Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

-Kasvotuksin ollessa tunteet peilautuvat toisten ilmeistä. Kun olemme yksin ”kasvottomassa” tilanteessa, jossa ilmeet häviävät, myös niihin liittyvät tunteet häviävät helposti, toteaa neuropsykologi Jaana Sarajuuri.

Toisen hymy lisää mielihyvähormonien määrää, mikä puolestaan vaikuttaa mielialaan ja virkistää ajatuksia. Tunneonni ja mieliala sahaavat tavallisesti ihan päivittäin – eikä tarvita kuin hymyilevä ihminen, niin sen taso voi hetkellisesti nousta.

Jos ei tule huomatuksi toisten taholta on, ”näkymätön”, se saa aivot reagoimaan kuin fyysiseen kipuun. Se lisää stressihormonien määrää, mikä puolestaan heikentää niin fyysistä ja erityisesti psyykkistä terveyttä.

Miten epidemiatilanteen eristyksessä voisi edistää toisten tunteista aktivoitumista? Tässä muutamia esimerkkejä.

–          Verkkoviestinnän avulla voi etänä olla erilaisin videoyhteyksin yhteydessä toisiin.

–          Sosiaalisen median kautta välitetyt kuvat ja videonpätkätkin auttavat vähän, erityisesti jos niissä näkyy tunteita tai ne saavat hymyilemään, ilahtumaan tai naurahtamaan.

–          Ulkoillessa toisia kohdatessa hymy, ikkunan avaaminen ja naapurin kuulumisten kysely tai suljetustakin ikkunasta tervehtiminen tuo varmasti monelle hymyn kasvoille ja hyvän mielen ainakin hetkeksi.

–          Kaikenlainen hassuttelu ja höpsöttely on myös hyväksi. Se ei tarkoita, ettemme mieltäisi poikkeustilanteen vakavuutta, vaan että voimme kaiken murehdinnan keskellä helpottaa näin omaa ja kanssaihmisten oloa. Oletko jo tutustunut Tyyne Kettuseen?

Iloa ja arkirutiinia lemmikistäsi

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

-Koirat, kissat ja monet muut lemmikkieläimet edistävät monimuotoisesti ihmisten hyvinvointia. Tunneside lemmikkiin tuo elämään iloa ja sisältöä. Lemmikkien on todettu myös muun muassa lievittävän yksinäisyyden tunnetta ihmissuhteen tavoin, herättävän positiivisia tunteita, vaikuttavan positiivisesti mielialaamme, vähentävän ahdistusta ja ehkäisevän masennusoireita, neuropsykologi Jaana Sarajuuri kertoo.

Ystävällisen eläimen läsnäolon on havaittu rauhoittavan, hidastavan hengitystä, laskevan verenpainetta ja vähentävän stressihormoni kortisolin tuotantoa. Lemmikin paijaamisen on havaittu lisäävän mielialaa kohentavien hormonien, kuten oksitosiinin ja dopamiinin, erittymistä ja helpottavan kiihtymystä.

-Lemmikit tuovat myös rutiinia ja säännöllisyyttä arkeen sekä vastuuta ja ”pakkoja” mikä edesauttaa aivovammaan usein liittyvän aloitekyvyn häiriön hallintaa.

Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Kotielämämme arki on monella myllertynyt määräämättömäksi ajaksi. Monissa talouksissa se on pitänyt rytmittää uusiksi. Aikuiset yrittävät kotoaan hoitaa asioita, tehdä etätöitä ja osallistua etäkokouksiin samalla, kun lapset käyvät koulua etäopetuksessa. Arjen lukujärjestys auttaa ajan hallinnassa, tukee päivärytmiä ja asioihin tarttumista sekä itselle tai perheelle tärkeiden asioiden toteuttamista.

-Aivovamman oireiden kanssa selviämistä, hyvinvointia ja elämänhallintaa tukee keskeisesti suunniteltu, ennustettava ja säännöllinen arjen rytmi. Yritä niin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kuin mahdollista pitää kiinni arjen rytmistä muuttuneissakin tilanteissa. Erityisesti poikkeustilanteissa tämä pitää arkea kasassa, neuropsykologi Jaana Sarajuuri kertoo.

Arjen rytmiä poikkeustilanteissa voidaan ylläpitää monin eri tavoin.

-Ruokailuajoista kannattaa pitää kiinni. Ensinnäkin ne rytmittävät päivää. Toiseksikin säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, jolloin kiukkukaan ei leimahda niin herkästi. Kotona valmistettu ruoka ja ruokahetket ovat luontainen arjen rytmittäjä ja ankkuri, jotka auttavat sopeutumaan paremmin myös poikkeustilanteisiin. Ruokailun aikana voivat perheenjäsenet luontevasti vaihtaa kuulumisia ja puhua mietityttävistä ja vaikeistakin asioista.

Jaana vinkkaa, että ruoanvalmistuksessa kannattaa hyödyntää ruokasuunnittelua ja pakastimessa olevia varantoja, ettei tarvitse joka päivä ponnistella aterioiden keksimiseksi tai syödä koko viikon ajan samaa ruokaa.

-Hyvän ruoan on myös todettu voivan nostaa mielialaa ja lievittää ahdistusta. Somessa pyörii hyviä arkiruokalistoja. Niitä kannattaa hyödyntää.

Jaana Sarajuuri opastaa, että muita arkea keskeisesti rytmittäviä sekä toimintakykyä ja mielialaa tukevia asioita ovat unirytmi, liikunta ja harrastukset sekä aivovammoissa erityisesti riittävästä levon saannista huolehtiminen. Tärkeää on pyrkiä löytämään tasapainoa tekemisen määrän, laadun ja ajallisen keston sekä riittävien lepotaukojen välillä.

-Jos et pääse harrastuksiin, yritä käyttää luovuutta ja tehdä jotain siihen liittyvää. Esimerkiksi YLE TV on aloittanut päivittäiset jumppahetket. Myös monia harrastetunteja – jopa kuorolaulua – toteutetaan nykytilanteessa etänä videoyhteyksien avulla.

Jos kotona on kotielämiä tai lemmikkejä, niiden hoito rytmittää luontaisesti arkea.

-Eläimetkin vaativat säännöllisesti ruokaa, ulkoilua ja vaikkapa turkin harjausta ja koulutusta.

Äärimmäistä ärsykeketulvaa

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Tämänhetkinen tilanne saattaa kotona oleville lapsiperheille olla jatkuvaa hälinää ja ärsyketulvaa. Älylaitteet, erilaiset viestintäkanavat, koronauutiset ja keskeytykset kuormittavat erityisesti aivovamman saaneen aivoja. Keskittyminen on vaikeaa, asioita unohtuu ja tehtäviin tarttuminen tuntuu vaikealta. Ajatus harhailee, on huoli läheisistä ja tulevaisuudesta.

Neuropsykologi Jaana Sarajuuri vinkkaa helppoja keinoja, joilla mieltä voi rauhoittaa.

–          Sulje ylimääräiset kanavat ja pidä taukoja sosiaalisesta mediasta.

–          Rajoita uutistulvaa. Pidä esimerkiksi päivässä jokunen hetki, jolloin luet uutisia.

–          Lue vain varmennettua tietoa.

–          Laita kännykkä äänettömälle ainakin tietyiksi ajoiksi.

–          Laita vastamelukuulokkeet korville.

–          Sovi ajoista, jolloin sinua ei saa häiritä.

–          Vetäydy tarvittaessa omaan rauhaasi vaikka suljetun oven taakse, jos kodista löytyy vapaa huone.

–          Tee rentoutus- ja mielikuvaharjoituksia, joita esimerkiksi netti tarjoaa runsaasti.

–          Lähde ulos liikkumaan tai vetäydy luontoon. Metsä tuoksuineen, äänineen ja eläimineen rauhoittaa mieltä ja vähentää stressiä sekä hoivaa ja voimaannuttaa.

Iloa tuottavia arjen elämyksiä

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Epidemiatilanne on tuonut arkeemme rajoituksia. Siitä huolimatta edelleen on mahdollisuuksia löytää hyvää mieltä tuottavia arjen elämyksiä.

-Karanteenissa ja kotona pysyvien on hyvä käydä vointinsa mukaan ulkoilemassa, lenkkeilemässä, pyöräilemässä tai esimerkiksi metsässä kulkemassa, kunhan välttää lähikontakteja, neuropsykologi Jaana Sarajuuri opastaa.

Levotonta mieltä voi rauhoittaa liikkumalla ulkosalla tai puutarhan kevättöissä, joissa voi iloita heräävästä luonnosta ja uudesta kasvusta.

-Voit vaikka tehdä retken luontokohteeseen tai kansallispuistoon. Luonto paitsi rauhoittaa, myös virkistää.

Meistä jokaisella on varmasti myös kotosalla hommia, joihin ei ole ollut aikaa tai intoa tarttua. Toimittaja esimerkiksi siivosi siivouskomeron…

-Kotona voi tehdä jonkun asian, jota on aina siirtänyt ja iloita sen toteuttamisesta vihdoinkin. Lisäksi voi tehdä itse ruokaa ja, jos mahdollista, yhdessä esimerkiksi lasten kanssa, jonka jälkeen voi ruokailla yhdessä. Nyt on hyvää aikaa kokeilla niitä keittiönkaappiin kerättyjä reseptejä, ajankohtaisesti rakentaa pääsiäistä ja ostaa vaikkapa kaunis tulppaanikimppu.