Katse katuun!

Suojele elämää, vastaa viestiin myöhemmin.

paavokokko

”Nyt tulee kolari!” Siinä olivat erään kuskin viimeiset sanat. Kuljettaja oli puhunut kännykkään autolla ajaessaan, eikä hän ehtinyt enää tuon huudahduksensa lisäksi tehdä mitään muuta havaittuaan vaaratilanteen. Mies menehtyi.

Muistan myös toisen tapauksen, jossa nainen oli tekstannut ajaessaan. Kun pelastushenkilökunta tuli kolaripaikalle, nainen puristi yhä kädessään kännykkää, jossa oli keskeneräinen tekstiviesti, kertoo kuljetusalan tarkastustoiminnan työsuojeluhallinnossa ylitarkastajana toiminut Paavo Kokko.

”Liikenneviraston tilastoja 9/2016” -raportista selviää, että Vuonna 2015 tapahtui maanteillä 2 717 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 201 ja loukkaantui 3 607 henkilöä.

Liikennevahinkojen tutkijalautakunnan mukaan matkapuhelimen käyttö onnettomuuksissa todetaan taustariskiksi keskimäärin kolmessa liikennekuolemassa vuosittain. Suomessa kaikki viestintälaitteiden häiritsevä käyttö ajon aikana on laissa kiellettyä. Ainoastaan puhuminen hands free -laitteen kautta on sallittua. Matkapuhelimen käytön rajoittamisen syynä on tutkimuksissa todettu onnettomuusriskin nousu moninkertaiseksi matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla.

Koska ihmisen aivot eivät voi jakaa huomiota kuin rajallisesti, kärsii multitaskaamisesta – eli useampaan asiaan samanaikaisesti keskittymisestä – aina jokin tai jopa kaikki tehtävät, joita yritetään samanaikaisesti hoitaa. Kännykkää räplätessä autoiluun ei pystytä keskittymään sataprosenttisesti, jolloin vaaratilanteita väistämättä syntyy. Liikenneturvan selvityksen mukaan neljä kymmenestä on oman kertomansa mukaan joutunut vaaratilanteisiin tästä syystä. Mitä enemmän kuljettajan huomio on kiinnittynyt muuhun kuin ajamiseen, sitä huonommin hän ehtii reagoida ja toimia yllättävissä tilanteissa.

Kuvituskuva Whatsapp-keskustelusta, jossa toinen ei tekstaakaan ajaessa.

”Liikenneturvan selvityksiä 7/2014” mukaan joka kolmas suomalainen lukee tekstiviestejä tai sosiaalista mediaa ainakin joskus ajaessaan. Puheluihin vastaa useampi kuin soittaa, tekstiviestejä lukee useampi kuin kirjoittaa. Puheluihin vastaa neljä viidestä, ja kaksi kolmesta soittaa puheluita ollessaan auton ratissa. Huolimatta siitä, että näinkin moni käyttää kännykkää liikkuessaan, peräti kolme neljästä kuitenkin tiedostaa, että matkapuhelimen käyttö on ajon aikana vaarallista. Ihmiset ottavat siis tietoisen riskin.

Liikenteessä tapahtuva onnettomuus voi johtaa pahimmillaan kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Mitä loukkaantuminen todella voi tarkoittaa ihmiselle? Päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta voi syntyä aivokudoksen vaurio eli aivovamma. Aivovamman saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 ihmistä ja noin 20 % aivovammoista syntyy liikenneonnettomuuksissa. Aivovamman oireet vaihtelevat sen mukaan, mihin aivojen osaan vaurio tulee ja miten voimakas vaurion aiheuttava isku tai voima on. Aivovammadiagnoosi pysäyttää ja voi muuttaa elämän lopullisesti. Kun aivot vammautuvat, ihminen saattaa kärsiä esimerkiksi loputtomasta väsymyksestä, hänen persoonallisuutensa voi muuttua, muisti heikentyä ja fyysinen toimintakyky romahtaa.

Miksi siis riskeerata, kun sekä tutkimukset että ”mutukin” – eli musta tuntuu -tietämys –  sen kertovat ja laki vahvistaa, että kännykän käyttö liikenteessä vähentää tarkkaavaisuutta ja on yksiselitteisesti vaarallista! Aivovammaliitto haluaa yhdessä Liikenneturvan kanssa muistuttaa, että tarkkaamattomuus ja sen aiheuttamat onnettomuudet ovat jo maailmanlaajuinen epidemia, johon voimme kuitenkin jokainen helposti omalla toiminnallamme vaikuttamaan.

Aivovammaliitto Liikenneturvan jäsenjärjestönä haluaa jakaa Liikenneturvan kokoamat vinkit turvalliseen ajamiseen.

Liikenneturvan vinkit turvalliseen ajamiseen.

 

Aihe on tärkeä ja noussut esille laajasti myös muualla mediassa erityisesti nyt koululaisten aloittaessa koulumatkansa.

 

© 2017 Aivovammaliitto ry | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU