Jos epäilee aivovammaa

Aikuisten aivovammojen Käypä hoito -suositus määrittelee aivovammojen diagnoosin perusteet seuraavasti:

Aivovamman määritelmä

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi18020#s4

Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin joku seuraavista:

  1. minkä tahansa pituinen tajunnan menetys
  2. millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi   edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia
  3. mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai
  4. paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai
  5. osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos.

- Nämä ovat aivovamman niin sanotut vähimmäiskriteerit.

- Pelkkä päähän kohdistunut isku ei riitä osoitukseksi aivovammasta.

- Mahdollista päihtymystilaa ei tule tulkita määritelmän mukaiseksi henkisen toimintakyvyn muutokseksi, mutta se voi peittää tällaisen muutoksen tai ainakin vaikeuttaa asian arviointia.

- Trauma tulee olla todennettavissa silminnäkijän antamista tai muista luotettavista tapahtumatiedoista tai ulkoisista vammoista.

- Vähimmäiskriteerien täyttyminen ei aina tarkoita, että vammasta jää pysyviä oireita. Niiden täyttyminen ei myöskään automaattisesti tarkoita, että vamman jälkeen esiintyvät oireet johtuvat kyseisestä vammasta, vaan oireiden ja vamman välillä tulee olla kliinisesti looginen ja todennäköinen yhteys ja erotusdiagnostiset tekijät tulee huomioida.

- Aivovammadiagnoosia ei voi asettaa esimerkiksi myöhemmin esiintyvien neurologisten ja neuropsykiatristen oireiden tai neuropsykologisen tutkimuksen poikkeavuuden perusteella, vaan diagnoosi edellyttää edellä mainittujen kriteerien täyttymisen.

 

 

Aivovamma on yleinen

Aivovamma on tapaturmaisesti, päähän kohdistuneen ulkoisen voiman seurauksena syntynyt vamma, jota voidaan kutsua myös traumaattiseksi aivovaurioksi.

Yli puolet aivovammoista syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena. Työikäisillä vakavien ja kuolemaan johtavien vammojen suurimpana aiheuttajana ovat liikenneonnettomuudet. Aivovamma voi syntyä myös työtapaturmissa, urheiluun sekä muuhun vapaa-aikaan liittyvissä tapaturmissa tai pahoinpitelyn seurauksena.

Aivovamman saa vuosittain 15.000-20.000 ihmistä. Suomessa arvioidaan olevan noin 100.000 henkilöä, joilla on pysyviä aivovamman jälkioireita.

Aivovammoista merkittävä osa jää kokonaan toteamatta. Lisäksi jopa kolmasosassa todetuista vammoista vaikeusaste aliarvioidaan.

Kaikki päähän kohdistuneet iskut eivät kuitenkaan aiheuta aivovammaa. Lievän vamman saaneista suurin osa toipuu täysin.

Tilastotietoa:
- Sairaaloissa hoidetuista aivovammoista 65 % syntyy kaatumis- ja putoamistapaturmissa, 20 % liikenneonnettomuuksissa, 5 % väkivaltatapahtumissa ja loput sekalaisista syistä.
- Vakavista ja kuolemaan johtavista työikäisten vammoista noin 60-70 % johtuu liikenneonnettomuuksista.
- Vanhuksilla kaatumiset ovat vakavien vammojen tavallisin syy.
- Kaikista aivovammoista noin kaksi kolmasosaa sattuu miehille.
- Kuolinsyytilastoissa aivovamma on pääsyynä noin 1.000 henkilöllä vuosittain ja se on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy.
(Lähde: Aikuisiän aivovammojen käypä hoito -suositus)

Lue lisää vaikka täältä: www.ollitenovuo.com/71

 

Tapaturman jälkeen henkilö on vietävä välittömästi lähimpään päivystyspaikkaan, jos hänellä on

  • pienikin tajunnantilan muutos
  • muistamattomuutta
  • sekavuutta
  • puheen muuttumista epäselväksi
  • toisen käden ja/tai jalan voimattomuutta
  • pahenevaa päänsärkyä
  • toistuvaa oksentelua

Aivovamman oireita ei aina osata etsiä tai tunnistaa, jolloin potilas saatetaan kotiuttaa ilman riittäviä tutkimuksia. Jos vammautunut tai läheinen myöhemmin huomaavat oireita, jotka viittaavat aivovamman mahdollisuuteen, on syytä hakeutua neurologisiin tutkimuksiin.