Tervetuloa läheisten iltaan!

Aivovammaliitto järjestää läheisten illan keskiviikkona 15.5.2019 klo 18-20 toimistollaan (os. Malminkaari 5, Helsinki). Ohjelmassa on ”Tukea aivovammautuneen läheiselle” -hankkeen esittelyä sekä vertaistuellista keskustelua ja läheisille suunnatun toiminnan ideointia. Tarjolla on pientä purtavaa.

Ilta järjestetään yhteistyössä pääkaupunkiseudulla toimivan Aivovammayhdistyksen kanssa.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

järjestösuunnittelija Pihla Putkonen
pihla.putkonen(at)aivovammaliitto.fi, puh. 050 550 0541

projektisuunnittelija Eeva Paavilainen
eeva.paavilainen(at)aivovammaliitto.fi, puh. 050 475 1908

Kiinnostaako sinua osallistua kyselyiden soveltuvuuden arviointiin?

Suomessa kukaan ei tiedä kattavasti, miten ihmiset yleensä päätyvät kuntoutukseen, millaista se on, kauanko se kestää ja saavutetaanko sillä haluttuja tuloksia. Järjestelmistä puuttuu tieto, millainen henkilön toimintakyky oli ennen kuntoutusta ja sen jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kuntoutuksen tietopohja -hanke (KUTI) on askel eteenpäin näiden ongelmien korjaamiseksi. Sen tavoitteena on laatia suositukset, miten arvioida toimintakykyä osana kuntoutumisprosessia, ja miten hyödyntää tietoa kansallisesti. THL on pyytänyt mukaan yhteistyöhön sekä asiakkaita että monia kuntoutusalan organisaatioita.

Asiakkaiden kuulemiseen etsitään nuoria ja aikuisia, joilla on
– sairaus tai sairauksia, josta/joista aiheutuu toimintarajoitteita ja
– kiinnostus osallistua toimintakyvyn arvioinnin aiheiden ja kyselyiden soveltuvuuden arviointiin.

Mitä asiakkaiden kuulemiseen osallistuminen tarkoittaa?

Pyydämme sinua yksilö- tai ryhmähaastatteluun. Siinä kysytään, mitkä aiheet ovat sinulle tärkeitä omassa kuntoutumisessasi. Haastattelu kestää noin tunnin.

Haastattelijoina ovat opiskelijat Arcadan, Laurean tai Metropolian ammattikorkeakouluista. He kertovat sinulle tarkemmin haastattelun kulusta. Sinun ei tarvitse valmistautua etukäteen.

Mitä asiakkaiden kuulemisessa selvitetään?

Asiakkaiden kuulemisen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat sinulle kuntoutujana tärkeitä aiheita oman kuntoutumisesi arvioinnissa. Saat arvioitavaksesi joukon aiheita ja kyselylomakkeita. Pyydämme sinua antamaan mielipiteesi niiden soveltuvuudesta.

Asiakkaiden ja asiantuntijoiden antamia soveltuvuusarvioita verrataan toisiinsa. Niitä hyödynnetään aiheiden ja mittareiden valinnassa kansallisiin suosituksiin.

Missä ja miten tulokset analysoidaan?

Ammattikorkeakouluopiskelijat kokoavat ja lähettävät haastatteluiden tulokset THL:ään. Tulokset yhdistetään aiheittain asiantuntijoilta kerättyyn aineistoon ja analysoidaan THL:ssä. Tulokset tallennetaan, analysoidaan ja raportoidaan niin, ettei yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Anonyymi aineisto säilytetään THL:ssä ja sitä ei jaeta eteenpäin.

Selvityksen tuloksia julkaistaan Kuntoutuksen tietopohjan suosituksen taustamateriaaleina, artikkeleina, esityksinä ja sosiaalisessa mediassa. Voit seurata Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen etenemistä hankesivuilla www.thl.fi/kutihanke.

Tämän selvityksen rahoittaa THL ja sen toteuttaa THL ja opiskelijat Arcada, Laurea tai Metropolia ammattikorkeakouluista.

Osallistuminen on vapaaehtoista

Selvitykseen osallistuminen on vapaaehtoista. Sinulla on oikeus milloin tahansa perua selvitykseen osallistuminen syytä ilmoittamatta, jos et enää halua olla siinä mukana. Selvityksestä pois jääminen ei vaikuta hoitoosi tai palveluihisi.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä:

Anne Porthén
Toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry
anne.porthen@aivovammaliitto.fi
puh. 050 536 6390

Tunnetko jo Aivomyrskyn?

Aivovammaliitto järjestää 27 – 29.9.2019 Aivomyrsky-tapahtuman Hotelli Nuuksiossa Espoossa. Kyseessä on lämminhenkinen tietoakin antava virkistysviikonloppu, jonka aikana jaetaan yhdessä ajatuksia ja kokemuksia! Tapahtuma on suunnattu erityisesti aiemmin Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssin käynneille henkilöille.

Aivomyrsky on loistava tilaisuus tavata ”vanhoja” tuttuja kursseilta. Luvassa on vertaistukea, verkostoitumista, virkistystä ja faktaa luonnonläheisessä ympäristössä.

