Aivovammaliiton työllä vaikutetaan jopa miljardisäästöihin vuodessa

01.09.2020

”Kiitos Aivoitus-lehdestä, jonka kautta saan aivovammatietoutta. Sisältö on parhautta! Kuinka vaikea onkaan ymmärtää näkymätöntä vammaa!” ”Sopeutumisvalmennuskurssit ovat tärkeitä!” ”Vertaistukitoiminta pitää mahdollistaa aivovammautuneille ihmisille ja heidän läheisilleen.”

Oheiset sitaatit ovat Aivovammaliiton jäsenten kommentteja, joilla kuvaillaan järjestön työn merkitystä vammautuneen ihmisen arjessa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi 33 % vähemmän tuloja käytettäväksi heikoimmassa asemassa olevien hyväksi tähän vuoteen verrattuna.

Aivovamman saanut Jani Saarinen on huolestunut leikkausaikomuksesta.

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät työtä heidän hyväksi, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa – ja järjestöissä tuota arvokasta työtä tehtiin jo ennen covid-19-pandemiaa. Pandemian myötä järjestöt ovat kehittäneet uudenlaisia tapoja jakaa tietoutta ja kohdata toisiamme myös silloin, kun emme voi olla fyysisesti läsnä, Jani Saarinen toteaa.

Jani sai aivovamman ollessaan toimitsijana kiekonheittokisassa. Kiekko iskeytyi mittamiehenä toimineen nuorukaisen otsaan. Hän kokee muiden Aivovammaliiton jäsenten tavoin, että nyt ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan pitäisi panostaa leikkaamisen sijaan.

-Yksi konkreettinen esimerkki! Aivovammoista tiedetään vieläkin liian vähän. Sana saatetaan esimerkiksi liittää virheellisesti synnynnäisiin sairauksiin. Tietouden lisääntyminen helpottaa aivovamman kanssa elävien ja heidän läheistensä arkea ja kaventaa vammautuneen ihmisen ja ”terveen” välistä kuilua. Jos ymmärrys edelleen lisääntyisi, kävisivät myös vakuutus- ja eläkekiistat nykyistä harvinaisemmiksi.

Jani pohtii, että kokemustoimijuuteen panostaminen olisi viestinnän turvaamisen lisäksi konkreettinen keino, joilla Aivovammaliitto voisi jatkossakin pitää aivovammautuneen ihmisen puolta. Jani nostaa tärkeäksi myös vertaistuen mahdollistamisen.

– Vertaistuki on erittäin tärkeä osa kuntoutumista, sillä vain toinen saman kokenut voi ymmärtää, mistä aivovamman kanssa elämisessä on kyse. Aivovammaliiton ja siihen kuuluvien yhdistysten toiminnan turvaaminen myös jatkossa paitsi kohentaa vammautuneiden ihmisten elämänlaatua, myös säästää yhteiskunnalta rahaa.

Aineellista ja aineetonta merkitystä

– Aivovammaliitto tekee työtä kohderyhmälähtöisesti, aivovammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tarpeita kuunnellen. Toimintamme mahdollistaa aivovammautuneille ihmisille tasa-arvoisen osallisuuden yhteiskuntaan ja omannäköiseen elämään, vahvistaa Aivovammaliitto ry:n toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

Aivovamman saa vuosittain vähintään 20 000 ihmistä, joista noin 5 000 joutuu sairaalahoitoon ja joille jää pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Heidän keskimääräiset sairaanhoitokulunsa ovat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Työikäisenä vammautuneet ja sen vuoksi varhaiseläkkeelle joutuvat maksavat yhteiskunnalle yli miljardi euroa vuodessa. Näin ollen Aivovammaliiton ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa jopa 1,05 miljardin euron vuosittaiseen säästöön.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Suomen monimutkaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä ketteriä, kohderyhmänsä tuntevia, osaavia ja asiakkaansa ääntä kuulevia toimijoita. Järjestöjen toimintaa ohjaa arvomaailma, joka perustuu ihmisyyden kunnioittamiseen, samanvertaisuuteen, ihmisyyden ainutlaatuisuuteen ja osallisuuteen. Ilman järjestöjen toimintaa Suomessa eriarvoisuus ja heikommassa asemassa olevien asema heikkenee entisestään.

– Yhteiskunnan turvaverkkoa ei voi leikata tilanteessa, jossa tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Kukaan ei pysty ennustamaan, mitkä olisivat yhteiskunnalle syntyvät kustannukset ilman järjestöjen tekemää työtä. Nyt on luottamuksen rakentamisen aika. Sen lisäksi, että yhden aivovamman ehkäisemisellä säästämme kosolti euroja, säästyy myös mittaamattoman määrä inhimillistä kärsimystä. Tämän vuoksi rahoitustamme ei saa leikata, Päivi Puhakka painottaa.

Lisätietoja:

Päivi Puhakka, puh. 050 536 6390, paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi

Jani Saarinen, jani.89.saarinen@gmail.com

 

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 −20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU