Hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta!

Joulu on jo nurkan takana ja tapahtumia täynnä oleva vuosi pian takanapäin. Lämmin kiitos kaikille joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä kuluneen vuoden aikana.

Aivovammaliiton toimisto on suljettuna 21.12.2019 – 6.1.2020.

Toivotamme kaikille rauhaisaa joulua ja onnekasta uutta vuotta!

Lahjoita tänä vuonna joulukorttirahasi aivovammautuneiden hyväksi!

Jaa tänä jouluna hyvää mieltä vähävaraisille aivovammautuneille lahjoittamalla valitsemasi summa. Joulutervehdyksesi voit jakaa Facebook-sivullasi tai sähköpostilla alla oleva Aivovammaliiton joulutervehdyksellä. Suuri kiitos osallistumisestasi.

Miten toimit
Lahjoita Elämä jatkuu -sivustolla valitsemasi summa. Tallenna kuva tietokoneellesi klikkaamalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitsemalla ”tallenna kuva”. Älypuhelimella voit tallentaa kuvan painamalla kuvaa pitkään ja valitsemalla ”lataa kuva”. Jaa kuva somekanavissasi ja toivota kavereillesi ihanaa joulua. Teet samalla ekoteon ja olet luomassa toivoa jollekin aivovammautuneelle.

Voit kuvan kanssa jakaa valmiin saatetekstin:

Tänä jouluna lahjoitin joulukorttirahani vähävaraisten aivovammautuneiden hyväksi. Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena aivovamman. Kun aivot vammautuvat, ihminen saattaa kärsiä esimerkiksi loputtomasta väsymyksestä, hänen persoonallisuutensa voi muuttua, muisti heikentyä – elämä mullistuu täysin. Aivovammautunut joutuu luopumaan paljosta toimintakykynsä suhteen, mutta lisäksi monet aivovammautuneet kärsivät taloudellisesta huono-osaisuudesta menetettyään työkykynsä. Tällä joulutervehdyksellä haluan toivottaa ystävilleni ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta sekä osallistua avustustalkoisiin, joissa kerätään varoja, jotta vähävaraisetkin aivovammautuneet saavat paremman uuden alun elämälleen.

Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena aivovamman. Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000 − 20 000 suomalaista. Kun aivot vammautuvat, ihminen saattaa kärsiä esimerkiksi loputtomasta väsymyksestä, hänen  persoonallisuutensa voi muuttua, muisti heikentyä – elämä mullistuu täysin.

Tule mukaan avustustalkoisiin
Aivovammaliitto vastaanottaa vuosittain useita rahallisia avustuspyyntöjä vähävaraisilta aivovammoista kärsiviltä ihmisiltä. Useimmiten rahallista avustusta pyytää ihminen, joka ei muuten voisi osallistua johonkin hänen elämänlaatuaan parantavaan tapahtumaan. Aikaisemmin emme suruksemme ole pystyneet juurikaan pyyntöihin vastaamaan, mutta koemme sen tärkeäksi tehtäväksemme.

Tästä syystä olemme avanneet jokaiselle mahdollisuuden kasvattaa avustuspottia, jonka kautta voimme yhdessä tukea aivovammautuneita kohti osallistuvampaa arkea. Lahjoittamalla autat vähävaraisempiakin jäseniämme uuden elämän alkuun ja tuot valonpilkahduksen sen ihmisen elämään, joka luuli, että vammautumisen jälkeen on vain tyhjyys.

Katso tästä Elämä jatkuu -sivusto, joulukortti ja lahjoita!

Varaa aikaa, vältä kiire ja pysy pystyssä talviliukkailla

Liukkaat kelit voivat yllättää jalankulkijan etenkin alkutalvella, kun jäätyviin tienpintoihin ei ole vielä ehtinyt tottua. Pysy pystyssä -kampanja herättelee suomalaisia huomioimaan liukastuvat kelit – kiireen välttäminen on isossa roolissa pystyssä pysymisessä. Liukastumistapaturmista aiheutuu vuosittain paljon harmia ja kustannuksia niin yksilöille, työpaikoille kuin yhteiskunnallekin.

Alkutalvella kannattaa herätellä itsensä havainnoimaan liukkaita tienpintoja, sillä niihin ei välttämättä ole ehtinyt vielä tottua. Kävellessä kannattaakin pitää keskittyminen itse asiassa ja välttää kiirettä, sillä se altistaa liukastumiselle.

”Joulukiireissäkin kannattaa mieluummin katsoa katua kuin katua. Tavallinen tilanne voi olla esimerkiksi se, että yrittää kipittää viime hetkillä bussiin, jolloin helposti unohtaa varoa mahdollista liukkautta – vaikka sen olisikin vielä hetkeä aiemmin tiedostanut. Joulu ja seuraava bussi kyllä tulevat ilman kiirehtimistäkin”, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.

Työikäisille sattuu runsaasti liukastumistapaturmia, myös autoilijoille. Riskipaikkoja ovat silloin esimerkiksi oma piha tai työpaikan parkkipaikka. Lääkkeeksi kiireen ja sitä kautta myös liukastumisten välttämiseksi kelpaa parhaiten vanha tuttu: ennakointi eli esimerkiksi riittävän ajan varaaminen matkoihin. Yksinkertainen keino on lähteä kotoa vaikkapa viisi minuuttia totuttua aiemmin.

”Kukaan ei varmasti suunnittele kaatuvansa, joten liukkaisiin varautuminen kannattaa – se ei ole ikä- vaan olosuhdekysymys. Ikääntyneillä kaatumisesta johtuvat vammat ovat yleensä vain vakavampia kuin nuoremmilla. Kiireen välttämisen ja kävelyyn keskittymisen lisäksi liukuesteet tai pitäväpohjaiset kengät ovat helppo tapa ehkäistä liukastumisia. Kannattaa myös seurata jalankulkusäätä”, muistuttaa Loikkanen.

Liukastumistapaturmat käyvät kalliiksi

Liukastumistapaturmat aiheuttavat paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pelkästään talviliukastumisten aiheuttamien tapaturmien vuodeosastohoito maksaa keskimäärin noin 18 miljoonaa euroa vuodessa*.

Noin 4 600 potilasta* on vuosittain vuodeosastohoidossa talviliukastumisen aiheuttaman tapaturman takia. THL:n arvion mukaan lisäksi noin 11 000 potilasta* on vuosittain avohoidossa talviliukastumisen takia.

”Sairaanhoidon lisäksi kustannuksia syntyy tietysti myös työpaikoille, sillä usein tapaturmaan liittyy myös poissaolo töistä. Eikä pidä myöskään unohtaa särkyä, mielipahaa tai muita haasteita, joita liukastumistapaturman uhrit kokevat arjessaan. Liukastumisen seuraukset voivat hankaloittaa arjen pyörittämistä todella paljon niin kotona kuin työpaikallakin”, huomauttaa THL:n erikoistutkija Persephone Doupi.

 

*Keskiarvo vuosien 2015-2017 tiedoista. Avohoito- ja vuodeosastopotilaiden välillä saattaa olla päällekkäisyyttä, joten potilaiden kokonaismäärä on todennäköisesti jonkin verran pienempi.

Näin varaudut liukkaisiin ja pysyt pystyssä:

  • Kiinnitä huomio kenkien valintaan – pitävissä kengissä on matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali.
  • Keskity kävelemiseen. Jos huomio on askelluksen sijasta esimerkiksi kännykässä, voi liukkaus yllättää pahastikin.
  • Kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.
  • Käytä liukuesteitä liukkailla – kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tai kiinteästi asennettavat nastat antavat hyvän pidon.
  • Tarkista varoitukset. Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
  • Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta – tai hiekoita piha tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan itse. Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa pysymään pystyssä.
  • Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Kehon hyvä hallinta ja lihaskunto auttavat pysymään pystyssä.
  • Tiedosta erityisesti näin pikkujouluaikaan, että promillet lisäävät kaatumisriskiä entisestään.

Lisätietoja:

Kampanjasta yleisesti
kampanjan puheenjohtaja Kaarina Tamminiemi (puh. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi@cancer.fi)

Liukastumistapaturmien ehkäisystä
suunnittelija Laura Loikkanen, Liikenneturva (puh. 020 7282 341, laura.loikkanen@liikenneturva.fi)

Liukastumistapaturmatilastot ja kustannukset
erikoistutkija Persephone Doupi, THL (puh. 029 524 7383, persephone.doupi@thl.fi)

Jalankulkusäästä
ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos (puh. 029 539 3444, sari.hartonen@fmi.fi)

Linkit:

Pysy pystyssä -kampanja: pysypystyssä.fi
Varoitukset (mukaan lukien jalankulkusää): ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Omat havainnot: ilmatieteenlaitos.fi/omat-havainnot

Katso myös videot:

Missä ja milloin liukastumistapaturman riski on suurimmillaan?
Liukastumistapaturmien riskiryhmät ja tyypilliset vammat

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanja pyörii radiossa ja sosiaalisessa mediassa 13.1. – 26.1.2020. Seuraa: #pysypystyssä ja @kotitapaturma.

Pysy pystyssä -kampanjassa mukana:

Aivovammaliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Finanssiala ry, Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, LähiTapiola, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa.

 

Blogikirjoitus: Läheisten tukeminen on osa vastuullista hoitotyötä

Viime keväänä pohdin miten tai missä suorittaisin hoitotieteen opintoihini kuuluvan kliinisen harjoittelun jakson. Harjoittelun kautta minulle, vuosia neurokirurgisella osastolla sairaanhoitajana toimineelle, tarjoutuisi tilaisuus tutustua johonkin erilaiseen toimintaympäristöön. Huomasin ilmoituksen Suomen neurohoitajien yhdistyksen eli FANNin jäsenlehdessä. Ilmoituksessa kuvailtiin aivovammautuneen läheiselle kehitettävän tuen hanketta ja hankkeeseen haettiin osallistujia. Mielenkiintoni heräsi välittömästi. Tiedustelin sähköpostitse projektikoordinaattori Julia Choustikovalta, olisiko hankkeeseen mahdollista osallistua opiskelijan roolissa. Sain ilokseni nopeasti myöntävän vastauksen.

Eri toimijoiden, niin yritysmaailman, julkisten, kuin muiden tahojen palveluja koskevissa keskusteluissa puhutaan tänä päivänä paljon arvoista, vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä. Yhdessä nämä edustavat vastuullisuutta. Vastuullisuus näyttäisi toteutuvan eri tavoin. Kun terveydenhuollon toimintoja kehitetään, on tärkeää ja vastuullista kuunnella asiakkaita; sitä tahoa kenelle palvelua tai tukea luodaan. Yhtä tärkeää on näyttöön perustuvuus. Vaikka moni asia olisi hyvin, näyttöä kuitenkin on siitä, että aivovamman saaneen läheinen ei saa tarpeeksi tarvitsemaansa tukea. Aivovammaliiton koordinoiman Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen päämäärä on tärkeä ja selkeä: hankkeessa kehitettävän yhdenmukaisen mallin myötä potilaan läheiset voivat tuntea olevansa jo alkuvaiheessa paremmin huomioituja ja informoituja. He myös saavat halutessaan paremmin vertaistukea. Tämä riippumatta hoitoyksiköstä, aivovamman vaikeusasteesta tai ennusteesta.  Omaisten ja läheisten voimavaraistuminen tukee osaltaan myös aivovammautuneen kuntoutumisvoimavarojen parempaa käyttöönottoa.

Traumaattinen aivovamma on odottamaton tapahtuma. Se vaikuttaa paitsi potilaaseen, myös hänen perheensä ja läheisensä elämään, usein hyvin merkittävällä tavalla. Yksi sekunti, epäonninen tapahtuma tai kohtaaminen saattaa muuttaa peruuttamattomasti ihmisten elämää, tuoden mittaamattomasti huolta, epäuskoa, surua ja ikävää. On lukuisia tarinoita, joista Maria kertoi edellisessä blogikirjoituksessa yhden, oman tarinansa aivovammautuneen puolisona. Tuo tarina kertoo kuitenkin myös resilienssistä. Resilienssi on ominaisuus, jonka avulla on mahdollista nousta ylös sen jälkeen, kun tuntuu, että on kaatunut tai maa alta pettänyt. Sen avulla ihmisen on mahdollista sopeutua traumaan tai kriisiin rakentavalla tavalla. Se on juurikin kykyä nähdä oman tarinan mahdollisuudet vaikeuksien jälkeen. Erikoissairaanhoidossa keskitytään potilaan hoitoon, se on luonnollista, mutta asiakkaan roolissa ovat yhtä lailla potilaan omaiset ja läheiset. He, jotka saavat kantaakseen raskaimman emotionaalisen taakan. Heidän vastuullaan on käytännön asioista huolehtiminen ja uudelleen järjesteleminen, vaikka tuntuisi, että juuri silloin ei jaksa, pysty tai osaa. Heiltä kysytään paljon resilienssiä. Sitä edistävät tuki, tieto ja niiden avulla koettu pystyvyyden tunne.

Kehityshankkeissa sovelletaan olemassa olevaa tietoa, vuoropuhelu ja kuuntelu on tärkeää. Onnistuminen on mahdollista vain asiantuntijuutta jakamalla. Tässä hankkeessa ei voi korostaa liikaa kokemusasiantuntijuutta. Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeessa laaditaan ainoalla oikealla tavalla voimavaraistavan tuen mallia läheiselle: ohjatuissa työpajoissa kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset miettivät ja työstävät mallia yhdessä, luottamuksellisesti ja avoimesti. Projekti jatkuu ja uskon että kaikki ovat vakuuttuneita: tästä tulee hyvä!

Työpajojen myötä olen luonnollisesti itse summannut ja läpikäynyt omia kokemuksiani sairaanhoitajana ja aiempia kohtaamisia omaisten kanssa. Muistikuvia on paljon, jostakin syystä sairaalassa valvotut yöt ovat mielessäni aina päällimmäisenä. Monitorit ja hengitysäänet hämärässä, varuillaan ja valppaana olo. Päätös: tänä yönä ei kukaan romahda. Potilaiden vahtiminen kuin he olisivat arvokkaimpia aarteita. Mitä he ovatkin. Jonkun lapsia, äitejä, isiä, isovanhempia, rakkaita, ystäviä, kavereita…Mielikuvissani ovat myös toipumiset ja edistysaskeleet, joista me sairaalan väki usein iloitsemme omaisten ja läheisten kanssa yhdessä. Olen sitä mieltä, että hoitajana saan tehdä merkityksellistä työtä. Mutta mikä tärkeämpää; Tukea aivovammautuneen läheiselle -projekti on osoitus vastuusta ja siitä, miten hoitotyöstä voi ja pitää tehdä vielä vaikuttavampaa. Yksinkertaisesti huomioimalla läheisen asema jo alkuvaiheessa. Hänen, joka potilaalle on usein kannatteleva, jopa välttämätön tuki ja voimavara etenkin sen jälkeen, kun elämä jatkuu kotona.

Kirjoittaja: Satu Hyvärinen, sairaanhoitaja, TtK, TtM-opiskelija Oulun yliopisto

 

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen keskittyvissä blogikirjoituksissa ovat kirjoittajina hankkeen työntekijät, kehittämistyöhön osallistuvat läheiset, opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yhteistyössä hankkeessa ovat HUS, Metropolia-ammattikorkeakoulu, OLKA, Suomen Neurohoitajat ry, Sairaanhoitajaliitto sekä Aivotalo.