Tapahtumassa on 50 € omavastuuosuus.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset 27.6.2019 mennessä:
arja.kaasalainen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 373 9076.

Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto: Kuntoutusuunnitelmien lakisääteinen tehtävä ontuu!

Aivovammaliitto ry:n kevätkokouksen edustajat kokoontuivat 6.4.2019 ja toivat esille huolensa siitä, että usein kuntoutujilta puuttuu kuntoutussuunnitelma! Aivovammaliitto toteaa, että sopeutumisvalmennuskurssien kuntoutujilla suunnitelmia ei juuri ole.

Kuntoutussuunnitelman tekeminen perustuu mm. Terveydenhuoltolain 29§:ään.

Hoitava lääkäri on virkavastuussa laadinnasta moniammatillisen tiimin, asiakkaan/potilaan (kuntoutuja) ja läheisten kanssa. Kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutujan ja hoitavan tahon yhdessä arvioimaan kuntoutustarpeeseen. Suunnitelma laaditaan vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

Aivovammautuneen ihmisen kannalta suunnitelma on keskeinen, sillä se antaa lisää varmuutta kuntoutukseen. Suunnitelmalla on kolme perustehtävää:

1.       Kuvaillaan vamman aiheuttamat haitat ja avun tarve

2.       Määritellään kuntoutuksen tavoitteet kullekin osa-alueelle ja vastuu seurannasta

3.       Suositellaan kuntoutuksen toteutustavat

Aivovammaliiton kevätkokous vaatii lakisääteisen tehtävän tehostamista hoitavien lääkäreiden keskuudessa.  Kuntoutussuunnitelma säästää kustannuksissa, kun päällekkäiset lääkärikäynnit vähenevät. Tämä on tärkeää ottaa keskusteluun myös näin vaalien alla.

Aivovammaliitto kehottaakin kuntoutujia ja läheisiä ottamaan asian puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Aivovammaliiton tavoitteena on, että kuntoutussuunnitelma sitoo kaikkia osapuolia, kuntoutujaa, kuntoutuspalveluiden tuottajia ja rahoittajia. Aivovammaliiton www-sivuilta voi käydä katsomassa ohjeet hyvän kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Helsinki 6.4.2019

Aivovammaliitto ry:n puolesta

Seppo Kantola Anne Porthén
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
puh. 040 547 8577 puh. 050 536 6390

 

Aivovammoihin pureutuva tietokiertue saapuu Seinäjoelle

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella ja mihin aivovamman aiheuttamiin oireisiin saa kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta ja aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä. Aivoterveellistä murkinaa tilaisuudessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi. Kiertue saapuu torstaina 11.4.2019 Seinäjoelle Järjestötalolle (Kauppakatu 1) klo 15 – 19. Kaikille avoin tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Tilaisuudessa pääsevät ääneen myös Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Reijo Salo Seinäjoelta ja kokemustoimija Markku Onnela Alavudelta. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Nykyään yli 200 jäsenellään se on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista yhdistyksistä. Yhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Reijo Salo vammautui vuonna 2008 työtapaturmassa. Hän oli Teuvalla ison omakotitalon rakennustyömaalla, jossa hän liukastui ja putosi katolta neljän metrin matkan. Koska hän oli onnettomuushetkellä yksin, tarkat yksityiskohdat jäävät iäksi hämärän peittoon, mutta jäljistä on pystytty päätelmiä tekemään. Tänä päivänä paikallisen yhdistyksen nuijaa heilutteleva Reijo kiittelee, että yhdistystoiminnassa parasta on vertaistuki.

– Tärkeää on myös sen tarjoama tekeminen kodin ulkopuolella. Aivovamman vuoksi joutuu usein jäämään pois työelämästä, jonka myötä on vaara mökkiintyä kotiinsa ilman mielekkäitä aktiviteetteja.

Markku Onnela vammautui liikenneonnettomuudessa syyskuussa 1990, jolloin hän oli ajamassa Nurmosta kotiinsa Alavudelle.

– 60 kilometrin nopeusrajoitus muuttui juuri 80 kilometriin ennen pitkää, suoraa peltomaisemaa. Oikealla puolella oli yksityistienhaara, josta oli tulossa henkilöauto vilkuttaen tulosuuntaani. Vastakkaisella kaistalla puolestaan traktori vilkutti yksityistielle päin. Kun tulin tienhaaran kohdalle, henkilöauto lähtikin liikkeelle, tuli suoraan oikeaan kylkeeni ja oma autoni, Datsun 100A, jysähti suoraan traktorin eturenkaaseen.

Kun palokunta oli saanut Markun irrotettua romusta, kiidätettiin mies Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolle. Ensimmäiset kolme päivää teholla Markku oli tajuton, jonka jälkeen osastolla vierähti vielä pari viikkoa. Teho-osaston jälkeen vielä muutama kuukausi kului neurologisella osastolla. Muistista on pyyhkiytynyt kolarin jälkeisestä ajasta ainiaaksi 1,5 kuukautta. Markku kertoo Järjestötalolla järjestettävässä tapahtumassa, miten hänen kuntoutumisensa eteni ja mitä hänelle kuuluu nyt.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä