Kevään lisääntyvä valon määrä

15.04.2020

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Kevät ja lisääntyvä auringon valo tuovat yleisesti ottaen mukanaan lähes pelkkää hyvää. Aurinko vaikuttaa mielialaan, uneen, painoon ja jopa rakastumiseen! Valon myötä mieliala kohenee, ruokahalu vähenee ja paino putoaa. Liikunnallisia aktiviteetteja tulee lisää, unentarve vähenee ja toimintatarmo yleisesti kohenee.

-Auringonpaisteesta tuleva valo näyttäisi lisäävän serotoniinin tuotantoa aivoissa. Lisääntynyttä serotoniinia käytetään enemmän tietyillä aivoalueilla, jotka osallistuvat tunnetilojen säätelyyn. Sen avulla tunnetaan empatiaa eli ollaan kiinnostuneita toisen tunnetiloista. Sen vuoksi se voi suosia myös rakastumisen tunteen syttymistä tavallista helpommin, toteaa neuropsykologi Jaana Sarajuuri.

Joillekin voi kuitenkin alkaa vuoden vaikein aika, kun pimeä talvi kääntyy kevään odotukseksi. Joillakin henkilöillä alakulo tai masennus toistuu tai vaikeutuu keväisin. Erityisesti kevätväsymyksen tunnistaa moni.

-Kevään ja syksyn alakulo liittyvät samaan muuttujaan: valon määrään. Syystalven alakulon syy on valon puute, keväällä mielialaa voi horjuttaa valon lisääntyminen. Voimistuvan valon arvellaan vaikuttavan eritoten aivojen serotoniinin ja melatoniinin välittäjäaineisiin ja niiden kautta muihin mielialaa muokkaaviin järjestelmiin, kuten hormonieritykseen. Keväällä masentuva voi kokea olonsa epäsuhtana verrattuna virkistyvään ympäristöön. Pitäisi piristyä ja herätä eloon, mutta kun ei millään jaksa. Kun valon määrä lisääntyy, jaksamme valvoa pidempään ja nousemme aamulla aikaisemmin. Toisaalta lisääntyvä valon määrä saattaa haitata illalla nukahtamista. Näin vuorokauden unimäärä vähenee molemmista päistä. Univelkaa kertyy, ja se vaikuttaa vähitellen myös mielialaan.

Aivovamman saaneilla voivat myös aivovamman yleiset seuraamukset, kuten vireys- ja valvetilan säätelyn häiriöihin liittyvä väsyvyys ja nukkumisen vaikeudet, aloitekyvyn aleneminen, tunteiden säätelyn muutokset tai aistiyliherkkyydet esimerkiksi valoisuuteen, aiheuttaa haasteita ja ongelmia kevään valoisuuden lisääntyessä.

Mitä voit tehdä itse?

–          Tieto valon määrän merkityksestä aivojen toimintaan ja sitä kautta toimintakykyyn ja mielialaan auttaa omien toimintakyvyn ja mielialan muutosten ymmärtämisessä ja hallinnassa.

–          Yritä säilyttää unirytmi ja nukkua riittävästi.

–          Jos sinulle on määrätty nukahtamista ja/tai unta tukevia lääkkeitä ja valmisteita, käytä niitä reseptin mukaisesti.

–          Vaikka valoisammat illat houkuttelevat valvomaan, on tärkeää pitää nukkumaanmenoajasta kiinni.

–          Kunnon pimennysverhoilla voi hillitä makuuhuoneeseen tulvivan valon määrää iltaisin ja aamuisin.

–          Valoyliherkkyydessä kannattaa turvautua suojakeinoihin, kuten aurinkolaseihin, hattuihin tai valon vähentämiseen kotona.

–          Kevätväsymykseen on lupa kokeilla kaikkea, mistä ei ole vahinkoa ja mikä tuntuu auttavan. Parhaat itsehoitokeinot ovat liikunta, jolla on todettu selvä depressiota torjuva vaikutus, sekä sosiaalinen aktiivisuus. Pakota itsesi lempeästi liikkeelle päivittäin.

–          Erityisen tärkeää on muistaa, että mieliala ei kohene alkoholilla – alkoholi sen sijaan sekä aiheuttaa masennusta että syventää sitä.

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU