Aivovammaliiton kevätkokouksen kannanotto: Kuntoutusuunnitelmien lakisääteinen tehtävä ontuu!

Aivovammaliitto ry:n kevätkokouksen edustajat kokoontuivat 6.4.2019 ja toivat esille huolensa siitä, että usein kuntoutujilta puuttuu kuntoutussuunnitelma! Aivovammaliitto toteaa, että sopeutumisvalmennuskurssien kuntoutujilla suunnitelmia ei juuri ole.

Kuntoutussuunnitelman tekeminen perustuu mm. Terveydenhuoltolain 29§:ään.

Hoitava lääkäri on virkavastuussa laadinnasta moniammatillisen tiimin, asiakkaan/potilaan (kuntoutuja) ja läheisten kanssa. Kuntoutussuunnitelma perustuu kuntoutujan ja hoitavan tahon yhdessä arvioimaan kuntoutustarpeeseen. Suunnitelma laaditaan vähintään vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

Aivovammautuneen ihmisen kannalta suunnitelma on keskeinen, sillä se antaa lisää varmuutta kuntoutukseen. Suunnitelmalla on kolme perustehtävää:

1.       Kuvaillaan vamman aiheuttamat haitat ja avun tarve

2.       Määritellään kuntoutuksen tavoitteet kullekin osa-alueelle ja vastuu seurannasta

3.       Suositellaan kuntoutuksen toteutustavat

Aivovammaliiton kevätkokous vaatii lakisääteisen tehtävän tehostamista hoitavien lääkäreiden keskuudessa.  Kuntoutussuunnitelma säästää kustannuksissa, kun päällekkäiset lääkärikäynnit vähenevät. Tämä on tärkeää ottaa keskusteluun myös näin vaalien alla.

Aivovammaliitto kehottaakin kuntoutujia ja läheisiä ottamaan asian puheeksi hoitavan lääkärin kanssa. Aivovammaliiton tavoitteena on, että kuntoutussuunnitelma sitoo kaikkia osapuolia, kuntoutujaa, kuntoutuspalveluiden tuottajia ja rahoittajia. Aivovammaliiton www-sivuilta voi käydä katsomassa ohjeet hyvän kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Helsinki 6.4.2019

Aivovammaliitto ry:n puolesta

Seppo Kantola Anne Porthén
puheenjohtaja toiminnanjohtaja
puh. 040 547 8577 puh. 050 536 6390

 

Aivovammoihin pureutuva tietokiertue saapuu Seinäjoelle

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella ja mihin aivovamman aiheuttamiin oireisiin saa kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Tilaisuudet koostuvat neurologin ja neuropsykologin luennoista, kokemustoimijan puheenvuorosta ja aivovammautuneen ihmisen sosiaalietuuksiin perehtymisestä. Aivoterveellistä murkinaa tilaisuudessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi. Kiertue saapuu torstaina 11.4.2019 Seinäjoelle Järjestötalolle (Kauppakatu 1) klo 15 – 19. Kaikille avoin tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä.

Tilaisuudessa pääsevät ääneen myös Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Reijo Salo Seinäjoelta ja kokemustoimija Markku Onnela Alavudelta. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Nykyään yli 200 jäsenellään se on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista yhdistyksistä. Yhdistys järjestää kuukausittain tapaamisia eri puolilla Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Reijo Salo vammautui vuonna 2008 työtapaturmassa. Hän oli Teuvalla ison omakotitalon rakennustyömaalla, jossa hän liukastui ja putosi katolta neljän metrin matkan. Koska hän oli onnettomuushetkellä yksin, tarkat yksityiskohdat jäävät iäksi hämärän peittoon, mutta jäljistä on pystytty päätelmiä tekemään. Tänä päivänä paikallisen yhdistyksen nuijaa heilutteleva Reijo kiittelee, että yhdistystoiminnassa parasta on vertaistuki.

– Tärkeää on myös sen tarjoama tekeminen kodin ulkopuolella. Aivovamman vuoksi joutuu usein jäämään pois työelämästä, jonka myötä on vaara mökkiintyä kotiinsa ilman mielekkäitä aktiviteetteja.

Markku Onnela vammautui liikenneonnettomuudessa syyskuussa 1990, jolloin hän oli ajamassa Nurmosta kotiinsa Alavudelle.

– 60 kilometrin nopeusrajoitus muuttui juuri 80 kilometriin ennen pitkää, suoraa peltomaisemaa. Oikealla puolella oli yksityistienhaara, josta oli tulossa henkilöauto vilkuttaen tulosuuntaani. Vastakkaisella kaistalla puolestaan traktori vilkutti yksityistielle päin. Kun tulin tienhaaran kohdalle, henkilöauto lähtikin liikkeelle, tuli suoraan oikeaan kylkeeni ja oma autoni, Datsun 100A, jysähti suoraan traktorin eturenkaaseen.

Kun palokunta oli saanut Markun irrotettua romusta, kiidätettiin mies Seinäjoen keskussairaalan teho-osastolle. Ensimmäiset kolme päivää teholla Markku oli tajuton, jonka jälkeen osastolla vierähti vielä pari viikkoa. Teho-osaston jälkeen vielä muutama kuukausi kului neurologisella osastolla. Muistista on pyyhkiytynyt kolarin jälkeisestä ajasta ainiaaksi 1,5 kuukautta. Markku kertoo Järjestötalolla järjestettävässä tapahtumassa, miten hänen kuntoutumisensa eteni ja mitä hänelle kuuluu nyt.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä

Aivovamma 2019 -tietokiertue starttaa Helsingistä – Elämä tapaturman aiheuttaman aivovamman jälkeen

Kuinka aivovammojen diagnosointi on muuttunut uuden Käypä hoito -suosituksen voimaantulon jälkeen? Millä perusteella / mihin aivovamman aiheuttamiin ongelmiin ihmiset saavat kuntoutusta? Miten sosiaaliturva järjestyy?

Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin ja kysymyksiin saadaan selvyyttä Aivovammaliitto ry:n järjestämällä Aivovamma 2019 -tietokiertueella. Kiertue starttaa Helsingin Malmitalolta (Ala-Malmintori 1, Helsinki) tiistaina 12.3.2019 klo 15 – 19. Tapahtuma sopii erityisesti vastavammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä. Maksuttomassa tilaisuudessa kuullaan monta avartavaa puheenvuoroa. Luentojen lisäksi tarjolla on aivoterveellistä evästä, jota tarjoaa yhteistyökumppanimme Arla Suomi.

Kuulemme muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimivan Aivovammayhdistyksen puheenjohtaja Riitta Hätisen puheenvuoron. Paikallinen yhdistys on Suomen suurin ja siinä on peräti 670 jäsentä.  Riitta vammautui vuonna 1984 auto-onnettomuudessa matkallaan töihin.

-Minut vietiin onnettomuuspaikalta Töölön sairaalaan, jossa olin yhdeksän päivää tajuttomana. Kaikkiaan sairaalassa vierähti reilu kuukausi. Jälkeenpäin kuulin – en nimittäin muista sairaala-ajaltani mitään – että isäni kävi minua päivittäin katsomassa ja äitini syöttämässä aina, kun ehti.

Tuolloin 25-vuotias Riitta joutui opetella uudelleen kaiken jo oppimansa. Kuntoutumisen alkuvaiheessa hänen oli myös muutettava väliaikaisesti takaisin vanhempiensa luokse.

-Muistan, etten meinannut saada perunaa kuorituksi, jolloin isäni totesi, että anna kun hän kuorii. Muistan topakasti vastanneeni, että kyllä minä itse kuorin, enhän minä ikinä kuntoudu, jos kaikki tehdään puolestani, Riitta nauraa.

Aikanaan Riitta palasi omaan työhönsä työkokeiluun, mutta aivovamman jälkitilan aiheuttamien oireiden vuoksi hänen oli lopulta jäätävä pois työelämästä.

-Erityisesti väsyvyys ja muistiongelmat hankaloittivat työssä pärjäämistäni kaksoiskuvien, kuuloluun katkeamisen, voimakkaan tinnituksen ja jokapäiväisten kipujen lisäksi. Nyt, yli 30 vuotta vammautumiseni jälkeen, nämä kaikki oireet ovat edelleen joka päivä läsnä. Nyt saan päiviini sisältöä aivovammayhdistystoiminnasta, musiikista ja ulkoilusta. Erityisesti muiden aivovammautuneiden ihmisten tapaamisesta saatava vertaistuki antaa voimia.

Helsingin Aivovamma 2019 -tietokiertueen Yleisluennon aivovammoista pitää aivovammakentältä varsin tuttu neurologian erikoislääkäri, neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo. Hänen arvioissaan tai hoidossaan on vuosin varrella ollut noin 6 000 aivovammapotilasta akuutista vaiheesta kymmeniä vuosia aiemmin vammautuneisiin.

Aivovammautuneen neuropsykologisesta kuntoutuksesta kertoo neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti, tohtorikoulutettava Jaana Sarajuuri. Hän työskenteli pitkään Invalidiliiton Validia Kuntoutuksessa, eli monille vielä nykyäänkin tutummin Käpylän kuntoutuskeskuksessa, kliinikkona ja johtavana psykologina. Hän on ollut myös kehittämässä Insure-kuntoutusta.

Sosiaalityöntekijä Elina Perttula kertoo aivovammautuneen sosiaaliturvasta. Elina on yhteiskuntatieteiden maisteri, jonka pääaineina olivat sosiaalityö ja sosiaalipedagogiikka. Hänellä on vahva kokemus järjestötyöstä sopeutumisvalmennuksen, neuvonnan ja sosiaaliturva-asioiden parissa. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Aivovammaliiton sosiaaliturva-asiantuntijana.

Kokemustoimijapuheenvuoron pitää yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Leino. Kokemustoimija on vammautunut tai sairastunut henkilö tai hänen läheisensä, joka on koulutettu kertomaan oman tarinansa erilaisille kohderyhmille. Leino toimii kehittämisasiantuntijana Someron kaupungilla. Hän aivovammautui vuonna 2005 putoamistapaturmassa. Antin kokemustoimijaura alkoi vuosina 2007 – 2008, jolloin häntä pyydettiin puhujaksi kuntoutuslaitoksen henkilökunnan tilaisuuteen. Tuolloin kuulijoina oli samoja hoitajia ja lääkäreitä, jotka olivat muutama vuosi aikaisemmin vastanneet hänen kuntoutuksestaan.

Tapahtumaan voit ilmoittautua tästä

 

 

Kuvassa Riitta Hätinen. Kuva: Pia Warvas

Aivovammaliiton viestit eduskuntavaaleihin 2019

Aivovammaliiton vaikuttamistoiminnan tarkoituksena on aivovammautuneiden ja heidän läheistensä aseman parantaminen. Tuomme valtakunnan tasolla vammautuneiden ääntä esille poliittiseen päätöksentekoon sekä yhteistyöhön viranomaisten, muiden järjestöjen ja liittojen sekä alan ammattilaisten kanssa.

Aivovammaliitto toimii valtakunnan tasolla koko Suomea koskevissa asioissa ja liittoon kuuluu 10 paikallisyhdistystä ja toimintaryhmää yli 30 paikkakunnalla.

Vaikuttamistoimintamme keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspoliittiset teemat, jotka koskettavat laajasti kohderyhmäämme. Näitä ovat esimerkiksi palveluiden saatavuus, hoidon ja kuntoutuksen saaminen ja niiden korvaaminen, eriarvoisuus, sosiaaliturva- ja vakuutusasiat sekä näiden järjestelmät.

Vaikuttamistoiminnan avulla lisätään ja levitetään aivovammatietoutta päätöksentekijöille, terveydenhuollon ammattilaisille ja kansalaisille.

Aivovammaliiton viestit vaaleihin 2019 

·       Muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuusilmoitukset on saatava lakiin siten, että lain mukaan on velvollisuus ilmoittaa jäsenen itsensä ja hänen läheistensä sidonnaisuudet ennen lautakuntaan nimeämistä ja sen aikana, ja tietojen muuttuessa.

·       Muutoksenhakulautakunnan jäsenien, puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien eroamisikä tulee olla vähemmän kuin 70 vuotta.  On tärkeää, että asiantuntijat tuntevat oman erikoisalansa uusimmat diagnosointi-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät ja osaaminen vastaa tätä päivää.

·       Aivovammaliitto ry kannattaa Korkeimman oikeuden laatimaa ehdotusta siitä, että lainsäädäntöä täydennetään siten, että velvollisuudesta antaa korkeimmalle oikeudelle vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja säädettäisiin laissa. Aivovammaliitto edellyttääkin, että samassa yhteydessä säädetään laajemmin vakuutuslääketieteellisten lausuntojen pyytämisestä ja laatimisesta sekä asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Lakiin on samalla päivitettävä asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset siten, että lausuvalta lääkäriltä vaaditaan lausuttavan asian erikoisalan pätevyys.

·       Aivovammautuneiden ihmisten on saatava yhteiskunnassa heidän tarvitsemansa hoito- ja kuntoutuspalvelut ilman jatkuvia ristiriitoja vakuutusyhtiöiden ja Kelan kanssa. Aivovammautuneen itsensä ei pitäisi olla huolissaan siitä, kuka maksaa hänen kuntoutumisensa.

·       Yleisimpiä syitä vakuutusongelmiin näyttää olevan syy-yhteyden katkeaminen. Tähän vaikuttaa se, ettei aivovammaa diagnosoida ajoissa tai kirjaukset ovat puutteellisia. Myös oireiden tulkitseminen jostakin muusta kuin aivovammasta johtuviksi aiheuttavat erimielisyyksiä vakuutusyhtiöiden kanssa. Vammautunutta hämmentää hoitaneiden lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden poikkeavat kannat. Aivovammaliitto ry on vahvasti sitä mieltä, että muutoksia tarvitaan sekä tapaturmalainsäädäntöön että sen valvontaan. Myös vammautuneen ihmisen asemaan pitää kiinnittää erityistä huomiota sekä palvelujärjestelmässä että lainsäädännössä.

Aivovammaliiton kannanotot ja lausunnot löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Anne Porthén
toiminnanjohtaja,  Aivovammaliitto ry
anne.porthen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 536 6390

 

Aivovammaliiton lausunto: Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja

Lausuntopyyntö eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnasta: Vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Tapaturmavakuutuslain 41 d § muuttaminen siten, että tuo mielivaltaisuus poistuu.

Aivovammaliitto lausui seuraavaa:

”Aivovammaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Aikataulu lausunnon kirjoittamiseen oli erittäin lyhyt. Aivovammaliiton näkemyksen mukaan nykyisessä vakuutuslääkärijärjestelmässä on huomattavan paljon epäkohtia. Niiden kaikkien esille tuominen kirjallisessa lausunnossa ja näin nopealla aikataululla on haastavaa. Seuraavassa on kuitenkin pyritty esittämään/listaamaan tärkeimpiä ja liiton toiminnassa usein esille tulevia asioita/epäkohtia, jotka vaatisivat nopeasti muutosta.

Aivovammaliitto ry:n mielestä lähtökohdan tulisi olla, että hoitavien lääkärien lausunnoille on annettava nykyistä suurempi painoarvo. Mikäli kuitenkin vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä toimivan henkilön näkemys poikkeaa hoitavien lääkäreiden näkemyksestä, se pitäisi perustella siten, kuin jo nyt laki edellyttää. Tätä ei kuitenkaan tapahdu. Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden valvontaa tulisi kehittää ja tehostaa. Käypä hoito -suositusten merkitys ainoastaan suosituksena tulee ymmärtää ja hyväksyä vakuutusyhtiöissä.

Aivovammaliiton mielestä olisi tärkeää kiinnittää huomiota:
Jos potilasta on hoitanut useampi erikoislääkäri, jotka päätyvät samaan diagnoosiin/lopputulokseen, tulisi myös vakuutusyhtiössä ratkaisuun osallistua useampi kyseistä erikoisalaa edustava erikoislääkäri ja hoitavien lääkäreiden arvioinin vastainen ratkaisu tulisi perustella erityisen huolellisesti. Perusteluina ei voi hyväksyä ainoastaan nykyisin hyvin yleisesti käytettyä ”lääketieteellisen tietämyksen mukaan ..x ” Jos vakuutusyhtiöllä on tiedossaan jotain sellaista mitä hoitavalla taholla ei ole, tulee se tuoda esille myös perusteluissa.

Suomessa on viisi julkisen sektorin aivovammapoliklinikkaa. Näihin yksiköihin on keskitetty paras aivovammoja koskeva osaaminen. Suomessa ei siis ole tämän asiantuntevampaa osaamista aivovammoista. Näiden yksiköiden tehtäviin kuuluu erityisesti aivovammaepäilyjen diagnostiikka, aivovammojen vaikeusasteen arviointi ja siihen liittyvä diagnostiikka, kuntoutusarviot ja kuntoutussuunnitelmat. Niiden arviot perustuvat moniammatillisiin tutkimuksiin. Tällaisen yksikön arvion sivuuttaminen ei saa olla mahdollista ilman erittäin painavia perusteita. Jotta vakuutusyhtiö voisi tällaisen yksikön arvion sivuuttaa, tulisi sen ohjata toista arviota varten toiseen aivovammayksikköön. Ohjaus ei kuitenkaan saisi tapahtua aina samaan yksikköön, vaan se voisi tapahtua esimerkiksi kiertävästi eri yksiköihin. On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä tällaisen yksikön arvion diagnostiikasta tai hoidosta voi sivuuttaa yksin/itsenäisesti vakuutusyhtiön ortopedi tai psykiatri, jolla ei ole mitään kokemusta aivovammoista. Kun tällainen vakuutuslääkäri arvioi asiaa vielä ainoastaan uutta käypä hoito -suositusta lukemalla, lopputulos on monen potilaan kohdalla katastrofaalinen.

Aivovammapoliklinikalla vaikeaksi ja työkyvyttömyyden aiheuttavaksi arvioitu aivovamma voidaan vakuutusyhtiössä todeta ortopedin toimesta lieväksi ja potilas jää ilman kuntoutusta ja toimeentuloa. Aivovammaliitto vaatii edelleen, että vakuutusyhtiöiden erikoislääkäreiden tulee olla asiakkaiden vammoihin erikoistuneita lääkäreitä.

Aivovammaliitto tuo esille huolensa siitä, että aivovammayksiköt eivät ole tasavertaisessa asemassa keskenään. Esimerkiksi Tays:n nyt saama ylivertainen asema tulisi poistaa. Heidän osaamisensa ei ole yhtään parempaa kuin muissa aivovammayksiköissä. Tämän hetkinen tilanne (vakuutusyhtiöt tilaavat lausuntoja Tays:sista) on johtamassa hyvin erikoiseen ja vääristyneeseen tilanteeseen.

Aivovammaliitto haluaa tuoda esille myös nykytilan aiheuttaman merkittävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen vääristymän. Se, että vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta, ei tarkoita sitä, että vammautunut olisi parantunut. Hänen hoitonsa, kuntoutuksensa ja ansionmenetyksiinsä liittyvät kustannukset siirtyvät yhteiskunnan maksettavaksi.

Aivovammaliitto nostaa esille esimerkkinä Työtapaturma- ja ammattitautilaki 24.4.2015/459 42§:ssä todetaan:

”Vakuutuslaitoksen oikeus ohjata vahingoittunut hoitopaikkaan: Vakuutuslaitoksella on oikeus maksusitoumuksella ohjata vahingoittunut valitsemaansa hoitopaikkaan silloin, kun on kyse 41 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hoidosta. Hoitopaikan on oltava sellainen, jossa vahingoittunut saa korvattavan vahingon edellyttämän hoidon.

Jos hoito on annettu julkisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, vaikka vakuutuslaitos on ohjannut vahingoittuneen maksusitoumuksella yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön, vakuutuslaitos on velvollinen sen estämättä mitä 40 §:ssä säädetään, korvaamaan hoidosta vain 39 §:n 1 momentin mukaisen asiakasmaksun”.

Aivovammaliiton mielestä on kansalaisten oikeustajun vastaista se, että omiin tietoihin ei ole oikeutta 80 vuoden salassapidon vuoksi. Vakuutuslääkäreiden valvonta näissä tilanteissa ontuu pahasti, salassapidon vuoksi. Vahingon kärsineellä ei ole oikeutta saada mm. työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisuun osallistuneen asiantuntijalääkärin lausuntoa. Aivovammaliiton mielestä nämä säännökset tulisi ehdottomasti poistaa!

“Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 15 §:n mukaan hallintotuomioistuimen neuvottelu toimitetaan asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Neuvottelun sisältö on pidettävä salassa. Salassapitoaika on 80 vuotta asian vireilletulosta tuomioistuimessa. Hallituksen esityksen (HE 12/2006) mukaan salassapidon piiriin kuuluvat myös tuomioistuimen sivutoimisten asiantuntijajäsenten kannanotot. Tällaisia jäseniä ovat esimerkiksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenet.”

Aivovammaliitto haluaa lausunnossaan kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin osa-alueisiin:

1) Syy-yhteys
Aivovammojen aiheuttamat jälkivaikutukset voidaan osoittaa useasti vasta pitkän ajan – vuosien kuluttua. Aivovammoille on myös tyypillistä, ettei vammautunut edes tajua saaneensa vammaa, joka heikentää toimintakykyä. Vakuutusyhtiöt tuntuvat ottaneen kannakseen sen, että jos ei välittömästi tapahtuneen jälkeen ole diagnosoitu aivovammaa, sitä ei ole tullut.
Aivovammaliitto haluaa tuoda esille tämän epäkohdan, sillä se on lakien ja KKO:n ennakkopäätösten vastaista toimintaa. Vakuutusyhtiöiden tulee noudattaa KKOn ratkaisujen linjaa myös käytännössä.

2) Vakuutuslääkäreiden vastuu

Vakuutuslääkärit ovat vastuussa tekemisestään ja mikäli heidän toimintansa on virheellistä, voi siitä valittaa Valviraan tai nostaa oikeuskanteen yleisessä tuomioistuimessa. Se, että vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia ei tarkoita, ettei hän olisi vastuussa toiminnastaan siten kuin terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki edellyttää. Se tarkoittaa sitä, että heidän antamansa lausunnot eivät ole oikeudessa kelvollisia ilman erillistä todistajan vakuutusta, joka kuuluu seuraavasti:

”Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.”
Lisäksi on huomioitava, että muutoksenhakulautakuntaan tai vakuutusoikeuteen lähetetyssä lausunnossa ei voi olla perätöntä lausumaa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä (20.04.2005 Perätön lausuma) kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota siihen, että todistajan totuudessapysymisvelvollisuus on ehdoton ja koskee kaikkia käsiteltävässä asiassa annettuja, siis myös vähäisiä ja asian ratkaisuun vaikuttamattomia tietoja. Perättömän lausuman vähäisellä merkityksellä tai merkityksettömyydellä asian käsittelyyn tai oikeudelliseen päätöksentekoon voi sen sijaan olla vaikutusta rangaistusseuraamuksen osalta.

Ilmeisesti vakuutusyhtiöt, heidän käsittelijänsä ja lääkärinsä eivät ole ymmärtäneet, että heidän lausuntonsa muutoksenhakulautakunnille ovat virallisia lausuntoja oikeusistuimille.

3) Voiko potilasta hoitaa tai tutkia tavoilla, joita ei ole mainittu hoitosuosituksessa ja onko tällainen hoito tai tutkimus korvattava vakuutuksesta?

Potilasta voidaan hoitaa tai tutkia myös tavoilla, joita ei ole kuvattu hoitosuosituksessa ja myös tällainen hoito on korvattavaa. Nykykäytännön mukaan vakuutusyhtiöt, muutoksenhakulautakunnat, eikä vakuutusoikeus kuitenkaan hyväksy korvattavaksi hoitosuosituksen ulkopuolisia hoitoja. Asiaa on hyvä käsitellä lain, lain soveltamisen ja oikeusasiamiehen lausuntojen perusteella. HE 167/2003 vp – Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

”Hoitoon voitaisiin rinnastaa muitakin henkilöön kohdistuvia lääketieteelliseen tietämykseen perustuvia käsittelyjä.”

”Sairaanhoitokustannusten tarpeellisuutta koskevasta vaatimuksesta seuraisi, että korvattavia olisivat vain yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisista tutkimuksista ja hoidoista aiheutuvat kustannukset. Tämä rajaisi niin sanottujen vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset korvausvelvollisuuden ulkopuolelle, jollei ole riittävää lääketieteellistä tutkimustietoa käytetyn hoitomuodon vaikuttavuudesta.”

Vakuutusyhtiöt tulisi asettaa korvausvastuuseen, jos heidän palveluksessaan olevan henkilön todetaan syyllistyneen virheeseen tai laiminlyöntiin, jonka seurauksena vakuutettu on kärsinyt joko terveydellisesti tai taloudellisesti. Korvauksen tulisi olla, esimerkiksi korvausvelvollisuus kertaa kymmenen sakkomaksu valtiolle ja kaksinkertainen korvaus vahingoittuneelle.

Aivovammaliiton mielestä on kohtuutonta vaatia, että vammautunut ja siitä syystä rajallisen kapasiteetin omaava henkilö joutuu taistelemaan oikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan. Ei voida olettaa, että he olisivat perehtyneet kaikkiin lakeihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin puuttua virheelliseen ja tuomittavaan toimintaan.

Helsinki 6.2.2019

Aivovammaliitto ry:n puolesta

Seppo Kantola                                                Anne Porthén
puheenjohtaja                                                toiminnanjohtaja

 

 

Kuva: Sosiaali- ja terveysvaliokunta