Tyhjäkäyntiä

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti viime keväänä neuvottelukunnan, jonka on tarkoitus kehittää vakuutuslääkärijärjestelmää.  Vakuutusyhtiön epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi joutuneiden ääni on voimistunut ja siitä on varmaankin tullut ainakin omalta osaltaan painetta tämän neuvottelukunnan perustamiselle.  Myös uusi aivovammojen Käypä hoito suositus on aiheuttanut vammautuneille ja heidän omaisilleen huolta.  Sen voi tulkita olevan ainakin osittain vakuutusyhtiöiden ohjeistuksia mukaileva.

Neuvottelukunnan toimikausi on 9.4.2018 – 30.4.2021 ja puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (Sin). Tarkoitus on jatkaa vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämistä aiempien hankkeiden ja selvitysten pohjalta.  Yhdeksi keskeiseksi kokonaisuudeksi on otettu lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden koulutus. Hoitavien lääkäreiden osalta varmaan tarvitaan opastusta ensitietojen kirjaamisen tärkeyteen.

Olen koko elämäni yksityissektorilla toimittuani oppinut ajan rajallisuuden ja tavoitteen saada aikaan tuloksia vähintäänkin kohtuullisessa ajassa. Neuvottelukunta on nyt toiminut yli kuuden kuukauden ajan. Mitä se on saanut aikaiseksi? Käsitykseni mukaan ei yhtään mitään näkyvää. Kokouksia on pidetty tänä aikana kaksi. Kun näistäkin ensimmäinen on mennyt varmaankin lähinnä monijäsenisen ryhmän esittelyyn ja aika kokouksessa on melko rajattu, voi arvata asioiden etenemisvauhdin olevan jatkossakin melko verkkaista. Olenko ilkeä todetessani tämän olleen alun perin tarkoituskin?

Hauska on ollut huomata, että kansalaiset itse eduskunnalle tehdyn aloitteen muodossa sekä korkein oikeus kannanotollaan ovat samaan aikaan olleet aktiivisia.

En tiedä Pirkko Mattilan motiiveja ryhmän kokoonpanon suhteen. Nimilistalla voi tietenkin aina spekuloida ja miettiä kunkin jäsenen sidonnaisuuksia. En näe aiheelliseksi käydä tässä erikseen läpi henkilöitä. Toimikunnan varapuheenjohtajan osalta kuitenkin totean hänellä olevan mahdollinen jääviysongelma aviopuolisonsa kautta.

Ryhmästä puuttuu käytännössä hoitavien lääkäreiden edustus. Lisäksi olisin nähnyt tarpeellisena ottaa mukaan asiantuntijoita yliopistolta. Myös potilasjärjestöjen edustajia olisi tarvittu useampia. Vakuutuslääkärit ja vakuutusyhtiömyönteiset jäsenet sen sijaan ovat yliedustettuina.

Ei pitäisi ennustaa tulevaisuutta eikä ainakaan näin julkisesti.  Teen sen kuitenkin. Tämä  neuvottelukunta tulee kokoontumaan harvakseltaan ja sieltä tulee vakuutusyhtiöiden kannalta hyväksyttäviä ympäripyöreitä lausuntoja aika ajoin.  Tätä jatkuu koko toimikauden ajan ja sitten perustetaan uusi neuvottelukunta. Onko Pirkko Mattilalla ollut tarkoitus tehdä kehitystyötä ja laittaa asioita oikeasti kuntoon?

Miten vakuutuslääkärijärjestelmää mielestäni sitten pitäisi kehittää?  Suurin ongelma koko vakuutuslääkäriruletissa on sidonnaisuudet.  Kukaan järkevä ihminen ei ole edes esittänyt, että etuuksia myönnetään pelkästään yhden hoitavan lääkärin lausunnolla.  Järjestelmä, jossa jokin ulkopuolinen (!) taho tutkii vammautuneen oikeuden korvaukseen on hyvä.

Vakuutuslääkärien koulukunnan voisi lopettaa kokonaan. Tilalle pitäisi luoda työryhmät, joissa maksajaan taloudellisista sidonnaisuuksista vapaat asiantuntijat tutkivat vammautuneen tilanteen.  Samaa vapautta sidonnaisuuksista tulisi toteuttaa myös muutoksenhakuelimissä.  Lopuksi voisi koko vakuutusoikeuden lakkauttaa. Asiat saadaan kyllä ratkottua puolueettomissa oikeusasteissa.

