Aivovammoihin pureutuva tietokiertue saapuu Poriin

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella ja mihin aivovamman aiheuttamiin ongelmiin saa kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Yleisluennon aivovammoista pitää neurologian erikoislääkäri, dosentti Olli Tenovuo ja katsauksen aivovammautuneen neuropsykologiseen kuntoutukseen luo neuropsykologi Jaana Sarajuuri. Lisäksi iltapäivän aikana perehdytään aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin ja kuullaan muutama sana paikallisesta Satakunnan aivovammayhdistyksestä sekä Aivovammaliitosta. Aivoterveellistä murkinaa tilaisuudessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi.

Kiertue saapuu Poriin keskiviikkona 18.9.2019 Teknologiakeskus Pripoliin (K-rakennus, Kokoustila Ajatus, 1. kerros, Tiedepuisto 4) klo 15 – 19. Kaikille avoin tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Tilaisuudessa pääsevät ääneen myös Satakunnan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Taina Mäkitalo ja kokemuspuhuja Ritva Parjanen.

Ritva Parjanen vammautui 56-vuotiaana puun kaatamisen seurauksena. Elettiin tammikuista lauantaita vuonna 2010. Ritva oli perheineen mökkeilemässä saaressa Rauman edustalla. Pakkasta oli 20 astetta. Perhe oli tuolloin päättänyt kaataa mökin vieressä kasvavan ison koivun. Ritvan tehtävänä oli käynnistää akulla toimiva vinssi käsikapulalla, jos koivu lähtisikin suunnitelmasta poiketen kaatumaan mökin päälle, eikä siitä poispäin.

-Olin aivan eri suunnassa kuin mihin puun piti laskelmien mukaan kaatua. Koivussa oli kuitenkin toisella puolella niin paljon pidempiä oksia kuin suunnitellulla kaatosuunnalla, että se lähtikin kaatuessaan kääntymään. Isot oksat katkaisivat matkallaan minun ja koivun välissä olleen kuusen, joka puolestaan osui kaatuessaan minua päähän. Seisoin pienellä töyräällä, josta putosin sen takana olevaan lumihankeen.

Ritvan mökkimatka päättyi Medihelin viemänä TYKSin leikkaussaliin. Nyt, yhdeksän vuotta tapaturman jälkeen, Ritva kertoo aivovamman tuoneen mukanaan myös positiivisia asioita. Ritvan tarina kuullaan kokonaisuudessaan Porin tilaisuudessa.

Tietokiertue kävi kevään aikana jo Helsingissä ja Seinäjoella. Saatu palaute oli varsin innostavaa.

”Koen saaneeni tietoa ja syvempää ymmärrystä aivovammasta ja erityisesti siitä, miten se ilmenee käytännössä.” – Osallistujan palaute

”Sain lisää ymmärrystä aivovammoista asiakkaitani kohtaan ja ehkä osaan entistä paremmin tukea ja ohjata heitä tarpeissaan ja arjessaan.” – Osallistujan palaute

Porin tilaisuuden ohjelmaan voit tutustua tästä. Ilmoittautuminen tietokiertueelle tästä linkistä.

Lisätietoja tilaisuudesta: järjestösuunnittelija Leena Koivusaari, leena.koivusaari@aivovammaliitto.fi, puh. 050 306 4181

Etsimme osallistujia Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen työpajoihin!

Etsimme osallistujia Tukea aivovammautuneen läheiselle –hankkeen Helsingissä järjestettäviin kehittämistyöpajoihin.

Työpajat ovat

4.9.2019
30.10.2019
20.11.2019

Työpajat järjestetään Metropolia-ammattikorkeakoulun tiloissa klo 12.00-16.00.

Työpajoissa kartoitetaan läheisten kokemuksia ja toiveita sairaalassa hoidon alkuvaiheessa tarjottavasta tuesta. Näiden pohjalta kehitetään voimavaraistavan tuen mallia sairaaloihin, sekä luodaan tukimateriaaleja niin läheisille kuin hoitajillekin.

Lisäksi järjestetään hankkeen startti-iltapäivä Aivovammaliiton toimistolla 23.8.2019 klo 14-16.

Osallistujiksi etsitään yli 16-vuotiaana tapaturmaisesti vammautuneiden läheisiä. Jos olisit kiinnostunut osallistumaan työpajoihin, olethan yhteydessä, niin voidaan jutella lisää!

Lisätietoja:
Eeva Paavilainen
projektisuunnittelija
eeva.paavilainen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 475 1908

Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto: Kuntoutusuunnitelmien lakisääteinen tehtävä ontuu!

Aivovammaliitto ry:n kevätkokouksen edustajat kokoontuivat 6.4.2019 ja toivat esille huolensa siitä, että usein kuntoutujilta puuttuu kuntoutussuunnitelma! Aivovammaliitto toteaa, että sopeutumisvalmennuskurssien kuntoutujilla suunnitelmia ei juuri ole.

Kuntoutussuunnitelman tekeminen perustuu mm. Terveydenhuoltolain 29§:ään.

Hoitava lääkäri on virkavastuussa laadinnasta moniammatillisen tiimin, asiakkaan/potilaan (kuntoutuja) ja läheisten kanssa. Kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutujan ja hoitavan tahon yhdessä arvioimaan kuntoutustarpeeseen. Suunnitelma laaditaan vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

Aivovammautuneen ihmisen kannalta suunnitelma on keskeinen, sillä se antaa lisää varmuutta kuntoutukseen. Suunnitelmalla on kolme perustehtävää:

1.       Kuvaillaan vamman aiheuttamat haitat ja avun tarve

2.       Määritellään kuntoutuksen tavoitteet kullekin osa-alueelle ja vastuu seurannasta

3.       Suositellaan kuntoutuksen toteutustavat

Aivovammaliiton kevätkokous vaatii lakisääteisen tehtävän tehostamista hoitavien lääkäreiden keskuudessa.  Kuntoutussuunnitelma säästää kustannuksissa, kun päällekkäiset lääkärikäynnit vähenevät. Tämä on tärkeää ottaa keskusteluun myös näin vaalien alla.

Aivovammaliitto kehottaakin kuntoutujia ja läheisiä ottamaan asian puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Aivovammaliiton tavoitteena on, että kuntoutussuunnitelma sitoo kaikkia osapuolia, kuntoutujaa, kuntoutuspalveluiden tuottajia ja rahoittajia. Aivovammaliiton www-sivuilta voi käydä katsomassa ohjeet hyvän kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Helsinki 6.4.2019

Aivovammaliitto ry:n puolesta

Seppo Kantola Anne Porthén
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
puh. 040 547 8577 puh. 050 536 6390

 

Aivovammoihin pureutuva tietokiertue saapuu Seinäjoelle

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella ja mihin aivovamman aiheuttamiin oireisiin saa kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta ja aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä. Aivoterveellistä murkinaa tilaisuudessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi. Kiertue saapuu torstaina 11.4.2019 Seinäjoelle Järjestötalolle (Kauppakatu 1) klo 15 – 19. Kaikille avoin tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Tilaisuudessa pääsevät ääneen myös Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Reijo Salo Seinäjoelta ja kokemustoimija Markku Onnela Alavudelta. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Nykyään yli 200 jäsenellään se on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista yhdistyksistä. Yhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Reijo Salo vammautui vuonna 2008 työtapaturmassa. Hän oli Teuvalla ison omakotitalon rakennustyömaalla, jossa hän liukastui ja putosi katolta neljän metrin matkan. Koska hän oli onnettomuushetkellä yksin, tarkat yksityiskohdat jäävät iäksi hämärän peittoon, mutta jäljistä on pystytty päätelmiä tekemään. Tänä päivänä paikallisen yhdistyksen nuijaa heilutteleva Reijo kiittelee, että yhdistystoiminnassa parasta on vertaistuki.

– Tärkeää on myös sen tarjoama tekeminen kodin ulkopuolella. Aivovamman vuoksi joutuu usein jäämään pois työelämästä, jonka myötä on vaara mökkiintyä kotiinsa ilman mielekkäitä aktiviteetteja.

Markku Onnela vammautui liikenneonnettomuudessa syyskuussa 1990, jolloin hän oli ajamassa Nurmosta kotiinsa Alavudelle.

– 60 kilometrin nopeusrajoitus muuttui juuri 80 kilometriin ennen pitkää, suoraa peltomaisemaa. Oikealla puolella oli yksityistienhaara, josta oli tulossa henkilöauto vilkuttaen tulosuuntaani. Vastakkaisella kaistalla puolestaan traktori vilkutti yksityistielle päin. Kun tulin tienhaaran kohdalle, henkilöauto lähtikin liikkeelle, tuli suoraan oikeaan kylkeeni ja oma autoni, Datsun 100A, jysähti suoraan traktorin eturenkaaseen.

Kun palokunta oli saanut Markun irrotettua romusta, kiidätettiin mies Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolle. Ensimmäiset kolme päivää teholla Markku oli tajuton, jonka jälkeen osastolla vierähti vielä pari viikkoa. Teho-osaston jälkeen vielä muutama kuukausi kului neurologisella osastolla. Muistista on pyyhkiytynyt kolarin jälkeisestä ajasta ainiaaksi 1,5 kuukautta. Markku kertoo Järjestötalolla järjestettävässä tapahtumassa, miten hänen kuntoutumisensa eteni ja mitä hänelle kuuluu nyt.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä