Vertaistuki-chat omaisille viimestä kertaa tänä vuonna ensi keskiviikkona 29.11.

Vammautuneen vierellä -chat omaisille

Keskiviikkona 29.11. järjestettävän vertaistuki-chatin teemana on ”Jaetaan vinkkejä jaksamisesta ja arjen käytännöistä.” Tule keskustelemaan turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä osoitteeseen tukinet.fi klo 18 – 20 siitä, miten juuri sinä jaksat arjessa aivovammautuneen läheisesi vierellä. Jaetaan toisillemme hyväksi havaittuja käytäntöjä ja vinkkejä. Keskustelu käydään anonyymisti nimimerkillä, kuten aina Tukinetin chateissa.

Keskustelu on tarkoitettu kaikille aivovamman saaneiden läheisille iästä, sukupuolesta tai olinpaikasta riippumatta. Keskustelemaan mahtuu kerrallaan 12 osallistujaa.

Chat-keskustelussa on  mukana myös Aivovammaliiton tai TATU ry:n työntekijä sekä koulutettu vertaistukihenkilö, jotka toimivat chatin ohjaajina ja keskustelun virittäjinä.

 

Näin pääset mukaan
Vammautuneen vierellä -chatiin pääset mukaan rekisteröitymällä Tukinettiin, kirjautumalla sisään palveluun ja saapumalla paikalle chat-keskustelun alkaessa. Linkki kulloiseenkin Vammautuneen vierellä -chatiin löytyy tuolloin Tukinetin etusivulta ja liveryhmäsivulta.

Jos sinulla on kysyttävää Vammautuneen vierellä -chatista, ota yhteyttä

  • Aivovammaliiton Heidi Kokkoon, heidi.kokko(at)aivovammaliitto.fi,  050 306 4181 tai
  • Tatu ry:n Kirsi Rönkään, kirsi.ronka(at)tatury.fi, 044 274 7618

Aivovammaliitto eduskunnassa

Eduskuntaan ollaan laittamassa vireille aivovamma-asioiden tukiryhmää. Aivovammaliiton edustajat olivat tapaamassa siitä ja nyt työn alla olevista lakialoitteista kansanedustaja Sanna Lauslahtea ja kansanedustaja Jari Ronkaista.

Lakialoitteet menevät torstaina 23.11.2017 lähetekeskusteluun. Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten.

Sanna Lauslahti on tehnyt lakialoitteen ”laiksi työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §:n muuttamisesta sekä työntekijän eläkelain 40 §:n, Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 22§:n, yrittäjän eläkelain 37§:n merimieseläkelain 40§:n ja julkisten alojen eläkelain 109§:n muuttamisesta. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten lääkäreille on asetettu erivapaus lääketieteellisiä kannanottoja ja lausuntoja koskien. Käytäntö vähentää vakuutuspäätösten uskottavuutta ja on omiaan lisäämään vakuutetun kokemaa epäoikeudenmukaisuutta. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden ja ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden lausunnot tulee asettaa jatkossa muodollisesti yhtäläiseen asemaan. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden oikeus olla noudattamatta lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.”

Lakialoitteen voit lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä 

Jari Ronkainen on tehnyt lakialoitteen ”laiksi työtapaturma- ja ammattitautilain 121 §:n ja vakuutusoikeudesta annetun lain muuttamisesta”. Aloitteen pääasiallinen sisältö on tiivistettynä seuraavaan:

”Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 121 §:ään sisältyvää lääkäriasiantuntijan osallistumista korvausasian käsittelyyn koskevaa säännöstä siten, että vakuutuslaitoksen lääkärillä ei olisi oikeutta merkitä arviotansa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia. Kysymys on kumotun tapaturmavakuutuslain (608/1948) 41 d §:ään (545/2004) sisältyneestä asiallisesti pitkälle samansisältöisen säännöksen muuttamisesta, jonka mukaan vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia. Tätä asiantilaa on pidetty vakuutuslääkärijärjestelmän yhtenä ongelmana.

Lähtökohtana tällöin on tapaturma- ja ammattitautilain 16 §:n mukaisesti, että vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on lähtökohtaisesti todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa sekä aikaisemmat vammat ja sairaudet. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:n mukaisesti laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin olisi, antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”.

Toiseksi ehdotetaan oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annettuun lakiin (677/2016) uutta säännöstä todistelusta, jonka mukaan vakuutusoikeudessa käsiteltävissä lainkäyttöasioissa vakuutusyhtiön on näytettävä ne seikat, joihin vakuutusyhtiön vastustaminen perustuu. Seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että vakuutusyhtiö on esittänyt siitä uskottavan näytön.

Tämä säännös tulisi sovellettavaksi asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa hallintolainkäyttölain (586/1996) sijasta. Ehdotettava säännös merkitsisi, että vakuutusyhtiöiden lääkäreillä ei olisi mahdollisuus evätä korvausta, elleivät he kykene lääketieteellisin perustein todistamaan korvaushakemusta olennaisilta osin virheelliseksi. Korvaustilanteissa tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa vakuutusyhtiöihin. Vakuutusyhtiö voi vapautua korvauksen maksamisesta vain, jos se kykenee todistamaan diagnoosin, jolla korvaus vakuutetulle maksettaisiin, olennaisilta osin virheelliseksi”.

 

Älä jätä aivovammaisen ihmisen läheistä yksin!

-Tapasimme Timon kanssa netissä marraskuussa 2011, kertoo Tatjaana ”Tatti” Kuosmanen.

-Sä kirjoitit mulle, että olen ihan sun tulevan aviomiehen näköinen, hymyilee Timo Kuosmanen.

Tatti asui Päijät-Hämeessä, Timo itäisessä Suomessa. Varsin pian nuoret tapasivat ja huomasivat, että heillä synkkaa. Rakkaus kolahti kerralla.

-Aika pian Timo kosi minua. En tiedä, että kuinka edes niin pikaisesti uskalsin vastata myöntävästi. Kaikki tuntui oikealta.

Rakastumisen huumasta huolimatta Tatti kertoi huomanneensa nopeasti, että kaikki ei ollut ihan normaalia.

-Timo eli omasta mielestään normaalia elämää, mutta minä huomasin, että jotakin on vialla. Välillä sosiaaliset tilanteet olivat hänelle hankalia, töihin lähteminen oli haastavaa ja minun piti tsempata, että nyt sinun pitää lähteä. Hän oli aloitekyvytön.

Pariskunta avioitui ja esikoinen syntyi. Ja sitten syntyi toinen lapsi. Ja sitten Tatti ja Timo saivat kuulla odottavansa kaksosia. Lapsiperhearki oli haastavaa jo Timon oireidenkin vuoksi. Niitä luultiinkin aluksi psyykkisiksi ongelmiksi ja diagnoosiksi tuli sosiaalisten tilanteiden pelko ja määrittelemätön ahdistushäiriö. Tilanne muuttui, kun Timo ajoi kolarin. Sen myötä hänen päänsä kuvattiin ja monien vaiheiden jälkeen todettiin, että pikkuaivoissa on vanha aivoruhje. Miehelle diagnosoitiin keskivaikean aivovamman jälkitila.

-Harrastin koko nuoruuteni alamäkipyöräilyä ja olin ruhjeilla ja pää verillä tämän tästä. Kolautin pääni useammankin kerran niin, että taju meni joksikin aikaa, Timo toteaa.

Tatti kertoo, että aivovammadiagnoosi tuli lopulta tämän vuoden tammikuussa. Silloin aivovamma oli sananakin aivan vieras, eikä siitä valitettavasti hoitohenkilökuntakaan mitään kertonut.

-Läheisen ymmärryksen ja jaksamisen kannalta olisi todella tärkeää, että esimerkiksi hoitaja antaisi heti diagnoosin kanssa Aivovammaliiton esitteitä, joissa kerrotaan, mistä aivovammassa on kyse. Lisäksi olisi tärkeää saada tietoa vertaistuesta ja etenkin siitä, jos omalla alueella on aivovammayhdistysten toimintaa ja vertaistukiryhmä. Lisäksi olisi toivottavaa, että vastaanotolla tartuttaisiin heti toimeen ja kerrottaisiin, että nyt tehdään toiminta- ja työkyvyn kartoitukset ja sen myötä lakisääteinen kuntoutussuunnitelma. Lisäksi olisi ollut tärkeää, että selvitettäisiin, että mitä ne tarkoittavat. Meille ei kerrottu näistä mitään.

Tatti ei voi olla jossittelematta, että miten elämä olisi mennyt eteenpäin, jos Timo olisi saanut ajoissa oikean diagnoosin virheellisen psyykkisen diagnoosin sijaan. Jos hän olisi saanut jo kuuden vuoden ajan oikeanlaista tukea ja kuntoutusta, olisi tässä ajassa ehtinyt oppia elämään oireiden kanssa ja löytämään selviytymiskeinoja vaikeisiin tilanteisiin. Hän toivoo, että Timo saisi nyt mahdollisimman pian apua. Timon oirekuva on sellainen, että neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia olisivat hyödyllisiä – ja apua voisi olla myös puhe- ja fysioterapiasta.

-Ellemme saa tukea, on rakkaudestamme huolimatta olemassa se vaara, että kohta olemme entinen perhe. Tilanteemme on niin haastava. Aivovamman saanutta ja hänen läheisiään ei pitäisi jättää yksin diagnoosin kanssa, vaan heidän selviytymistään pitäisi tukea kaikin mahdollisin keinoin, Tatti Kuosmanen korostaa.

 Aivovammaviikko tuo vammaa tutuksi

Aivovammaviikkoa on vietetty vuodesta 2004 saakka vuosittain viikolla 46. Aivovammaviikko on Aivovammaliitto ry:n järjestämä teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta aivovammoista, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Joka vuodelle on yleisten tavoitteiden lisäksi määritelty oma teemansa. Tänä vuonna teemaviikolla muistutetaan erityisesti, että aivovamman saaneen ihmisen läheisiä ei pidä jättää yksin, vaan myös he tarvitsevat tukea muuttuneessa elämäntilanteessa.

Aivovammaviikolla tapahtuu

14.11. Oulussa klo 9.30-13.00 yhdistystoimijat jakavat tietoutta OYS:n Aivovammapoliknikalla

14.11. Turussa klo 10 – 15 yhdistystoimijat Hansakorttelissa kertomassa ohikulkijoille tapaturmaisesta aivovauriosta eli aivovammasta ja sen seurauksista. Annetaan tietoa ja keskustellaan.

15.11. Oulussa yhdistystoimijat osallistuvat klo 8.30-11.30 Järjestöt sairaalassa -järjestöpisteelle, OYS

15.11. Kemissä Aivovammaviikon tapahtumana esittelytilaisuus Kemin Yliopiston apteekissa klo 13-15.

16.11. Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin pääkirjasto, Minnansali klo 17.30 Biologi, FT, Hannele Kettunen luennoi aiheesta suoli-aivo-akseli ja aivovaurio. Suolisto ja aivot kuuntelevat toisiaan. Suolistolla on oma hermostonsa, joka käy jatkuvaa vuoropuhelua aivojen kanssa.

17.11. Lahdessa klo 12-14 Päijät-Hämeen keskussairaalan luentotila 1-2, Keskussairaalankatu 7, asiantuntijaluento, aiheena aivovamman jälkitila. Luennoitsija Ulriikka Kekki, PsM, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL erikoistuva. Tilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy.

18.11. Lahdessa Yleisöluento: Laadukas elämä aivovamman jälkeen, kliininen neuropsykologi Marja-Liisa Kaipio puhuu aiheesta klo 14-16 Lahden Kaupunginkirjaston auditoriossa, os. Kirkkokatu 31.

21.11. Turussa asiantuntijaluento. Paikkana Ortodoksisen kirkon seurakuntasali, Yliopistonkatu 19 B, Turku. Tilaisuus on paikallisen aivovammayhdistyksen Suomi 100 -tapahtuma. Luennon aiheena aivovammojen diagnostiikan ja hoidon kehitys – historiaa ja tulevaisuutta. Luennoitsija on neurologian ja neurotraumatologian dosentti Olli Tenovuo. Luentotilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. Kahvitus klo 17.30, luento klo 18 – 20.

Kannanotto: Aivovammaliitto huolissaan älylaitteista liikenteessä

Aivovammaliiton liittokokous 28.10.2017 kiinnittää huomiota jatkuvasti lisääntyneeseen kännyköiden ja älylaitteiden käyttöön liikennetilanteissa. Asia koskee niin kävelijöitä ja pyöräilijöitä kuin moottoriajoneuvojen kuljettajiakin. Katunäkymässä tämän ilmiön havaitsemiselta ei voi välttyä.

Liikennevahinkojen tutkijalautakunnan mukaan matkapuhelimen käyttö onnettomuuksissa todetaan taustariskiksi keskimäärin kolmessa liikennekuolemassa vuosittain. Suomessa kaikki viestintälaitteiden häiritsevä käyttö ajon aikana on laissa kiellettyä. Ainoastaan matkapuhelimeen puhuminen hands free -laitteen kautta on sallittua. Laki ei valitettavasti tunnu vaikuttavan kaikkiin kuljettajiin, vaikka valtaosa tiedostaa kännykän räpläämisen liikenteessä olevan vaarallista. Matkapuhelimen käytön rajoittamisen syynä lailla onkin tutkimuksissa todettu onnettomuusriskin nousu moninkertaiseksi matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla.

Koska ihmisen aivot eivät voi jakaa huomiota kuin rajallisesti, kärsii multitaskaamisesta – eli useampaan asiaan samanaikaisesti keskittymisestä – aina jokin tai jopa kaikki tehtävät, joita yritetään samanaikaisesti hoitaa. Kännykkää räplätessä liikenteeseen ei pystytä keskittymään sataprosenttisesti, jolloin vaaratilanteita väistämättä syntyy.

Kaupunkiliikenteessä näkee tämän tästä, miten pyöräilijät ja erityisesti jalankulkijat näpräävät laitteita jopa katua ylittäessään. Tämä on todella vaarallista, sillä tuolloin huomio kiinnittyy muualle kuin omaan ja muiden liikkumiseen.

Aivovammoja syntyy vuosittain 15 000 – 20 000, joista noin 20 prosenttia on seurausta liikenneonnettomuuksista. Yhteiskunnan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota aivovammariskien vähentämiseen, vaikka monissa tapauksissa vamman syntyyn on vaikuttanut yksilön oma riskinotto.

Aivovammaliiton syysliittokokous vetoaakin, että jokainen tielläliikkuja pitäisi katseensa kadussa, eikä kännykässä.

Hallitus kaudelle 2018 – 2019 

Aivovammaliiton puheenjohtajaksi kaudelle 2018 – 2019 valittiin Seppo Kantola Päijät-Hämeen aivovammayhdistyksestä. Hallitukseen uudelleen valittiin Timo Kallioja Aivovammayhdistyksestä ja Marge Miettinen Keski-Suomen aivovammayhdistyksestä. Uutena hallituspaikan lunasti Kimmo Heinonen Itä-Suomen aivovammayhdistyksestä.

Sopeutumisvalmennusesite on ilmestynyt

Kurssi- ja lomatoimintaa aivovammautuneille kuntoutujille 2018 -esite on ilmestynyt. Esite sisältää Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssit, Aivovammaliiton yhteistyökurssit, yhteistyökumppaneiden aivovammaisille ihmisille suunnatut kurssit sekä tuetut lomat ja sosiaaliset luontokuntoutuslomat. Lisäksi esitteessä kerrotaan Oulun ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden ensitietopäivistä.

Voit tutustua esitteeseen ohessa olevasta ensimmäisestä linkistä. Voit myös tilata painetun esitteen liitosta.

Aivovammaliiton sope-kursseille hakeutuessasi voit täyttää ohessa olevasta toisesta linkistä avautuvan sähköisen lomakkeen ja toimittaa sen Aivovammaliittoon postise muiden tarpeellisten papereiden kera.

Kurssi- ja lomatoimintaa aivovammautuneille kuntoutujille 2018 -esite

Hakemuslomake vuoden 2018 sopeutumisvalmennuskursseille