Ennaltaehkäisy

Aivot ovat ainutkertaiset eikä tuhoutuneiden tilalle saada uusia. Onkin lohdullista, että aivojen terveyden hyväksi voidaan tehdä paljon. Aivovammoja voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä ja vammautuneita aivoja myös kuntouttaa toimintakykyisemmäksi. Oma aktiivisuus ja monipuolisesti terveelliset elämäntavat ovat aivoille tärkeitä.

Aivovamma voi aiheuttaa monenlaista oireilua ja muistuttaa itsestään myös paljon vammautumisen jälkeen. Aivovamman saanut on altis aivovamman uusiutumiselle ja aivovamma on mahdollinen riskitekijä myös esimerkiksi muistisairaudelle tai epilepsialle, joten aivojen hyvinvoinnin pohtimiseen kannattaa käyttää tovi.

Tunnetaan monia riskitekijöitä, joita välttämällä voidaan aivoja varjella. Kaikilta elämän kolhuilta ei toki ole mahdollista suojautua. Tapaturmia ja onnettomuuksia sattuu eikä aina voida tietää, miksi joku sairastuu esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön. Tietoisia riskejä on kuitenkin hyvä vähentää ja suojatekijöitä lisätä.

Pään iskuilta ja sisäisiltä kolhuilta suojautuminen on tärkeää:

  • Kypärän käyttö kovavauhtisissa urheilulajeissa
  • Turvavyön käyttö aina autoillessa (myös takseissa ja linja-autoissa!)
  • Ylinopeuden välttäminen kaikilla kulkuneuvoilla
  • Harkinta riskialttiiden urheilulajien harrastamisessa (esim. nyrkkeily, jääkiekko, rullaluistelu)
  • Iäkkäiden tai muutoin fyysisesti hauraiden kaatumisten ehkäisy esim. huimaukseen ja matalaan verenpaineeseen puuttumalla
  • Alkoholin humalahakuinen juomisen välttäminen

Aivovamman oireisto ei yleensä etene, joten selkeät toimintakyvyn muutokset on aina syytä käydä läpi lääkärin kanssa. Taustalla voi olla myös jotain muuta, joka vaatii itsenäistä hoitoa tai kuntoutusta.

Teksti: H. Härmä. Muistiliitto, 2012

Ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa aivovammojen syntymiseen. Hyvinvoinnista huolehtiminen ehkäisee aivovammoja. Riskiryhmiä ovat erityisesti 16-25-vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU