Aivovammaliiton aivovammachatit jatkuvat Tukinetissä

Aivovammaliitto on järjestänyt keväällä vertaistukichatteja vammautuneille ja läheisille. Chatit jatkuvat kesäkaudella edelleen.

Seuraavat chatit ovat:

Läheisille: ke 27.5. ja ke 10.6. klo 16 – 17.30

Vammautuneille: ke 3.6. ja ke 17.6. klo 16 – 17.30

Pääset mukaan keskusteluun rekisteröitymällä Tukinetin käyttäjäksi ja kirjautumalla sisään sivustolle chatin aukioloaikana. Chat tulee näkyviin Tukinetin etusivulle, kun se aukeaa https://tukinet.net/

Laita päivämäärät ylös ja tule mukaan keskustelemaan vertaisten kanssa sinua mietityttävistä asioista! Paikalla on myös Aivovammaliiton työntekijöitä.

Arvokas elämä vaikuttavuuden hankinnan avulla

Palvelujen hankinnassa ollaan siirtymässä suoritteiden hankinnasta vaikuttavuuden eli asiakkaan saaman lopputuleman hankintaan. Hankkimalla asiakkaalle merkityksellisiä ja vaikuttavia asioita saadaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja pitkäaikaista säästöä taloudellisesti. Meillä jokaisella on erilaiset tarpeet ja toiveet, jotka vaihtelevat elämäntilanteen, iän, sairauksien tuomien toimintakyvyn rajoitteiden tai henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi.

Voisiko asiaa lähteä tarkastelemaan Maslowin tarvehierarkian kautta. Pystyäksemme elämään hyvää ja omannäköistä elämää, tulisi kaikkien Maslowin tarvehierarkiapyramidissa olevien tarpeiden olla tyydytetty tai ainakin huomioitu.

Fysiologisten tarpeiden tyydyttyminen on elinehto elämälle. Näitä tarpeita ovat esimerkiksi hengittäminen, ruoka, liikunta, vesi ja uni. Voimme parantaa omaa hyvinvointiamme terveellisellä ruualla, riittävällä liikunnalla ja unella.

Turvallisuuden tunne lisää elämään vakautta ja terveyttä. Ilman turvallisuuden tunnetta ihminen voi kokea stressiä ja hermostuneisuutta.

Meillä on myös sosiaalisia tarpeita eli tarve olla rakastettu ja rakastaa, kuulua johonkin ryhmään ja olla hyväksytty. Tämä tarve on ollut nyt koronapandemian aikaan monella ihmisellä epätyydytetty ja se on voinut aiheuttaa ahdistusta ja stressiä. Toiset ihmiset tarvitsevat enemmän sosiaalisia suhteita, kun taas toiset voivat tarvita enemmän omaa aikaa.

Arvonanto: Ihminen tarvitsee itseluottamusta ja tunnetta olevansa arvokas. Tämän avulla ihminen pystyy solmimaan terveitä ihmissuhteita ja menestymään esimerkiksi työelämässä tai elämässä yleensäkin.

Itsensä toteuttamisen tarpeet sisältävät eri taitojen kehittämisen ja oman työmme suorittamisen. Nämä halut liittyvät moraaliseen ja henkiseen kehittymiseemme etsiessämme elämän tarkoitusta. Tähän voi kuulua esimerkiksi itsensä kehittäminen ja uusien taitojen oppiminen.

Minun arvokkaaseen ja hyvään elämään kuuluu liikuntaa päivittäin jossain muodossa, terveellistä ruokaa ja riittävästi unta. Turvallisuuden tunteeni muodostuu mm. luotettavista läheissuhteista ja merkityksellisestä työpaikasta. Tarvitsen sosiaalisia kontakteja ja haluan kokea olevani rakastettu ja arvokas. Haluan osoittaa rakkautta lähimmäisilleni ja ystäville. Tykkään työskennellä ihmisten kanssa ja saan toisista ihmisistä voimaa. Olen onnellinen, jos pystyn jatkuvasti oppimaan uusia taitoja joko opiskellen tai toisilta ihmisiltä.