Timo Kallioja
Aivovammaliitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja

P.S. Tämä on minun blogikirjoitukseni, ei Aivovammaliitto ry:n kannanotto.

 

 

 

MTLH:n vuoden 2019 tuetut lomat haettavissa

MTLH:n vuoden 2019 tuettujen lomien esite on ilmestynyt ja lomat ovat nyt sähköisesti haettavissa. MTLH järjestää yli 600 lomaviikkoa lapsiperheille, ikääntyneille, työikäisille sekä eri sairaus- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille. Lomakohteita on ympäri Suomea kylpylöistä urheiluopistoihin.

Jos tarvitset lomaesitteitä ja hakemuksia, ota yhteyttä MTLH:n toimistoon, puh. 010 2193 460 tai lomat@mtlh.fi.

Lomatukihakemuksen voi täyttää sähköisesti.

Tutustu lomatarjontaamme tästä
Linkki sähköiseen hakukalenteriin tästä
Vuoden 2019 lomaesite pdf-tiedostona

Keskustelutilaisuus Hoitohaitta – virhe vai vahinko?

Suomen Kipu järjestää keskustelutilaisuuden potilasvahingoista  7.11.2018 klo 18-20 Helsingissä Kampin palvelukeskuksen juhlasalissa (os. Salomonkatu 21 B. Tila on esteetön.). Illan aikana käydään läpi tiivistetysti koko potilasvahinkoprosessi.

Alustajana varatuomari Filip Markelin, Suomen Potilaslakimiehet.

  • Mikä on potilasvahinko?
  • Kuinka tehdä potilasvahinkoilmoitus?
  • Mitä asiapapereita ilmoitukseen tarvitaan?
  • Kuka neuvoo, jos et ole varma onko tapahtunut potilasvahinko?
  • Mitä tehdä, jos saa kielteisen päätöksen?
  • Mitä ilmoituksen tekeminen maksaa ja mistä saada apuja maksuihin?

Paikalle pääsee hyvin julkisilla kulkuneuvoilla, Kampin metroasema ja linja-autoterminaali ovat kävelyetäisyydellä. Palvelukeskuksen välittömässä läheisyydessä on myös kaksi inva-merkittyä parkkipaikkaa.

Puhelinnumero neuvontaan on 09 3104 4513.

Lisätietoja järjestökoordinaattori Kaisa Hirniltä/Suomen Kipu, p. 045 355 2825 tai kaisa.hirn@suomenkipu.fi

Facebookin tapahtumalinkki:

https://www.facebook.com/events/1687791941349656/permalink/1687792708016246/?notif_t=page_post_reaction&notif_id=1539248534206506

 

 

Mihin suomalainen sopeutumisvalmennus on menossa?

Mikä on sopeutumisvalmennuksen rooli tulevaisuuden kuntoutuksessa? Millaisia mahdollisuuksia järjestöillä on toimia sopeutumisvalmennuksessa kumppanina yksityisen tai julkisen sektorin palveluntuottajalle? Miten varmistetaan se, että sopeutumisvalmennus on kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla? Tule marraskuun seminaariin kuulemaan, keskustelemaan, verkostoitumaan ja vaikuttamaan!

Aika: tiistai 20.11.2018 klo 10.00 – 16.00

Paikka: Iiriskeskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki

Kohderyhmä: sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset ja opiskelijat, sopeutumisvalmennuksen rahoittajat, palveluiden käyttäjät ja muut aiheesta kiinnostuneet

Seminaarin puheenjohtaja: Aivovammaliiton puheenjohtaja Seppo Kantola

Ohjelmassa muun muassa:

9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Seminaarin avaus Jukka Tahvanainen, toimitusjohtaja Näkövammaisten liitto ry

10.15 Kokemuksia sopeutumisvalmennuksesta Tero Karppi, Eeliksen isä

10.45 Mihin sopeutumisvalmennusta tarvitaan? Helena Mäenpää, lastenneurologian erikoislääkäri, HUS

11.15 Kokemuksia ja arvioita Kelan järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista tutkimustulosten valossa Anu Kippola-Pääkkönen, YTM, tutkija Lapin yliopisto / projektipäällikkö PPSHP

12.00 LOUNAS

13.00 Kokemuksia sopeutumisvalmennuksen merkityksestä (videokooste)

13.20 Tulevaisuuden sopeutumisvalmennus – paneelikeskustelu (pj. Seppo Kantola)

Sote, maakunnat, valinnanvapaus, kumppanuudet, ketterä kehittäminen … mihin sopeutumisvalmennus on menossa? Mukana keskustelussa rahoittajia, järjestöjä ja asiantuntijoita: Tuula Ahlgren (Kela), Marika Heimo (STEA), vertaisohjaaja AnnaLotta Maalo, Timo Rautiainen (Tatu ry), Marja Nylén (Epilepsialiitto), Sinikka Hiekkala (Invalidiliitto ry, Etäsope-hanke)

14.45 Tauko

15.00 Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus uudessa sote- ja maakuntamallissa Tuija Brax, pääsihteeri, Suomen Sydänliitto ry

15.45 Loppukeskustelu ja yhteenveto

Päätöskahvi

Ilmoittautuminen 9.11.2018 mennessä oheisesta linkistä: https://www.lyyti.in/sope_seminaari_201118 Tilaisuuden hinta 90 € (sisältäen ohjelman, aamukahvin, lounaan ja päiväkahvin). Seminaarin järjestää Järjestöjen sopeutumisvalmennusryhmä

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote: Uusi vammaispalvelulaki turvaa vammaisille henkilöille tarpeenmukaiset palvelut

Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki on tarkoitus yhdistää yhdeksi vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluja koskevaksi laiksi. Uusi laki turvaisi riittävät ja sopivat palvelut yhdenvertaisesti kaikille vammaisille henkilöille sekä vahvistaisi vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Lailla toteutettaisiin YK:n vammaissopimuksen ja lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita. Hallitus antoi asiasta esityksen eduskunnalle 27.9.2018.

Vammaispalvelulaissa turvattaisiin erityispalvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos muuhun lakiin perustuvat palvelut eivät olisi riittäviä tai sopivia. Vammaispalveluja saisivat henkilöt, jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen toimintarajoitteen takia. Diagnoosi ei olisi peruste palvelujen saamiselle.

Uudessa laissa painotetaan vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta, kun palvelujen tarvetta arvioidaan, palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Sääntelyssä on otettu huomioon lapsia ja nuoria koskevat erityiset tarpeet.

Vammaisilla henkilöillä säilyisi oikeus nykyisenkaltaisiin palveluihin, kuten oikeus asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumisen tukeen. Muita yksilöllisiä palveluja olisivat esimerkiksi valmennus ja tuki sekä lyhytaikainen huolenpito, jotka mahdollistavat monipuolisen tuen vammaisille henkilöille. Vammaispalvelut olisivat edelleen maksuttomia.

Vammaisten lasten perheet saisivat kotiin yksilöllistä apua, jotta lapsi voi asua kotona vaativassakin tilanteessa. Itsenäistyvää nuorta tuettaisiin valmennuksen ja tuen kautta siirtymään omaan kotiin. Vammaisten henkilöiden itsenäistä asumista tuettaisiin entistä enemmän.

Henkilökohtaista apua voitaisiin edelleen toteuttaa eri tavoin. Työnantajamallista säädettäisiin tarkemmin, ja sen käyttäminen edellyttäisi vammaisen henkilön suostumusta. Liikkumisen tukeen tulisi lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi auton antaminen vammaisen henkilön käyttöön kuljetuspalvelujen sijaan olisi mahdollista tietyin edellytyksin.

Vammaispalvelulain uudistuksella tavoitellaan sisältöuudistuksen lisäksi säästöjä. Uudistuksen alkuperäinen säästötavoite, 61 miljoonaa euroa, on pienentynyt merkittävästi, noin 15 miljoonaan euroon. Palveluja koskevat säästöt saataisiin toimintatapojen muutoksilla, ei palveluja heikentämällä. Muun muassa valmennukseen ja tukeen ja lyhytaikaiseen huolenpitoon kohdennettaisiin lisävoimavaroja. Hallitus on esittänyt osana sote-uudistukseen liittyviä muutoksia verotuksen invalidivähennyksestä luopumista. Esityksen mukaan näin saatava verotulojen lisäys kohdennettaisiin vammaispalvelujen uudistamiseen ja uudistuksen rahoittamiseen.

Vammaispalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille sote-uudistuksen yhteydessä. Järjestämisestä säädettäisiin sote-järjestämislaissa, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.

Lisätietoja:
stm.fi/vammaispalvelulaki