Aivovamma 2020 -tietokiertue toteutetaan myöhemmin webinaarina

Rovaniemelle suunniteltu Aivovamma 2020 -tietokiertue on jouduttu koronatilanteen vuoksi perumaan.

Sen tilalla järjestetään webinaari, joka lähetetään 27.10.2020. Tarkempi aikataulu ja ohjelma ilmoitetaan heti, kun ne vahvistuvat. Ohjelmassa on ainakin Olli Tenovuon luento.

Hae mukaan OLKAn vertaistukijoiden Toivo-valmennukseen!

Oletko kiinnostunut toimimaan vertaistukijana? OLKA järjestää syksyllä luokkahuonevalmennuksen Espoossa keskiviikkoisin 21.10., 28.10. ja 4.11.2020 aina klo 16.30-20.00.

OLKAn sivuilta saat tarkemmat tiedot valmennuksesta ja pääset tekemään ”Minustako vertaistukija -testin”.

Toivo-valmennus…

·       ​antaa valmiuksia toimia vertaistukijana

·       sopii niin uusille kuin kokeneillekin vertaistukijoille

·       koostuu keskusteluista ja itsenäisistä tehtävistä

·       on maksuton.

Hae mukaan Toivo-valmennukseen viimeistään 27.9.2020 klo 9.00

Lisätietoa ja hakulomakkeen valmennukseen löydät tämän linkin takaa (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle)

 

Aivovammaliitto kehittää vertaistuki- ja kokemustoimintaa, seuraa meitä, lisää tietoa tulossa syksyn aikana!

 

Vapaaehtoiset mahdollistavat tuen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat

Aivovammaliittoon kuuluu tällä hetkellä 10 jäsenyhdistystä ympäri Suomen ja yhdistyksillä on toimintaa lähes 30 eri paikkakunnalla. Kaikki aivovammayhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin eli yhdistyksissä ei ole yhtään palkattua työntekijää. Suurin osa yhdistystemme vapaaehtoisista ovat itse aivovammautuneita ja heidän läheisiään. Yhdistystoimintaan on lähdetty mukaan, koska yhdistyksistä saa vertaistukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja moni kaipaa arkeen mielekästä tekemistä. Aivovammayhdistysten vapaaehtoiset toimivat suurella sydämellä toisia samassa elämäntilanteessa olevia auttaen. Aivovammaliitto pitää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ääntä aivovammautuneiden ja heidän läheistensä puolesta yhteiskunnassa.

Yhdistysten vapaaehtoiset ovat omakohtaisesti kokeneet, että elämä voi todella muuttua sekunneissa, eikä enää koskaan palaa ennalleen. Yhdistysten järjestämissä vertaistukiryhmissä ihmiset pääsevät jakamaan omia ajatuksiaan ja saavat huomata, että on muitakin, joiden elämän aivovamma on laittanut uusiksi. Vertaistukiryhmissä voi tavata ihmisiä, joista tulee elämän mittaisia ystäviä. Yhdistysten retket auttavat virkistäytymään ja mahdollistavat hetken irtioton arjen haasteista. Joillekin vertaistukiryhmät saattavat olla niitä ainoita paikkoja, joissa saa olla oma itsensä pelkäämättä ympäristön reaktioita.

Vaikka yhdistykset pyörivät vapaaehtoisvoimin, se ei tarkoita, että toiminnan ylläpitäminen olisi aina ilmaista, tai että sitä ei tarvitse koordinoida mitenkään. Aivovammaliitto tukee omia jäsenyhdistyksiään monin eri tavoin. Aivovammaliitto tarjoaa jäsenyhdistysten vapaaehtoisille tukea ja koulutusta. Työntekijät pitävät tiiviisti yhteyttä yhdistyskenttään ja huolehtivat, että vapaaehtoisilla on käytössään ajankohtaiset tiedot ja taidot, joita tämän päivän toiminnassa tarvitaan. Uusia toimijoita ei myöskään ole liikaa tarjolla yhdistyksissämme ja kaikki tuki mitä voimme tarjota vapaaehtoisille, mahdollistaa hyvän yhdistystoiminnan ja vertaistuen toteutumisen eri paikkakunnilla.

Valtiovarainministeriö jätti 13.8. esityksen ensi vuoden talousarviolle ja esityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan leikata peräti 127 miljoonaa euroa. Summa on 33 % vähemmän kuin tänä kuluvana vuonna. Jos esitys menee läpi, se tietää valtavaa iskua sote-järjestöille.  Leikkaukset osuvat kipeästi työkenttäämme, jossa teemme työtä niiden eteen, jotka eniten tarvitsevat apua ja tukea. Valtiovarainministeriön ilmoituksen myötä nousee mieleeni monta kysymystä: Onko meillä tulevaisuudessa henkilöstöresursseja yhdistyskentän tukemiseen? Mitä käy, jos jo nyt usein vähillä voimavaroilla toimivien vapaaehtoisten tuesta ja koulutuksesta joudutaan karsimaan? Miten voimme kehittää vapaaehtoistoimintaa jatkossa, jos meillä ei ole siihen rahaa? Pysyvätkö kaikki yhdistyksemme pystyssä ilman Aivovammaliiton tukea? Jos vapaaehtoisilta loppuu voimavarat, loppuuko vertaistuki eri paikkakunnilla?

Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei ole aina helppo mitata rahalla, mutta uskallan väittää, että vertaistuki voi pelastaa jopa ihmishenkiä. Jotta voimme jatkossakin seisoa aivovammautuneiden ja heidän läheistensä tukena ympäri Suomen, me tarvitsemme toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessakin rahoituksen. Korona-aika on myös osoittanut, että tarvitsemme entistä enemmän erilaisia tukemisen muotoja, että pystymme auttamaan niitä, jotka ovat turvaverkkojen läpi tippuneet. Toivottavasti hallituksen syyskuun budjettiriihi päättää toisin ja voimme todeta, että nämä uhkakuvat leikkauksista olivat vain pahaa unta.

#onneksionjoku

Pihla Putkonen, järjestösuunnittelija
Aivovammaliitto

Aivovammaliitto ry:n syksyn koronatoimet

Koska koronatartuntojen määrä yhteiskunnassamme on jälleen kasvussa, haluaa Aivovammaliitto ry suojella yhdistystensä jäseniä, luottamushenkilöitään ja työntekijöitään.

Suomen hallitus ja THL ovat kehottaneet työnantajia suosimaan koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi etätyön mahdollisuutta ilman hallituksen antamaa suositusta. Tämän vuoksi Aivovammaliitossa työskennellään pääsääntöisesti etänä 10.8.-31.12.2020. Kokoukset ja tapaamiset järjestetään ensisijaisesti etäyhteyksillä. Jos on välttämätöntä järjestää fyysinen kokous, niihin on pyrittävä järjestämään mahdollisuuksien mukaan etäyhteys sitä haluaville.

Ei välttämättömät fyysiset tilaisuudet muutetaan etätilaisuuksiksi tai siirretään myöhempään ajankohtaan.  Tässä vaiheessa sopeutumisvalmennuskurssit ja Pääfest pyritään pitämään siten, että osallistujien ja työntekijöiden turvallisuus ei vaarannu. Jokaisen tapahtuman toteutumisesta tiedotetaan erikseen ja annetaan ohjeet turvalliseen osallistumiseen. Tapahtumiin ei saa osallistua, jos sinulla on koronaan liittyviä oireita (esim. kurkkukipu, kuume, nuha, yskä hengenahdistus, lihaskipu, pahoinvointi tai ripuli).

Vierailut Aivovammaliiton toimistolle on sovittava etukäteen Päivi Puhakan tai tavattavan työntekijän kanssa.

Aivovammayhdistykset ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka voivat päättää jäsentapaamistensa järjestämisestä itsenäisesti. Aivovammaliitto ry toimittaa jokaiselle yhdistykselle avuksi korona-ajan ohjeistuksen, joita yhdistykset voivat halutessaan hyödyntää.