Millaisista asioista sinun arvokas ja hyvä elämä voisi koostua?

Jos aivovammaisten henkilöiden palveluiden lähtökohtana olisi hyvä ja arvokas elämä, osatavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi voisivat löytyä tarvehierarkiasta. Tällöin hankittavia palveluita ei voi niputtaa yhteen palveluun tai suoritukseen, vaan jokaiselle henkilölle tulee hankkia juuri hänelle sopivat palvelut. Aivovammaisten henkilöiden oireet ja haasteet arjessa vaihtelevat paljon. Kahta samanlaista oirekuvaa ei ole, vaan jokaisen tarina on ainutkertainen. Tämän vuoksi jokaisella aivovammaisella on oikeus riittäviin tutkimuksiin, terapioihin, sosiaaliturvaan, kuntoutukseen ja hoitoon.

Aivovammaliitossa me ajamme aivovammaisten henkilöiden etuja, että jokaisella on mahdollisuus oman näköiseen ja arvokkaaseen elämään.

Toivotan mukavaa kesää ja vietetään erilainen kesä muistaen turvallisuus liikkuessa.

Päivi Puhakka
Toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto

 

 

 

Tervetuloa vastaamaan jäsenkyselyyn

Autathan kehittämään Aivovammaliiton tulevan vuoden toimintaa vastaamalla jäsenkyselyyn!

Jotta pystyisimme myös vuonna 2021 järjestämään juuri sinua kiinnostavaa ja sinulle merkityksellistä toimintaa, olisi tärkeää, että vastaisit tähän kyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään sekä tulevan vuoden toiminnan suunnitteluun että rahoittajallemme STEAlle raportointiin.

Kyselyyn voi vastata 3.6.2020 saakka. Lämmin kiitos avustasi! https://webropol.com/s/avljasenkysely2020

Läheisen ajatuksia kohtaamisen tärkeydestä

Elämme poikkeuksellisia aikoja ja Valtioneuvoston asettamilla rajoitustoimenpiteillä on ollut vaikutusta kaikkien meidän arkeen. Erilaiset tapaamiset on poistettu kalenterista yksi kerrallaan ja niin kävi myös maalis- ja huhtikuulle suunnitelluille Tukea aivovammautuneen läheiselle –hankkeen työpajoille. Vaikka päätös varmasti oli vaikea, oli se ainoa oikea. Näinä aikoina emme ole vain vastuussa itsestämme, vaan myös läheisistämme.

Olen mukana hankkeessa läheisenä ja edustan läheisistä sisaruksen näkökulmaa. Veljeni vammautui liikenneonnettomuudessa reilu 18 vuotta sitten ja tuolloin myös itse aloin opetella uutta rooliani aivovammautuneen läheisenä.

Hankkeen kannalta on hyvä, että olemme saaneet syksyn 2019 aikana jo pohjan aikaiseksi. Parhaillaan projektin työntekijät varmasti miettivät, miten korvata peruuntuneet tapaamiset ja toivottavasti ratkaisu löytyy. Tekniikka mahdollistaa meille paljon, mutta aitoa ihmisten välistä kohtaamista se ei koskaan tule korvaamaan. Tapaamiset, joissa olemme läheisten kesken keskustelleet avoimesti, mutta ehdottoman luottamuksellisesti, ovat tarjonneet varmasti jokaiselle paljon. Samoin tapaamiset läheisten ja ammattilaisten kesken ovat tarjonneet hyviä näkökulmia, joissa molempien on mahdollista heijastella ja haastaa myös omaa ajatteluaan. Onkin ollut todella antoisaa päästä jakamaan omia kokemuksiaan ammattilaisille siitä, minkälaista tukea läheisenä sai ja toisaalta minkälaista tukea olisi tilanteessa kaivannut. Toki oman haasteensa on tuonut se, miten kertoa niistä ei niin hyvistä kohtaamisista siten, ettei se näyttäydy ammattilaisille kritiikkinä heidän tekemäänsä elintärkeää työtä kohtaan.

Kokemukseni mukaan nimenomaan kohtaaminen on mahdollistanut sen, että ajatuksia on vaihdettu avoimesti ja keskusteluissa on annettu virran viedä mukanaan. Jokainen osallistuja on saanut tuoda esille omaa ajatusten virtaa, josta projektin työntekijät ovat jalostaneet pohjan aivovammapotilaan läheisen voimavaraistavan tuen mallille ja siihen liittyvälle tukimateriaalille. Tapaamisissa jokainen meistä on tuonut esille oman persoonansa ja tätä kautta luonut pohjan aidolle kohtaamiselle ja myös välittämiselle. Jokainen osallistuja on välittänyt siitä, että hankkeen avulla saadaan malli, joka mahdollistaa tuen aivovamman saaneen läheisille ja ammattilaisille työkalut sen tuen antamiseen. Välittämisestä löytyy myös syy, miksi keskustelu kohtaamisissa on ollut alusta asti luontevaa. Me kaikki jaamme osaltamme saman kokemuksen: hetken, jolloin aivovamma tuli pysyväksi osaksi elämäämme ja niissä hetkissä jaettu kokemus kohtaamisesta läheisen ja ammattilaisen kesken.

Hankkeen kannalta on erinomaista, että pääsimme jo aikaisemmin testaamaan virtuaalista työpajaa Lasten ja nuorten tukeminen kriisissä –osion työstämisessä. Virtuaalinen työpaja tarjosi ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen, joka osaltaan helpotti muuten kiireisessä arjessa. Ajatuksia pystyi kirjaamaan, kun niitä syntyi ja toisaalta taas muiden ajatuksia lukiessa omatkin ajatukset koostuivat uudeksi tekstiksi alustalle. Ansiokkaasti myös hankkeen projektisuunnittelija Eeva osallistui alustalla tapahtuvaan keskusteluun kirjoittelemalla lisäkysymyksiä ja tätä kautta pääsimme jalostamaan omaa ajatteluamme pidemmälle ja tarkentamaan kirjoittamaamme. Mutta kun tekstiä työstetään tavallaan anonyymisti ja pois jäävät jaetut ilmeet, eleet ja ajatuksen virta, niin aina jotain jää puuttumaan. Ja tässä kohdin se puuttuva palanen on kohtaaminen ja siinä jaettu yhteinen, vaikka ei aina yhtenäinen, ajatus.

Koska tämänhetkinen tilanne ei kohtaamista salli, on keksittävä muita keinoja. Onneksi elämme ajassa, jossa tekniikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Poikkeusaikoina voimme oppia paljon uutta ja toisaalta monissa asioissa palata niihin perusteisiin. Varmasti tämän kevään jälkeen jokainen meistä muistaa sen, kuinka tärkeää on toisen ihmisen kohtaaminen.

Lopuksi haluan vielä omalta osaltani lausua Aivovammaliitolle, hankkeen työntekijöille ja kaikille hankkeessa mukana olleille läheisille ja ammattilaisille kiitoksen. Hankkeen tärkeyttä on mahdoton korostaa liikaa.

Toivotan kaikille poikkeusoloista huolimatta mukavaa kevättä ja kesää. Kohtaamisiin hankkeen parissa!

Ida Ruponen, Helsinki

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen keskittyvissä blogikirjoituksissa ovat kirjoittajina hankkeen työntekijät, kehittämistyöhön osallistuvat läheiset, opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yhteistyössä hankkeessa ovat HUS, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Aivotalo, OLKA, Suomen Neurohoitajat ry, Sairaanhoitajaliitto sekä Itä-Suomen yliopisto.