Karvalakkioikeus – halpaa oikeutta?

Kun vamman saanut ja sitä kautta työkyvyttömäksi joutunut henkilö ei saakaan vakuutusyhtiöltä tulkintansa mukaan oikeudenmukaista päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestä, on hänen haettava oikeuksiaan Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta.

Muutoksenhakulautakunta on osa sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmää – nimensä mukaisesti.

Se on prosessissa ensimmäinen elin, josta haetaan oikeutta työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön yms. piiriin kuuluvissa asioissa silloin, kun vakuutusyhtiö on väärin tai puutteellisin perustein esimerkiksi evännyt työkyvyttömältä eläkkeen.

Suora lainaus SAMUn sivulta:

”Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta on lakisääteinen sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastuva itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakuelin. Lautakunnan toiminnasta säädetään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ja tekee vuosittain tulossopimuksen ministeriön kanssa.”

Asioita ratkotaan pääsääntöisesti kirjallisen aineiston perusteella. Jos asianosainen pyytää suullista käsittelyä, voi muutoksenhakulautakunta siihen niin halutessaan suostua. Lopullisen ratkaisun suullisesta käsittelystä tekee siis kuitenkin lautakunta. Käytännössä suullisia käsittelyjä ei juurikaan ole. Tässä on aivan selkeä epäkohta hakijan kannalta. On nimittäin aivan selvää, että suullisessa todistelussa asia avautuisi aivan eri tavoin kuin pelkästään papereita lukemalla.

Siteeraan tähän väliin Vaasan yliopiston Ari Salmisen tekstiä:

”Rakenteellinen korruptio on järjestelmille ja instituutioille tyypillinen korruption muoto. Se on siinä mielessä epäkonventionaalinen, että se ilmenee laillisissa rakenteissa ja hyödyntää niissä olevia mahdollisuuksia. Sitä ei kyetä selittämään yksinomaan korruptoituneiden yksilöiden teoilla. Rakenteellinen korruptio vääristää instituutioiden perustehtävää ja pahimmillaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaa.

Rakenteellinen korruptio heikentää hyvää hallintotoimintaa ja horjuttaa yleistä luottamusta instituutioihin ja organisaatioihin. Monesti näkymättömänä ja heikosti tunnistettavana korruptiona sen torjunta vaatii erityisiä toimenpiteitä. ”

”Rakenteellinen korruptio on juurtunut toimintatapoihin. Lähtökohtaisesti se on piilotoimintaa, josta puuttuu avoimuus.”

Sanotaan, että muutoksenhakulautakuntien jäsenet jääväävät itsensä, kun käsitellään heidän työnantajaansa koskevia asioita. Ratkaiseeko tämä ongelman? Tekevätkö he sen aivan itsenäisesti?

Ranskalainen sananlasku: Les loups ne se mangent pas entre eux”. Tarkka käännös olisi ”sudet eivät syö toisiaan”.   Suomessa ns. vanha kansa toteaisi vastaavasti, että ”ei korppi korpin silmää noki”.

Viittaan tässä aikaisemmin siteeraamaani Ari Salmisen tekstiin.

Muutoksenhakulautakunnan jäsenten esteellisyys on asia, mihin ei ole kiinnitetty syystä tai toisesta tarpeeksi huomiota. Lautakunnan jäsen toimii kuitenkin tuomarin vastuulla. Potilas- ja Sosiaaliapu ry:n puheenjohtaja kyseli jokin aika sitten ilmestyneessä blogissaan, miksi vakuutuslääkäri ei ole oikeudellisesti vastuussa lausunnoistaan. Yhtä lailla voi kysyä, miksi muutoksenhakulautakunnan jäsenet ja etenkin puheenjohtaja eivät ole oikeudellisessa vastuussa siitä, että mukana voi olla oikeasti esteellisiä jäseniä ja että asian esille tuominen on vain kyseisen yksilön ratkaistavissa eikä mitään sanktioita tähän liittyen ole määrätty.

Väitänkö, että muutoksenhakulautakunnissa on tietoisesti esteellisiä jäseniä? En väitä. Totean kuitenkin, että asiaan ei mielestäni kiinnitetä tarpeeksi huomiota ja vahinkoja saattaa sattua.

Muutoksenhakulautakunnan kokoonpano ja jäsenten nimitystapa ei välttämättä kestä kriittistä tarkastelua.

Toiminta eroaa melko lailla oikeusistuimen toiminnasta mutta silti lautakunnan päätöksiä pidetään saman arvoisena verrattuna oikeusistuimen päätöksiin.   Vallankäyttäjinä ovat sivutoimiset jäsenet, joilla on useimmiten jokin virkamies- tai etujärjestötausta. Kyseessä eivät ole siis – näin maallikkona asiaa tarkastellen – ns. oikeat tuomarit. Heitä ei nimitetä samoin perustein kuin ns. oikeat tuomarit nimitetään.

Kyseessä on siis tavallaan karvalakkioikeus.

Järjestelmän etuna yhteiskunnalle on tietenkin edullisuus. Sitä ei käy kiistäminen.

MITÄ PITÄISI MUUTTAA?

Helpoin, nopein ja halvin toimenpide olisi se, että sidonnaisuudet ja niistä ilmoittaminen olisi kirjattava lakiin siten, että jokaisen lautakunnan jäsenen olisi ilmoitettava sanktion uhalla oma ja läheistensä sidonnaisuus. Puheenjohtajan tulisi olla vastuussa tästä. Tämä ei voi olla jäsenen viitsimisen varassa.

Nykyistä parempi vaihtoehto olisi myös se, että niin Kela kuin yksittäinen vakuutusyhtiö voisi omalla kustannuksellaan pitää yllä omaa muutoksenhakuyksikköä. Tämän toimintaa säädeltäisiin lailla ja siinä tulisi olla mukana esimerkiksi vammaisjärjestön edustus sekä ulkopuolinen ja sidonnaisuuksista vapaa asiantuntijalääkäri.

Tästä ns. sisäisestä muutoksenhakuyksiköstä seuraava vaihe olisi puolueeton hallinto-oikeus. Mitään etujärjestöihin sidoksissa olevaa muutoksenhakulautakuntaa ei siis oikeasti nykymuodossaan pitäisi olla.

Näin vammautuneen henkilön oikeusturva todennäköisimmin toteutuisi puolueettomasti.

Timo Kallioja
hallituksen varapuheenjohtaja
Aivovammaliitto ry

 

Ps.Tämä on minun blogikirjoitukseni, ei Aivovammaliitto ry:n kannanotto.

Hoida itseäsi

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Itsensä hemmottelu on oiva keino piristää itseään ja kohentaa mielialaa.

-Tee jalkakylpy tai kasvonaamio. Jos kosmetiikkavarastosi ovat vajaat, netistä löytyy huokeita reseptejä ensiapuun esimerkiksi hunajasta, kaurahiutaleista ja jogurtista, neuropsykologi Jaana Sarajuuri neuvoo.

Jos kauneudenhoito ei ole sinun juttusi, voit esimerkiksi saada puhtia erilaisista rentouttavista harjoitteista.

-Huilaa, rentoudu, joogaa tai tee mielikuvaharjoitteita. Ohjattuja ilmaisia harjoitteita löytyy runsaasti netistä.

Televisio, kirjat ja musiikki ovat oivia mielialan kohentajia.

-Katso hyvää mieltä tuovia elokuvia tai kuuntele mielimusiikkiasi. Voit laulaa yksin tai yhdessä, sillä se onnistuu myös videoyhteyden avulla. Tai kuuntele äänikirjoja, joita voit lainata sähköisesti myös kirjastojen e-kirja- ja äänikirjapalveluista. Lyhyempiä kuunnelmia löydät esimerkiksi Radio Suomen Areenasta

KYLLÄ ME SELVITÄÄN -juttusarja päättyy tähän.

Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Jokaisella on se irronnut nappi, puoliksi neulottu sukka, järjestämistä odottava kaappi, kiinnittämätön lattialista tai lukematon kirja. Oman jaksamisen mukaan yhdenkin tällaisen ikuisuusprojektin loppuun saattaminen tuo tyytyväisen mielen ja on poissa niistä tekemistä odottavista hommista.

Tylsyyden hetkinä toimintakyvyn ja mielialan tueksi, mutta oman jaksamisen mukaan, voi hyödyntää oheista neuropsykologi Jaana Sarajuuren kokoamaa listaa:

–          Järjestä niin paperiset kuin digitalisetkin valokuvat. Kuvia läpikäydessä voi palata moniin muistoihin ja myös ilahduttaa läheisiä ja ystäviä parhailla paloilla.

–          Hoida kodin viherkasvit. Kevät on hyvää aikaa vaihtaa mullat. Selkeitä ohjeita löytyy esimerkiksi Marttaliiton sivuilta.

–          Järjestä ja konmarita. Nyt voi olla hyvä hetki käydä läpi kodin kaappeja, laittaa tavaraa kiertoon sekä tehdä myös yllättäviä löytöjä ja löytää hukassa olleita tavaroitaan!

–          Liiku! Siivoaminen ja vaikkapa ikkunoiden pesu kotona käy hyvästä liikunnasta. Myös netti on pullollaan ohjattuja liikuntatuokioita.

–          Pidä yhteyksiä. Ota yhteyttä läheiseen, johon yhteydenotto on aina vaan siirtynyt tai lähetä postikortti tai kirje.

–          Imuroi auto tai huolla polkupyörä vaikkapa tuleva epidemian jälkeinen reissu mielessäsi

Kevään lisääntyvä valon määrä

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Kevät ja lisääntyvä auringon valo tuovat yleisesti ottaen mukanaan lähes pelkkää hyvää. Aurinko vaikuttaa mielialaan, uneen, painoon ja jopa rakastumiseen! Valon myötä mieliala kohenee, ruokahalu vähenee ja paino putoaa. Liikunnallisia aktiviteetteja tulee lisää, unentarve vähenee ja toimintatarmo yleisesti kohenee.

-Auringonpaisteesta tuleva valo näyttäisi lisäävän serotoniinin tuotantoa aivoissa. Lisääntynyttä serotoniinia käytetään enemmän tietyillä aivoalueilla, jotka osallistuvat tunnetilojen säätelyyn. Sen avulla tunnetaan empatiaa eli ollaan kiinnostuneita toisen tunnetiloista. Sen vuoksi se voi suosia myös rakastumisen tunteen syttymistä tavallista helpommin, toteaa neuropsykologi Jaana Sarajuuri.

Joillekin voi kuitenkin alkaa vuoden vaikein aika, kun pimeä talvi kääntyy kevään odotukseksi. Joillakin henkilöillä alakulo tai masennus toistuu tai vaikeutuu keväisin. Erityisesti kevätväsymyksen tunnistaa moni.

-Kevään ja syksyn alakulo liittyvät samaan muuttujaan: valon määrään. Syystalven alakulon syy on valon puute, keväällä mielialaa voi horjuttaa valon lisääntyminen. Voimistuvan valon arvellaan vaikuttavan eritoten aivojen serotoniinin ja melatoniinin välittäjäaineisiin ja niiden kautta muihin mielialaa muokkaaviin järjestelmiin, kuten hormonieritykseen. Keväällä masentuva voi kokea olonsa epäsuhtana verrattuna virkistyvään ympäristöön. Pitäisi piristyä ja herätä eloon, mutta kun ei millään jaksa. Kun valon määrä lisääntyy, jaksamme valvoa pidempään ja nousemme aamulla aikaisemmin. Toisaalta lisääntyvä valon määrä saattaa haitata illalla nukahtamista. Näin vuorokauden unimäärä vähenee molemmista päistä. Univelkaa kertyy, ja se vaikuttaa vähitellen myös mielialaan.

Aivovamman saaneilla voivat myös aivovamman yleiset seuraamukset, kuten vireys- ja valvetilan säätelyn häiriöihin liittyvä väsyvyys ja nukkumisen vaikeudet, aloitekyvyn aleneminen, tunteiden säätelyn muutokset tai aistiyliherkkyydet esimerkiksi valoisuuteen, aiheuttaa haasteita ja ongelmia kevään valoisuuden lisääntyessä.

Mitä voit tehdä itse?

–          Tieto valon määrän merkityksestä aivojen toimintaan ja sitä kautta toimintakykyyn ja mielialaan auttaa omien toimintakyvyn ja mielialan muutosten ymmärtämisessä ja hallinnassa.

–          Yritä säilyttää unirytmi ja nukkua riittävästi.

–          Jos sinulle on määrätty nukahtamista ja/tai unta tukevia lääkkeitä ja valmisteita, käytä niitä reseptin mukaisesti.

–          Vaikka valoisammat illat houkuttelevat valvomaan, on tärkeää pitää nukkumaanmenoajasta kiinni.

–          Kunnon pimennysverhoilla voi hillitä makuuhuoneeseen tulvivan valon määrää iltaisin ja aamuisin.

–          Valoyliherkkyydessä kannattaa turvautua suojakeinoihin, kuten aurinkolaseihin, hattuihin tai valon vähentämiseen kotona.

–          Kevätväsymykseen on lupa kokeilla kaikkea, mistä ei ole vahinkoa ja mikä tuntuu auttavan. Parhaat itsehoitokeinot ovat liikunta, jolla on todettu selvä depressiota torjuva vaikutus, sekä sosiaalinen aktiivisuus. Pakota itsesi lempeästi liikkeelle päivittäin.

–          Erityisen tärkeää on muistaa, että mieliala ei kohene alkoholilla – alkoholi sen sijaan sekä aiheuttaa masennusta että syventää sitä.

Kuntoutusta

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Epidemian poikkeusoloissa saattaa monen aivovamman saanen kuntoutus ja terapiat olla katkolla. Jos sinulla on voimassa oleva kuntoutussuunnitelma, noudata sitä niin pitkälle kuin mahdollista.

-Kela sallii ajankohtaisessa ohjeistuksessaan edelleen läsnäoloterapiat, kunhan molemmat osapuolet, kuntoutuja ja terapeutti, ovat oireettomia, huolehditaan käsien pesusta ja tilojen hygieniasta ennen ja jälkeen tapaamisen sekä pidetään tapaamisissa vähintään 1.5 m turvaväli ja läsnäolotapaamisista on yhdessä sovittu, neuropsykologi Jaana Sarajuuri kertoo.

Monia terapioita on myös mahdollista toteuttaa etäkuntoutuksena, mikäli palveluntuottajalla on ollut käytössään siihen soveltuva teknologia ja ohjelmat videoyhteyksineen. Terapeutit ovat saattaneet ohjeistaa ja antaa erilaisia harjoitteita kotona toteutettaviksi toimintakykyä ylläpitämään ja tukemaan.

-Kognitiivisten toimintojen harjoitusta tarjoavat myös monet pelit, joita on tarjolla selaimessa ja mobiilissa. Kotonaolo voi innostaa myös kaivamaan esiin perinteisiä lautapelejä ja ulkoleikkejä, jotka samalla edesauttavat perheenjäsenten vuorovaikutusta. Omalta neuropsykologilta voi myös kysyä mahdollisuutta saada kotikäyttöön mobiilipohjaisia kognitiivisten häiriöiden kuntoutusohjelmia.

Jaana Sarajuuri muistuttaa, että poikkeusaikoina hyvä elämänasenne on yrittää elää päivä kerrallaan.

-Kannattaa tunnistaa sekä ilonaiheet että hyvin olevat asiat omassa arjessa ja elämässä. Murheetkin voi pyrkiä rajaamaan niihin asioihin, joihin itse voi jotenkin vaikuttaa. Muista, että sellaiset tuntemukset kuin yksinäisyys, tylsistyminen, ahdistus ja stressi, ovat normaaleja reaktioita epidemiatilanteessa.

Jos tarvitset apua arjessasi, pyydä apua naapureilta, tuttavilta, ystäviltä, sukulaisilta. Myös monet alueesi järjestöt saattavat mahdollisesti auttaa sinua. Auta myös muita, jos se vain on mahdollista.

– Toisten auttaminen lisää omaakin hyvää oloa ja merkityksellisyyden tunnetta. On hyvä tietää ja pitää mielessä, että meneillään olevan kriisin ratkaisuja pohtii suuri joukko asiantuntijoita niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Epidemia ei pahene loputtomasti, vaan jossain vaiheessa tilanne alkaa helpottaa. Voit myös antaa ajatuksen lipsahtaa epidemian jälkeiseen aikaan.