Lisätietoja:
Päivi Puhakka
toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry
paivi.puhakka(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 536 6390

 

 

Ajatuksia sopeutumisvalmennuksesta

Ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen en tänä kesänä ollut töissä sopeutumisvalmennuskursseilla. Tuumailin jo jossain vaiheessa kevättä, ettei lähikursseja enää koskaan voisi järjestää. Kaikki kurssit siirtyisivät vain etäkursseiksi tai avokursseiksi. Tämä ajatus ei minua oikein lämmittänyt. En oikein kyennyt ymmärtämään, miten sopeutumisvalmennusta oikeasti voisi toteuttaa ilman varsinaista todellista kontaktia toiseen ihmiseen. Missä olisi se vertaisuuden voima, jos emme voisi olla enää samassa tilassa toisten vertaisten kanssa vahvasti läsnä.

Sopeutumisvalmennustoiminnassa on kysymys ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen salaisuus on yhteisöllisyydessä, vertaisuudessa ja uuden oppimisessa. Itse koen, että yhteisöllisyys ja tunne toisten samanlaisten olemassaolosta ovat merkittävä osa sosiaalisen kuntoutuksen, sopeutumisvalmennuksen matkaa. Kuuluminen ryhmään on yksi ihmisen perustarpeista. Ja ajatus siitä, ettei ole asiansa kanssa yksin, vaan meitä on muitakin, tuntuu vahvistavan kursseille osallistujia. Omista kokemuksista puhuminen ja toisten tarinoiden kuuleminen ohjatussa vertaisryhmässä vie askelia eteenpäin. Uskalletaan yhdessä katsoa, mitä tulevalla olisi tarjota.

Sopeutumisvalmennuskurssit ovat irtiottoja arjen ympyröistä, uusien näkökulmien avaamista, tiedon ja taidon vaihtamista, toisten ja oman tarinan äärelle pysähtymistä sekä arjesta selviytymistä ja vahvistumista. Se on toivon herättämistä tulevaa kohden.

Kurssiryhmät ovat aina ammattilaisten ohjaamia. Mukana on yleensä muutama alustus sosiaaliturvasta, neuropsykologisista arjen haasteista tai muusta aiheeseen sopivasta. Kursseilla tärkeässä asemassa on myös kokemustoimijat ja vertaisohjaajat, jotka omalla panoksellaan vievät kurssiprosessia eteenpäin. Tärkein asia sopeutumisvalmennuskursseilla ovat osallistujat, joiden ääni tulee vihdoin kuulluksi.

Tämän uuden edessä, mikä meitä kaikkia keväällä kohtasi, olen itsekin alkanut enemmän pohtia uusia tapoja järjestää sopeutumisvalmennusta. Olen oivaltanut, etteivät välttämättä lähikurssit ole ainoita oikeita tapoja toteuttaa kursseja. Olisi tärkeää, että mahdollisissa poikkeusoloissa, joissa emme voi toisiamme lähikursseilla kohdata, olisi vaihtoehto toteuttaa kursseja, vaikka etäkurssimuotoisena. Tärkeintä kuitenkin olisi, etteivät ihmiset jäisi yksin. Etäkurssit eivät saa kuitenkaan syrjäyttää lähikursseja, vaan ne toimisivat vaihtoehtona, uudentyyppisenä kurssimuotona. Etäkurssien avulla voisi mahdollisesti tavoittaa myös uusia ihmisiä sopeutumisvalmennuksen pariin.

Oli kurssimuoto mikä tahansa, olisi hienoa saada kaikille sopeutumisvalmennusta tarvitseville, tietoa näiden kurssien olemassaolosta. Harmillisinta on kuulla, etteivät ihmiset tiedä, että sopeutumisvalmennuskursseja on edes olemassa. Liian harva lääkäri osaa sitä kuntoutujalle suositella, vaikka juuri se voisi olla kuntoutusmuoto, joka auttaa ihmistä senhetkisessä tilanteessaan.

Toivottavasti saamme kurssimaailman taas syksyllä toimimaan lähikursseina ja otamme myös askeleita etäkurssien järjestämisen suuntaan. Tässä muuttuvassa maailmassa sopeutumisvalmennusta todella tarvitaan, jotta ihmiset saisivat vertaiskokemuksia ja löytäisivät uusia näkökulmia ja toivoa tulevaan.

Sopeutumisvalmennuksen äärellä,

Kuntoutussuunnittelija Elina
Aivovammaliitto