Voimaa verkosta -etätapahtuma läheisille 8.5.2021

Voimaa verkosta on vertaistuellinen verkkotapahtuma, joka on tarkoitettu aivovammautuneiden henkilöiden läheisille.

Tapahtuma-aika ja paikka: Lauantaina 8.5.2021 klo 11-14, Microsoft Teams

Ohjelmassa: Oma hetki – mielen kevätsiivous

Avataan mielen akkunat ja otetaan yhdessä kevät vastaan. Mielen kevätsiivouksessa etsitään jonnekin talven aikana hukatut omat tarpeet, päästetään sisäiset lapsemme kevätlaitumelle ja annetaan tunteiden tuulettua. Luudan varressa psykologi Miia Raivio, joka johdattaa sinut muun muassa mindfulness-harjoituksin kohti valoisampaa ja kevyempää mieltä.

Lisäksi ohjelmassa on läheisen kokemuspuheenvuoro ja tapahtuman lopuksi on mahdollisuus osallistua vertaistuelliseen keskusteluun.

Kaikki tapahtumaan ilmoittautuneet saavat tapahtuman tallenteen jälkikäteen katsottavaksi. Tallenne on katsottavissa kaksi viikkoa tapahtumasta.

Osallistujat saavat myös pysyvästi käyttöönsä lyhyen Mindfullness-harjoituksen, joka antaa hetken omaa aikaa arjen keskellä.

Tapahtuma järjestetään Teams-alustalla ja osallistumiseen tarvitaan vain tietokone tai mobiililaite sekä nettiyhteys. Jos tarvitset ohjeita osallistumiseen, ole yhteydessä!

Ilmoittaudu mukaan 3.5.2021 mennessä:

https://webropol.com/s/voimaaverkosta

Lisätietoa:

Eeva Paavilainen

eeva.paavilainen@aivovammaliitto.fi

050 5757371

Uutta oppia työkokeilussa

Mitä on työkokeilu? Minulla ei ollut oikeastaan käsitystä siitä, ennen kuin sain ehdotuksen työkokeilusta

Työkokeilija Minna Eronen on kirsikankukkafestifaalissa ja tuoksuttelee kirsikankukkaa aurinkoisessa säässä.

Minna Eronen

Aivovammaliitossa viime syksynä. Ajatus tuntui houkuttelevalta. Olen tehnyt vapaaehtoistöitä, mutta liittotyöskentely oli jotain ihan uutta. Yleishyödyllinen Aivovammaliitto tuntui houkuttelevalta mahdollisuudelta tutustua liittotason työskentelyyn valtakunnallisella tasolla ja samalla tukea sitä antamalla oman työpanokseni hyvän asian puolesta.

Tutustuin ensin työkokeiluun ja siihen, mitä se merkitsee. Te-palveluiden verkkosivuilla työkokeilu määritellään seuraavasti:”Työkokeilussa henkilö voi selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille. Työkokeilussa henkilö tekee työpaikalla työsuhteessa tehtäviä töitä. Työkokeilun järjestäjä vastaa ohjauksesta ja valvonnasta.” Ajattelin, että tässäpä helppo tapa tehdä hyvää, saada päivitettyä omaa osaamistaan ja tutustua uuteen toimintaympäristöön sekä ihmisiin, jotka tekevät arvokasta työtä täydellä sydämellä.

Oltuamme yhteyksissä sovimme, että aloitan työt helmikuussa viestinnästä vastaavan Pian alaisuudessa. Ensimmäinen päivä toimistolla oli ihana kokemus, työhön ja ihmisiin perehdytettiin sekä livenä että verkossa. Minut otettiin heti avosylin vastaan, työtehtävät määriteltiin ja pääsin heti aloittamaan hommat. Ensimmäinen viikko sujuikin mallikkaasti. Sitten tapahtui jotain, mitä kukaan ei toivo itselleen ensimmäisellä työviikolla. Sairastuin, ja viikonloppuna sain positiivisen koronatestituloksen. Tunteet olivat todella musertavat, kun sunnuntaiaamulla piti ensimmäisenä laittaa viestiä uusille työtovereille ja kertoa, mitä on tapahtunut. Samalla iski kymmenen päivän virallinen karanteeni päälle. Ajatukset velloivat suuntaan ja toiseen, kun sunnuntaina palasin kotiin ja aloitin yksinäisen karanteenin omassa kodissani. Viikon mittaan selvisi, etten todennäköisesti ollut tartuttanut ketään. Se helpotti olotilaani hieman. Nyt, kun tauti on voitettu ja olen palannut takaisin sorvin ääreen ja ulkona aurinko paistaa, sitä ymmärtää, miten tärkeää on pitää huolta itsestään ja muista ihmisistä ympärillään. Täytyy toimia niin kuin on oikein.

Olen tutustunut aivovammautuneiden ihmisten elämäntarinoihin selatessani Aivoitus-lehteä. Tositarinat ovat olleet sekä riipaisevia että kannustavia. Aloitin viime syksynä opiskelut avoimessa korkeakoulussa tähtäimessäni sosionomin tutkinto. Jo takana olevat sosiaalialan opinnot ovat antaneet syvempää ymmärrystä siitä, miten moninaiset asiat vaikuttavat vammautuneen elämään Suomessa.

Oikean tiedon levittäminen ja tiedon saanti on tärkeässä asemassa, kun vammautuneiden ihmisten haasteita elämässä nostetaan julkisuudessa esiin. Miten saadaan lisättyä tietoutta ja turvallisuutta ennaltaehkäistä onnettomuuksia, miten jo vammautuneita voidaan auttaa, miten heidän läheisensä voidaan ottaa mukaan toimintaan, miten yhteiskunta kohtaa vammautuneet. Lista tärkeistä asioista on pitkä. Omassa mielessäni herää kysymys siitä, miten voin kohdata vammautuneen henkilön. Erityisesti nuoret ovat herkässä elämäntilanteessa jo ikänsäkin puolesta. Miten siis toimia kohtaamistilanteessa? Ymmärrys siitä, että me ihmiset olemme erilaisia, eri ikäisiä, eri kulttuuritaustaisia, eri värisiä, eri lailla kykeneviä ja ymmärtäviä henkilöitä, joilla on erilaiset elämänkokemukset, auttaa kohtaamaan ihmiset empaattisesti ja ystävällisesti. Pysähdy ja ole aidosti läsnä, kuuntele ja keskustele ajan kanssa. Tee sydämellä sitä, mitä teet, kohtele muita kuten haluat itseäsi kohdeltavan. Elämä on jatkuvaa uuden oppimista meille kaikille.

Minna Eronen

Kuvan otin Roihuvuoren Hanamista, kirsikankukkafestifaalista, joka järjestetään aina toukokuussa. Hanami tarkoittaa kukkien katselua, ja itse kukinta kestää noin kymmenen päivää. Valitsin kuvan tämän juttuun, koska olen ollut mukana järjestämässä tätä tapahtumaa satojen muiden vapaaehtoisten kanssa. Se on ollut arvokasta uutta oppia kaikille mukana olleille.

 

 

Muistutamme kansainvälisellä Aivoviikolla – Aivojen rakastaminen alkaa oman kehonsa kuuntelusta

Viikolla 11 vietetään kansainvälistä aivoviikkoa. Tänä vuonna Aivovammaliitto ry kehottaa jokaista rakastamaan aivojaan ja huolehtimaan mielensä hyvinvoinnista. 

Noin vuosi sitten torniolainen Saila Ollila oli laiskahko liikkuja.

– Liikuin vain, koska kuului liikkua tai siksi, että pitäisi laihtua. Ensisijaisena motivaationani ei ollut omasta terveydestäni huolehtiminen, hän kertoo.

Nyt, vuotta myöhemmin, asiat ovat toisin. Liikunta on Sailalle ykkösjuttu, jolla hän ylläpitää mielensä hyvinvointia ja rakastaa aivojaan.

– En vielä vuosi sitten olisi uskonut, miten tärkeää liikunta on minulle tänä päivänä. Ja jos joku olisi pari, kolme vuotta takaperin sanonut, että kuntosaliharjoittelusta tulee minulle kaikkein mieluisinta, olisin tilannut ne kuuluisat valkotakkiset, Saila nauraa.

Aivovammautuminen pani Sailan elämänarvot uusiksi. Kansainvälisellä Aivoviikolla 16.3.2021 tulee vuosi siitä, kun Sailan elämä muuttui. Hän oli perheineen kyläilemässä isänsä luona Sodankylässä. Saila yöpyi takkahuoneessa, jossa hän on aina yöpynyt talon valmistumisesta lähtien eli vuodesta 1983. Samaisessa huoneessa olevaa leivinuunia on lämmitetty säännöllisesti yhtä pitkän aikaa. Vaikka savupiippu oli suojattu, oli tuona yönä kertynyt lunta piipun päälle. Koska savu ei päässyt kunnolla ulos, alkoi takkahuoneeseen kertyä häkää. Oletettavasti huono olo sai Sailan nousemaan sängystään. Liikkeelle lähdettyään hänen suuntavaistonsa meni sekaisin, jonka seurauksena hän putosi viiden metrin matkan alas kellarin portaita. Syvyyksiin syöksyn seurauksena oli muun muassa neljä kallonmurtumaa ja aivovamma.

Liike on lääke

Koronapandemian ensimmäinen aalto oli juuri alkanut, kun Saila vammautui. Sen vuoksi perheen ulkopuoliset kontaktit jäivät minimiin. Päivien sisällöksi Saila löysi liikunnan ilon.

– En ennen onnettomuuttani ollut löytänyt omaa lajiani. Uskoisin, että koronapandemian mukanaan tuoma lukkiutuminen kotiini ja vähäiset kontaktit yhdistettynä ajolupani menettämiseen, ovat olleet suurimmat syyt siihen, että liikunnasta on tullut minulle todella tärkeää. Liikunta on ollut ainoa asia, jota olen voinut turvallisesti tehdä.

Saila toteaa, että kun oma terveys järkkyy pahasti, menevät elämänarvot usein uusiksi. Niin kävi myös hänelle.

-Minulle tärkeimmäksi asiaksi nousi oman hyvinvointini tukeminen. Unohdin suorittamisen pakon ja aloin panostaa niihin asioihin, jotka toivat minulle mielen hyvinvointia. Aloitin kävelystä. Vielä toukokuussa 500 metrin matkakin oli pitkä, ja minun oli levättävä kauppareissulla käydessäni. Eli melko pohjalta lähdin liikkeelle.

Nykyään kävelyn lisäksi Saila pyöräilee ja ui. Pyöräilykärpänen puraisi Sailaa niin kovasti, että hän osti viime keväänä hybridipyörän. Saila kertoo, että sähköläskipyörällä eli E/fatilla ajelusta on tullut ihan oma lajinsa. Pyöräily on mahdollistanut kunnon kohentamisen lisäksi omatoimisen liikkumisen ja tuonut näin henkireiän korona-aikaan. Viime elokuussa hän aloitti uudelleen kuntosaliharjoittelun.

– Minulla oli säännöllisen epäsäännöllinen kuntosalitausta, eikä se ollut varsinaisesti koskaan minun juttuni. En olisi uskonut, että nykyään kuntosaliharjoittelu on minulle kaikkein tärkein henkireikä.

Liikunnan ilo

Saila on luonteeltaan perfektionisti ja suorittaja. Aiemmin hän herätessään mietti, mitä kaikkea tänään on pakko saada aikaiseksi.

– Vammautumiseni jälkeen olen kääntänyt ajatusmaailmani toisin päin. Mietin aamulla, mitä minun ei ainakaan tänään kannata tehdä. Näin pystyn huolehtimaan jaksamisestani jo etukäteen.

Saila toteaa, että eniten liikunnasta saa irti, kun siihen motivoi aito halu pitää huolta itsestään, eikä liikuntaa ajattele jonkun toisen määräämänä pakkona.

– On upeaa huomata oman fyysisen kuntonsa kehittyminen ja kaikinpuolinen hyvinvoinnin edistyminen. Jos onnettomuudestani jotakin positiivista haluan löytää, se on nimenomaan se, että se pysäytti, muutti arvojani ja toi mukanaan hyviä rutiineja ja tapoja.

Sailan vinkit liikunnan aloittajalle

Saila Ollila kuntosalilla

Saila Ollila kertoo, että liikunnan avulla voi myös niin sanotusti nollata päänsä.
Kuva: Sailan kotialbumista

  1. Tärkeintä on, että kuuntelet omaa kehoasi. Tee sitä, mikä juuri sinusta tuntuu hyvältä.
  2. Älä ajattele liikuntaa suoritteena, joka on hampaat irvessä pakko tehdä. Ajattele, että vaikkapa jo viiden minuutin happihyppely on parempi kuin ei mitään. Jokainen otettu askel on askel eteenpäin.
  3. Pelkkä kotona oleminen ruokkii aloitekyvyttömyyttä, joten pyri innostamaan itsesi liikkeelle vaikkapa pari, kolme kertaa viikossa.
  4. Kokeile rohkeasti eri lajeja. Voit löytää jonkin sellaisen liikuntamuodon, jota et olisi aiemmin kuvitellutkaan harrastavasi.
  5. Jos joku laji ei miellytäkään, aina voi lopettaa. Jos juuri tänään et jaksa liikkua, vaikka olit etukäteen ajatellutkin treenata, älä ruoski itseäsi. Ihmisille tulee välillä huonompia päiviä, jolloin järkevintä on levätä. Ole armollinen itsellesi ja muista, että huomenna on uusi päivä.

 

Tule mukaan Instagram-liveen Aivoviikolla jokaisena arkipäivänä Instagram-osoitteessa @aivovammaliitto. Livelähetyksiä isännöi Aivovammaliiton työkokeilija Jani Saarinen.

Maanantai 15.3. alkaen 13.30 aiheena mielen hyvinvointi. Janin vieraana Milja.

Tiistai 16.3. alkaen klo 14.30 aiheena ravinto. Janin vieraana Ari-Pekka.

Keskiviikko 17.3. alkaen klo 12.00 aiheena aivojen aktivointi. Janin vieraana Julia.

Torstai 18.3. alkaen klo 13.30 aiheena liikunta. Janin vieraana Saila.

Perjantai 19.3. alkaen klo 13.30, aiheena uni ja lepo. Janin vieraana Johanna.


Lahjoittamalla tuet
Aivovammaliiton toimintaa. Lahjoitusvarojen avulla tavoitteenamme on

  • Tehdä ennaltaehkäisevää aivovammatyötä
  • Lisätä ajankohtaista aivovammatietoa esimerkiksi tukemalla aivovammatutkimuksia
  • Mahdollistaa ja tukea aivovammautuneiden ihmisten ja heidän läheisten vertaistukeaan

 


Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 −20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

 

Aivovammaliitossa avoin tehtävä korkeakouluharjoittelijalle tai opinnäytetyöntekijälle

Korkeakouluharjoittelija tai opinnäytetyöntekijä – tule jättämään kädenjälkesi viestintäämme! Meillä avoinna oleva tehtävä sopii sinulle, joka etsit opinnoissasi joko harjoittelupaikkaa tai aihetta opinnäytetyöllesi tai pro gradu -tutkimuksellesi. Voit myös olla jo työelämässä, mutta tahdot tehdä osa-aikatyötä. Koulutustaustasi voi liittyä viestintään, markkinointiin, palvelumuotoiluun, yhteiskuntatieteisiin tai muuhun sellaiseen koulutukseen, joka antaa sinulle valmiudet meillä tarjolla olevaan tehtävään. Olet myös kiinnostunut sosiaalisesta mediasta, sisällöntuotannosta sekä vaikuttavuudesta, ja osaat soveltaa tietojasi käytännön työssä. Hallitset kattavasti eri viestintäkanavien käytön, ja ymmärrät sosiaalisen median vaatimuksia.

Tarvitsemme sinua kirkastamaan Aivovammaliiton brändiä ja suunnittelemaan sen mukaista viestintää erityisesti eri some-kanaviimme, jotta voimme viestiä suunnitelmallisesti ja luoda sellaista sisältöä, joka lisää ihmisten tietoisuutta aivovammoista ja jolla saamme aikaan vaikuttavuutta. Kun olemme yhdessä kirkastaneet brändimme, laadit sitä tukevan viestintäsuunnitelman, jossa otetaan kantaa eri some-kanavien käyttöön ja sisältöihin. Pääset työssäsi tekemään monipuolisesti suunnittelu- ja kehittämistyötä.

Meiltä saat innostuneen ja aktiivisen työyhteisön, jossa teemme töitä tiiminä ja yhdessä. Et siis joudu puurtamaan yksin. Työpaikka sijaitsee Helsingin Malmilla. Työtä voi tehdä myös etänä, ja työvälineet saat meiltä.

Työ alkaa huhtikuun alussa tai sopimuksen mukaan ja kestää kuusi kuukautta. Maksamme harjoitteluajalta palkkaa 1 300,00 € kuukaudessa.

Jos kiinnostuit työtehtävästä, jätä työhakemuksesi työnhakulomakkeeseen 26.3.2021 mennessä. Linkki lomakkeeseen.

Liitä työhakemukseen ansioluettelo (CV) ja mahdollinen työnäyte, jolla osoitat perehtyneisyytesi asiaan.

Voit mielelläsi kysyä lisätietoja maanantaina 22.3.3021 klo 12–14 tiedottaja-päätoimittaja Pia Warvakselta, 050 306 7916 tai pia.warvas@aivovammaliitto.fi

 

Oletko jo vastannut Aivoituksen lukijatutkimukseen – vastanneiden kesken arvotaan kylpyläloma

Olethan jo vastannut Aivoituksen lukijatutkimukseen? Ellet vielä ole, käythän kertomassa mielipiteesi ja toiveesi, sillä suunnittelemme tulevien vuosien jäsenlehtiemme teemoja ja juttuja juuri sinun toiveittesi pohjalta.

Vastaamaan pääset osoitteessa https://q.surveypal.com/Aivoitus/

Voit vastata nimettömänä, mutta yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kylpyläloma. Kiitos avustasi ja onnea arvontaan!