Läheisiä on kuultu – Tukea ja ohjausta kehitetty yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa

Aivovammaliitossa on kehitetty yhteistyössä läheisten ja ammattilaisten kanssa läheisille tarjottavaa tukea hoidon alkuvaiheessa, kun potilas on hoidettavana sairaalassa. Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeessa on luotu voimavaraistavan tuen malli, joka sisältää tietoa ja tukea monipuolisesti läheiselle.

Tapaturmainen aivovamma tulee aina potilaalle ja hänen läheiselleen yllättäen. Etukäteen tilanteeseen ei voi varautua mitenkään. Läheisten saama tieto ja tuki hoidon alkuvaiheessa on käytännön kokemusten ja tutkimusten mukaan tällä hetkellä riittämätöntä.

– Suomessa aivovammautuneiden henkilöiden hoito on hyvällä tasolla, mutta läheiset on unohdettu kokonaan, tai ainakaan läheisten saama tuki ei ole yhdenvertaista ja saattaa vaihdella hoitopaikan mukaan. Tukea ja tietoa tulisi tarjota läheisille onnettomuuden ensihetkestä aina hoitopolun loppuun saakka, toteaa kehittämishankkeessa mukana ollut aivovammautuneen henkilön läheinen.

Riittävä tuen ja tiedon saanti hoidon alkuvaiheessa auttaisi läheisiä monella tapaa ja helpottaisi heitä jaksamaan myös arjessa paremmin. Kun aivovammautunut henkilö on joutunut yllättäen sairaalahoitoon, eikä välttämättä kykene itse hoitamaan asioitaan esimerkiksi alentuneen tajunnan tason vuoksi, voi läheinen joutua tilanteeseen, jossa on paljon asioita selvitettävänä. Potilaan toipuminen kestää usein pitkään. Aivovamman oireet saattavat olla pysyviä ja usein potilaat kotiutuvatkin monien haasteiden kanssa.

Aivovammaliitossa on käynnissä Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke (2019–2021), joka vastaa tähän läheisten kokemaan tuen tarpeeseen voimavaraistavan tuen mallin avulla. Voimavaraistavan tuen malli on kehitetty tiiviissä yhteistyössä aivovammautuneiden henkilöiden läheisten sekä aivovammapotilaita työssään hoitavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Läheiset ja ammattilaiset ovat tavanneet useita kertoja työpajoissa, joissa on keskusteltu läheisten tukemiseen liittyvistä asioista. Työpajat ja keskustelut on koettu molemminpuolisesti antoisiksi.

– Hoitohenkilökunnalla sekä läheisillä oli paljon asiaa ja keskustelua syntyi hyvin. Työpajoissa mielenkiintoisinta on ollut ajatusten vaihtaminen hoitohenkilökunnan ja läheisten välillä, kertoo työpajoihin osallistunut terveydenhuollon ammattilainen.

Kehittämishankkeessa ovat mukana yhteistyökumppaneina Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, Aivotalo, OLKA, Sairaanhoitajaliitto, Suomen Neurohoitajat sekä Itä-Suomen yliopisto.

Voimavaraistavan tuen malli sisältää materiaalia aivovammautuneen läheiselle sekä materiaalia ammattilaiselle läheiselle tarjottavan tuen apuvälineeksi. Voimavaraistavan tuen malli sisältää Aivovamma – opas läheiselle -nimisen esitteen, joka sisältää runsaasti tietoa aivovammoista ja niihin liittyvistä asioista ja on suunnattu erityisesti hoidon alkuvaiheessa läheiselle annettavaksi. Opas antaa tietoa sairaalahoidosta läheiselle sekä tukea kriisiin. Lisäksi on muotoiltu Läheisen polku, joka kuvaa hoidon etenemisen prosessia läheisen näkökulmasta. Polusta on olemassa myös lyhyt video. Näiden lisäksi malliin sisältyy tarkistuslista ammattilaiselle, johon on kerätty yhteen niitä asioita, joita esimerkiksi aivovammapotilasta hoitava ammattilainen voi huomioida ohjatessaan ja tukiessaan läheistä. Listan avulla voi ammattilainen varmistaa, että läheinen on saanut tietoa ja tukea tärkeistä asioista käytännön asioihin sekä omaan jaksamiseensa. Vertaistuen tarjoaminen läheiselle on myös tärkeä osa mallia, ja sairaaloihin tuotavaa vertaistukea organisoidaan OLKA-toiminnan kautta. Läheisten vertaistukitoiminnan toivotaan juurtuvan kiinteäksi osaksi aivovammautuneen potilaan hoitopolkua sairaaloissa.

– Aivovamman saa vuosittain arvioilta 15 000–20 000 henkilöä Suomessa ja jopa yli 5000 näistä potilaista hoidetaan sairaaloissa eri puolella Suomea. Tämä tarkoittaa siis isoa määrää läheisiä, jotka voivat hyötyä kehitetystä mallista ja materiaaleista. Tavoitteena onkin saada voimavaraistavan tuen malli käyttöön mahdollisimman laajasti viemällä tietoa sairaanhoitopiireille ympäri Suomea, hankkeen tulevista suunnitelmista kertoo projektikoordinaattori Julia Lindlöf.

Lisätietoa hankkeesta ja voimavaraistavan tuen mallista löytyy Aivovammaliiton internetsivuilta (www. aivovammaliito.fi). Mallin materiaalit (Läheisen opas, Läheisen polku -video ja Tarkistuslista) ovat nähtävillä Aivovammaliiton internetsivuilta sekä Aivotalossa. Aivovamma – opas läheiselle -esitettä voi myös tilata Aivovammaliitosta sairaaloihin jaettavaksi aivovammautuneiden läheisille.

Lisätietoja:

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke

Projektikoordinaattori Julia Lindlöf
julia.lindlof(at)aivovammaliitto.fi
050 520 1243

Projektisuunnittelija Inkeri Hutri
inkeri.hutri(at)aivovammaliitto.fi
050 475 1908

Aivovammaliiton nettisivuilla lisätietoa hankkeesta: www.aivovammaliitto.fi (linkki avautuu sisäiselle sivulle, Aivovammaliitto.fi)

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 −20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

Aivovammaliitto hakee nuorisotoiminnan ja viestinnän työntekijää/harjoittelijaa

Työtehtävä sisältää nuorisotoiminnan ja viestinnän monipuolisia työtehtäviä, joita teet yhteistyössä vertaistuki- ja kokemustoiminnan suunnittelijoiden kanssa. Yhtenä päätehtävänäsi on nuorille suunnatun hyvinvointi- ja vapaa-aikakyselyn suunnittelu, toteutus ja kyselyn tulosten yhteenveto sekä tuloksista tiedottaminen.

Olet mukana Aivovammaliiton nuorten osallisuus- ja vaikuttamistoiminnassa ja sen kehittämisen työtehtävissä. Ne työtehtävät sisältävät sosiaalisen median suunnittelua ja toteuttamista yhdessä aivovammautuneiden nuorten kanssa. Sosiaalisen median ymmärtäminen ja siitä innostuminen on olennainen ja tärkeä osa työtä.

Toivomme, että sinulla on innostusta toimia nuorten parissa, sekä haluat tehdä töitä yhdenvertaisuuden puolesta. Olet tiimityöskentelijä, mutta pystyt toimimaan myös itsenäisesti. Tätä työtä voit tehdä pääsääntöisesti etänä ja työajat sovitaan tilanteen ja työn mukaisesti. Työpaikka sijaitsee Helsingin Malmilla.

Työ sopii joko osaksi opintojen työharjoittelua tai osa-aikaiseksi (50 %) työksi esimerkiksi opintojen loppuvaiheessa olevalle tai vastavalmistuneelle. Sopivia tutkintoja ovat esimerkiksi yhteisöpedagogi, sosionomi tai nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Palkkaus katsotaan työntekijän osaamisen ja opintojen mukaan.  Työ alkaa maaliskuun puolessa välissä ja se kestää 30.6. asti.

Jos kiinnostuit työtehtävästä jätä työhakemuksesi työnhakulomakkeeseen 5.3. klo 16.00 mennessä. Tehtävään voit hakea tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle). Liitä työhakemukseen ansioluettelo (CV) ja linkki korkeintaan 2 minuutin mittaiseen videoon, jossa kerrot

1) kuka olet,
2) miksi haet tehtävään ja
3) miksi juuri sinut kannattaisi valita.

Lisätietoja:

Suunnittelija Leena Janatuinen puh. 050 306 4181 (ajalla 26.2. klo 9.00-13.00)
tai sähköpostitse leena.janatuinen(at)aivovammaliitto.fi

 

Aivovamma ei altista koronavirukselle

Aivovammaliiton työntekijöille tulee kysymyksiä siitä, onko aivovamma koronan riskitekijä. Kysyimme asiaa neurologian erikoislääkäri, professori Olli Tenovuolta.

– Aivovamma ei aiheuta elimistölle tai sen vastustuskyvylle muutoksia, jotka aiheuttaisivat erityisen riskin saada koronaviruksen seurauksena vaikean taudinkuvan. Aivovamman vaikutus voi olla enintään välillinen: jos aivovamman seurauksena liikunta on vähentynyt, paino noussut ja kehittynyt diabetes tai sydän- ja verisuonisairaus, niin nämä sairaudet lasketaan vakavan tautimuodon riskiä lisääviksi riippumatta siitä, millä tavoin ne ovat syntyneet, Olli Tenovuo kertoo.

Tenovuo täsmentää, että kuitenkin vain sellainen diabetes, jossa on elinvaurioita (esim. munuaisissa) tai sydänsairaus, jossa on sydämen vajaatoimintaa, ovat erityinen riski.

Aivovamman jälkitilan oireena voi tulla myös epilepsia. Pelkkä epilepsia ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole myöskään riskitekijä, kertoo Aivovammaliiton yhteistyökumppani Epilepsialiitto.

 

Vertaistuen peruskoulutus etänä keväällä 2021

Vertaistuen peruskoulutus on suunnattu aivovammautuneille ihmisille ja heidän läheisilleen.

Koulutus antaa perustiedot ja taidot vertaistukijana toimimiseen. Koulutus toimii hyvin myös kertauksena jo vertaistukijana toimiville.

Koulutus järjestetään etänä Teamsin kautta ja se koostuu neljästä tapaamiskerrasta: 31.3., 7.4., 21.4. ja 28.4. klo 17-20.

Koulutuksen sisältö:

· Vertaisesta vertaistukijaksi
· Myötätuntoinen kohtaaminen
· Vertaistukijana jaksaminen

Koulutus on maksuton. Hae mukaan ja täytä hakemus 14.3. mennessä tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle, webropol).

Lisätietoa:

Leena Janatuinen
leena.janatuinen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 306 4181

Eeva Paavilainen
eeva.paavilainen(at)aivovammaliitto.fi
puh. 050 575 7371

 

 

Oletko kuullut Aivotalosta? Tiedätkö, mitä siellä on ja mistä se löytyy?

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke on rakentanut läheisille tarjottavaa alkuvaiheen tukea yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksi yhteistyökumppani hankkeen alusta alkaen on ollut Aivotalo. Aivotalon koordinaattori kertookin nyt blogitekstissä mikä on Aivotalo ja millaista tietoa Aivotalossa on saatavilla myös aivovamman saaneille sekä heidän läheisilleen.

Oletko kuullut Aivotalosta? Tiedätkö, mitä siellä on ja mistä se löytyy?

Aivotalo on terveydenhuollon ammattilaisten rakentama sivusto, josta löydät kansalaisille ja potilaille suunnattua luotettavaa tietoa erilaisista aivosairauksista ja aivoterveydestä. Aivotalon sivuston ovat rakentaneet Suomen yliopistosairaaloiden neurologian, neurokirurgian ja neuropsykologian ammattilaiset yhdessä potilasjärjestöjen kanssa.

Aivotalon logo

 

 

 

Aivotalon sisältö on kaikille avoin ja löydät sen osoitteesta www.aivotalo.fi.

Aivotalo on osa Terveyskylää. Terveyskylä on yliopistosairaanhoitopiirien tuottama julkinen verkkopalvelu, joka tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta ja lisää näin kansalaisten tasa-arvoa.

Aivotalosta löydät tietoa aivokasvaimista, aivovaltimopullistumista, aivoverenkiertohäiriöistä, aivoverenvuodoista, aivovammoista, epilepsiasta, elinluovutuksesta, neuropsykologisista oireista, päänsärystä, MS-taudista ja Parkinsonin taudista. Tulossa on lisäksi sisältökokonaisuus narkolepsiasta ja muistisairauksista.

Aivotalo sisältää tietoa aivovammoista

Aivotalossa on oma osio aivovammoista. Osiossa on mm. tietoa aivovammojen ennaltaehkäisystä, kotiseurantaohjeet aivotärähdyksen jälkeen, tietoa lievistä ja vakavista aivovammoista sekä niiden hoidosta. Sivuilta löytyy myös sisältöä läheisille sekä tietoa potilasjärjestöjen ja kolmannen sektorin tarjoamista palveluista. Aivovammat -osioon on lisätty Aivovammaliiton Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen materiaalina tuotettu Läheisen polku -video ja Aivovamma – opas läheiselle.

Aivotalossa löytyy myös Apua ja Tukea –osio, johon on koostettu erikseen tietoa sairastumisen tai loukkaantumisen aiheuttamaan kriisiin. Sisältö on tarkoitettu niin läheiselle kuin sairastuneelle tai loukkaantuneelle itselleen. Osiossa käydään läpi kriisitilanteeseen liittyviä vaiheita ja tunteita sekä sieltä löytyy yhteystietoja avunsaantia varten ja tietoa sairastumiseen liittyvistä sosiaalietuuksista. Sisältö on tuotettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa.

Digihoitopolkuja täydentämään hoitoa

Avointen sivujen lisäksi Aivotaloon on rakennettu digihoitopolkuja eri sairausryhmille. Digihoitopolku on potilaalle sähköinen asiointikanava tukemaan perinteistä hoitoa. Se on tietoturvallinen verkkopalvelu, jonne kirjautuessa käytetään vahvaa tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Päästäkseen digihoitopolulle, tulee olla lähete tai hoitosuhde terveydenhuollon yksikköön, jossa digihoitopolku on käytössä.

HUSissa on käytössä digihoitopolku lievän aivovamman saaneille. Lievän aivovamman digihoitopolulla saa tietoa ja tukea lievästä aivovammasta toipumiseen. Polulta löytyy mm. tietoa aivovamman jälkeisistä oireista ja ohjeita niiden helpottamiseen. Palvelun kautta voi olla viestiyhteydessä hoitaviin ammattilaisiin ja antaa tarvittavia tietoja HUS Aivovammapoliklinikalla tapahtuvaa seurantaa varten.

Onko sinulla toiveita sisällön suhteen?

Aivotaloa rakennetaan jatkuvasti paremmaksi. Mikäli sinulla on toiveita sisällön suhteen, otamme niitä mielellään vastaan. Palautetta ja kehittämisehdotuksia voi laittaa sähköpostitse: aivotalo@terveyskyla.fi

Aivotalolla on myös tili Instagramissa, jota voit halutessasi seurata @aivotalo.

Toivottavasti löydät Aivotalosta tarvitsemaasi tietoa. Tervetuloa tutustumaan! www.aivotalo.fi

 

Kirjoittajat:

Elina Rautio, Koordinaattori, Aivotalo
Julia Lindlöf, Projektikoordinaattori, Aivovammaliitto
Inkeri Hutri, Projektisuunnittelija, Aivovammaliitto

 

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen keskittyvissä blogikirjoituksissa ovat kirjoittajina hankkeen työntekijät, kehittämistyöhön osallistuvat läheiset, opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yhteistyössä hankkeessa ovat HUS, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Aivotalo, OLKA, Suomen Neurohoitajat ry, Sairaanhoitajaliitto sekä Itä-Suomen yliopisto.