Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

11.04.2020

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Kotielämämme arki on monella myllertynyt määräämättömäksi ajaksi. Monissa talouksissa se on pitänyt rytmittää uusiksi. Aikuiset yrittävät kotoaan hoitaa asioita, tehdä etätöitä ja osallistua etäkokouksiin samalla, kun lapset käyvät koulua etäopetuksessa. Arjen lukujärjestys auttaa ajan hallinnassa, tukee päivärytmiä ja asioihin tarttumista sekä itselle tai perheelle tärkeiden asioiden toteuttamista.

-Aivovamman oireiden kanssa selviämistä, hyvinvointia ja elämänhallintaa tukee keskeisesti suunniteltu, ennustettava ja säännöllinen arjen rytmi. Yritä niin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kuin mahdollista pitää kiinni arjen rytmistä muuttuneissakin tilanteissa. Erityisesti poikkeustilanteissa tämä pitää arkea kasassa, neuropsykologi Jaana Sarajuuri kertoo.

Arjen rytmiä poikkeustilanteissa voidaan ylläpitää monin eri tavoin.

-Ruokailuajoista kannattaa pitää kiinni. Ensinnäkin ne rytmittävät päivää. Toiseksikin säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, jolloin kiukkukaan ei leimahda niin herkästi. Kotona valmistettu ruoka ja ruokahetket ovat luontainen arjen rytmittäjä ja ankkuri, jotka auttavat sopeutumaan paremmin myös poikkeustilanteisiin. Ruokailun aikana voivat perheenjäsenet luontevasti vaihtaa kuulumisia ja puhua mietityttävistä ja vaikeistakin asioista.

Jaana vinkkaa, että ruoanvalmistuksessa kannattaa hyödyntää ruokasuunnittelua ja pakastimessa olevia varantoja, ettei tarvitse joka päivä ponnistella aterioiden keksimiseksi tai syödä koko viikon ajan samaa ruokaa.

-Hyvän ruoan on myös todettu voivan nostaa mielialaa ja lievittää ahdistusta. Somessa pyörii hyviä arkiruokalistoja. Niitä kannattaa hyödyntää.

Jaana Sarajuuri opastaa, että muita arkea keskeisesti rytmittäviä sekä toimintakykyä ja mielialaa tukevia asioita ovat unirytmi, liikunta ja harrastukset sekä aivovammoissa erityisesti riittävästä levon saannista huolehtiminen. Tärkeää on pyrkiä löytämään tasapainoa tekemisen määrän, laadun ja ajallisen keston sekä riittävien lepotaukojen välillä.

-Jos et pääse harrastuksiin, yritä käyttää luovuutta ja tehdä jotain siihen liittyvää. Esimerkiksi YLE TV on aloittanut päivittäiset jumppahetket. Myös monia harrastetunteja – jopa kuorolaulua – toteutetaan nykytilanteessa etänä videoyhteyksien avulla.

Jos kotona on kotielämiä tai lemmikkejä, niiden hoito rytmittää luontaisesti arkea.

-Eläimetkin vaativat säännöllisesti ruokaa, ulkoilua ja vaikkapa turkin harjausta ja koulutusta.

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU