee ja kannustaa jäsenyhdistyksiään aktiivisuuteen, omatoimisuuteen ja omalla alueellaan vastuunkantamiseen toiminnasta ja tiedottamisesta.

Arvot

Aivovammaliiton arvoseminaarissa vuonna 2008 päätettiin yhteiseksi arvolauselmaksi PÄÄMÄÄRÄNÄ PAREMPI HUOMINEN - STRÄVAN EFTER EN BÄTTRE MORGONDAG.

Lause pitää sisällään sen, että elämä kulkee eteenpäin sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Jos nyt asiat ovat ei-toivotulla tasolla, on mahdollista asettaaa uusi tavoite ja edetä sitä kohti. Toivon näköalaa kannetaan mukana.

Yhteistyössä on voimaa. Aivovamma syntyy yksilölle, mutta sen aiheuttamat ongelmat koskettavat hyvin laajaa joukkoa omaisista ja ystävistä aina eri alojen ammattilaisiin. Vammautumisen jälkeisen, toisenlaisen elämän kulku vakiintuu vuosien kuluessa. Tähän vakiintumiseen ja uudenlaisen elämän muotoon vaikutetaan monin aktiivisin toimin: hoidolla, hoivalla, kuntoutuksella, opetuksella, harrastuksilla, kuntoutumista tukevalla toiminnalla jne. Mikään taho tai toimija ei yksistään ratkaise aivovammautuneen ongelmia, tarvitaan vuorovaikutteisesti toimivaa verkostoa, jossa arjesta huolehtijat ja ammattilaiset yhdessä tavoittelevat ja tuottavat parasta mahdollista kuntoutumisen tilaa.

Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja vertaisuus korostuvat aivovammautuneitten saaman palvelun ja oman toiminnan perusedellytyksinä. Nämä käsitteet koskevat niin vammautuneita itseään ja heidän läheisiään kuin muitakin. Aivovamma muuttaa ihmistä suuresti, mutta hänellä on muuttuneenakin oikeus tulla kohdelluksi ja palvelluksi asian- ja tarkoituksenmukaisesti. Sen lisäksi hänellä on velvollisuus kohdella muita ihmisiä niin ikään mahdollisimman hyvin ja pyrkiä osaltaan ylläpitämään hyvää vuorovaikutussuhdetta oman kuntoutumisensa edistämiseksi.