Poikkeusolojen jälkeenkin on elämää

”Silmut ovat puun pantteja tulevaisuudelle – ne ovat lupaus, jonka puu on tehnyt itselleen siitä, että tulee huominen, jälleen uusi vuosi.”

Elämme nyt poikkeusoloja, mutta meidän tulee säilyttää usko huomiseen ja eheytymiseen. Poikkeusolot ovat vaikuttaneet meidän kaikkien elämään jollain lailla ja sosiaalinen eristäytyminen voi olla haastavaa. On keksittävä uusia keinoja ylläpitää sosiaalisia suhteita, koska kasvokkain rakkaimpien tapaaminen voi olla kiellettyä virustartuntariskin vuoksi.

Olen sitä mieltä, että kasvokkain kohtaamista ei voi täysin korvata digitaalisilla välineillä. On aivan eri asia tavata ihminen kasvokkain, kuin olla hänen kanssaan keskustelussa tietokoneen välityksellä. Varsinkin järjestötyössä ihmisten kohtaaminen on toiminnan ytimessä.

Uskon, että poikkeusolojen jälkeen maailma tulee muuttumaan ja toivon, että otamme reppuumme opiksi tästä hyviä ja arvokkaita asioita. Näitä voisivat olla toisten ihmisten erilaisuuden kunnioittaminen, arjessa pysähtyminen, toisten ihmisten auttaminen ja huomioiminen, uskallus kokeilla uutta sekä erehtyä.

Me Aivovammaliitossa olemme poikkeusoloissakin teitä jäseniämme, aivovammautuneita, aivovammautuneiden läheisiä ja yhteistyökumppaneitamme varten. Aloitamme toukokuussa Aivovammaliitossa Chat-kokeilun sekä vammautuneille että heidän läheisilleen. Haluamme luoda mahdollisuuden keskustelulle ja kohtaamiselle, ettei kukaan jäisi yksin poikkeusoloissakaan. Tule rohkeasti mukaan keskustelemaan ja kerro meille mitä muuta voisimme tehdä juuri sinun hyväksesi.

Oikein ihanaa vappua ja kevään aikaa. Pidetään toisistamme huolta.

Päivi Puhakka
toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto

Aivovamma-vertaistukichatit toukokuussa Tukinetissä!

Toukokuussa järjestetään kaksi vertaistuki-chatia Tukinetissä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, joiden elämää aivovamma koskettaa ja jotka haluavat jakaa ajatuksia ja kokemuksia vertaisten kanssa. Chatit on suunnattu erikseen läheisille ja vammautuneille.

Chat-ajankohdat ovat:

6.5.2020 klo 16.00-17.30 läheisille
13.5.2020 klo 16.00-17.30 vammautuneille

Mukana keskustelussa on myös Aivovammaliiton työntekijöitä.

Keskusteluun pääsee mukaan rekisteröitymällä Tukinetiin ja kirjautumalla sisään sivustolle chatin aukioloaikana.

Tulevat Aivovamma-chatit löytyvät osoitteesta:  https://tukinet.net/toimijat/aivovammaliitto/

Tule mukaan keskustelemaan vertaisten kanssa!

Pohdintaa vakuutuslääkärijärjestelmästä

Työkyvyttömyyseläkettä tai muuta etuutta haettaessa on itsestään selvää, että etuuden myöntäjällä, siis vakuutusyhtiöllä, on oikeus itse varmistaa sen maksettavaksi tuleva etuus.  Tämä on yksi syy siihen, miksi tarvitaan vakuutuslääkäreitä.  Ratkaisussa ovat osapuolina vakuutettu henkilö ja vakuutuslaitos. Asiantuntijoina mukaan kuvaan tulevat hoitava lääkäri sekä vakuutuslääkäri.  Näillä kahdella viimeksi mainitulla on selkeä työnjako.

Potilasta hoitavalla lääkärillä on vastuu diagnoosista ja hoidosta. Hän on potilaan, siis vakuutuksenottajan, terveydentilasta ja toipumisennusteesta perillä tutkimustensa ja tapaamistensa perusteella. Hänellä on parhaat edellytykset muodostaa käsitys potilaan työkyvystä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Vakuutuslääkäri sen sijaan soveltaa lääketieteellistä tietoa vakuutuksen oikeudellisiin käsitteisiin.  Hän mm. arvioi työkyvyttömyyttä, syy-seuraussuhdetta tai haitta-astetta tästä näkökulmasta.

Usein kuulee sanottavan, että vakuutuslääkäri suhteuttaa hoitavan lääkärin antaman tiedon ja arvion vakuutetun tilasta kulloinkin sovellettavaan ratkaisukäytäntöön.

Tämä kuulostaa toimivalta työnjaolta – eikö vain?

Järjestelmä ei kuitenkaan ole toimiva eikä käytännössä oikeudenmukainen.  Siitä kertovat lukuisat julkisuudessa olleet tarinat ja mm. ennätysajassa 50.000 allekirjoituksen kerännyt, vakuutuslääkäreihin liittyvä kansalaisaloite (KAA 4/2018) pari vuotta sitten.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli asiaa kahdessakin istunnossa. Seurauksena oli valiokunnan mietinnön perusteella eduskunnan antama ohje hallitukselle valmistella esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.  Aikarajaksi eduskunta antoi kevään 2020 istuntokauden.  Tähän on tietenkin kohtuudella todettava, että tilanne keväällä 2020 on hallitukselle hieman haasteellinen muista syistä.

Mitkä sitten mielestäni ovat niitä kipupisteitä ja mitä pitäisi tehdä?  Tila tällaisessa blogissa ei riitä kaiken käsittelemiseen, mutta kiteytän:

–          Päätökset perustellaan liian usein puutteellisesti. Vastaanottajan sekä hänen hoitavan lääkärinsä pitää kohtuudella voida olettaa saavan päätöksestä kaikki tarpeellinen tieto.  Sitä ei ole ”lääketieteellisen tietämyksen mukaan” retoriikka.

–          Prosessit ovat inhimillisesti katsoen aivan liian pitkiä.

–          Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin ollessa eri mieltä on nimenomaan jälkimmäisen oltava aktiivinen osapuoli ja otettava yhteyttä potilasta hoitavaan asiantuntijalääkäriin näkemyserojen selvittämiseksi.

–          Syy-yhteyksien määrittämisissä tulisi – totta kai – noudattaa Korkeimman oikeuden kantaa. Ei voi olla niin, että yhdellä yhteiskunnan osa-alueella Korkeimman oikeuden päätöksillä ei olisi merkitystä.

–          Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin ollessa eri mieltä on nimenomaan jälkimmäisen perusteltava aukottomasti kantansa.  Tämän pitäisi mielestäni olla itsestään selvää oikeustajun kannalta.

Haasteelliseksi näiden asioiden korjaamiseen tekee se, että vakuutusyhtiöillä on lonkerot eri kautta suoraan tai välillisesti monissa tahoissa ammattiyhdistysliikkeistä järjestöihin/yhdistyksiin ja eri sijoittajainstituutioihin. Vammautuneiden asiaa eteenpäin vietäessä tulee aina astuneeksi isoille varpaille.

Kaikesta huolimatta … työ jatkuu.

Timo Kallioja

Neuroneuvonta starttaa tietoiskut verkossa

Neuroneuvonta on starttaamassa verkossa tietoiskut, jotka on tarkoitettu henkilöille, jotka sairastavat MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia ja liikehäiriösairautta tai joilla on aivovamma. Myös sairastavan tai vammautuneen läheiset ovat tervetulleita kuuntelemaan tietoiskuja.

Tietoiskut ovat keskiviikkoisin klo 17.30 ja niiden kesto on arviolta 45–60 min. Vetäjinä toimivat Neuroneuvonnan työntekijät Timo ja Hanna.

Tietoiskupäivät ja aiheet

  • ke 6.5. Miten teen hyvän hakemuksen? Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 4.5. mennessä.
  • ke 13.5. Palvelusuunnitelma. Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.
  • ke 20.5. Teema vahvistumatta. Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.
  • ke 27.5. Miten teen päätöksestä valituksen? Ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut.

Lisätietoa: https://neuroliitto.fi/neuroneuvonnan-tietoiskut/

 

Perhekurssilla vielä tilaa, hae nyt!

Perhekurssi 2:lla on vielä tilaa. Kurssi on tarkoitettu perheille, joissa on teini-ikäisiä nuoria tai nuoria aikuisia.

Kurssi pidetään 2.-6.11.2020 Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Turussa  (www.suvituulitalo.fi)

Hakuaika on 2.8.2020 mennessä. Hakea voit Aivovammaliiton kurssien hakulomakkeella.

Kurssilla on mahdollisuus tavata muita vastaavassa tilanteessa olevia perheitä. Tavoitteena on saada tietoa aivovammoista, keskustella vammautumisen merkityksestä perheen kannalta ja jakaa arjen kokemuksia. Lapset ja nuoret saavat toimia oman ikätasonsa mukaisesti. Perheen vuorovaikutusta tuetaan perhetoiminnassa.

Osa ohjelmasta on yhteistä kaikille perheenjäsenille, osa erikseen. Tapahtuman teemana on vertaistuki ja yhdessä toimiminen, jossa punaisena lankana on ”Hyviä hetkiä ja onnen oivalluksia!”

Tapahtuma on suunnattu lähivuosina sopeutumisvalmennuskurssin käyneille täysi-ikäisille aivovammautuneille henkilöille ja aikuisille, nuorille ja lapsille. Kurssiin sisältyy keskusteluryhmiä sekä asiantuntijoiden alustuksia aivovammoista, perheestä ja parisuhteesta. Toiminnalliset ryhmät sisältävät käden taitoja, liikuntaa ja ulkoilua.