Arki

Arjen rakentaminen sairastumisen jälkeen on haasteellista. Ihmetys ja kaipuu normaaliin arkeen ovat läsnä sopeutumisen alkuvaiheessa.

Arki rakentuu pikkuhiljaa. Kannattaa olla kärsivällinen ja rakentaa asioita pala kerrallaan. Avoin keskustelu läheisten kanssa auttaa arjen hallinnassa.

Apua kannattaa hakea eri peruspalveluista. Niistä löytyy tarkemmin tietoa sivuston  -osiosta. 

 

Apua arkeen

Alla on lista erilaisista palveluista, joita voit hakea kotikunnaltasi helpottamaan arkea. Kunnan sosiaalityöntekijä auttaa huolehtimaan, että arki sujuu. Hän auttaa myös hallitsemaan palveluiden viidakossa erilaisia palveluja. Kuntoutusohjaaja on saattanut myös auttaa jo sairaalahoidon aikana sinua.

Tarpeellisia voivat olla:

  • kotipalvelut
  • asumispalvelut
  • henkilökohtainen avustaja
  • kuljetuspalvelut
  • tulkkipalvelut
  • asunnonmuutostyöt
  • päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet ja laitteet
  • omaishoidon tuki
  • tilapäishoito
  • päivätoiminta.

Mieti osaltasi, mitä asioita joudut rakentamaan uudestaan. Mieti myös mistä aloitat ensimmäisenä. Laita asiat tärkeysjärjestykseen. Vammautumisen jälkeen kannattaa aloittaa pikkuhiljaa oman jaksamisen mukaan!

Vammaispalvelujen käsikirja on tarkoitettu pääasiassa ammattilaisille. Kannattaa kuitenkin palvelujen käyttäjänä käydä tutustumassa sen tarjoamaan tietoon.

 

Asuminen

Vammautuminen tuo arkeen paljon muutoksia. Muutoksen määrä riippuu siitä kuinka vakavasta aivovauriosta on kyse. Suomessa kunta on velvollinen antamaan apua, jotta asuminen järjestyy vammautumisen tuoman muutoksen jälkeen. Apua voi saada uuden asunnon hankinnassa, muissa asumisjärjestelyissä tai asunnonmuutostöissä. Näitä asioita kannattaa arvioida yhdessä esimerkiksi sairaalan kuntoutusohjaajan kanssa. Paluu arkeen on helpompaa, kun oma koti on suunniteltu tukemaan vamman kanssa elämistä.

Palveluasuminen on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät enää pysty asumaan itsenäisesti ilman tukea ja muita palveluja.
Palveluasumiseen sisältyy myös asumisen ja arjesta selviytymiseen liittyvät välttämättömät palvelut, joita ovat esimerkiksi liikkumisesta, pukeutumisesta, siivouksesta ja lääkityksestä huolehtiminen. Nämä palvelut voidaan järjestää esimerkiksi kunnan kotipalveluna ja -sairaanhoitona.
Palvelut perustuvat yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Palveluasumispäätöksen tekee oman kunnan sosiaalityöntekijä.

Lähde: Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2013

 

Työtä, opiskelua ja vapaa-aikaa

Paluu työelämään saattaa tuntua haasteelliselta sairasloman jälkeen. On tärkeää olla yhteydessä omaan esimieheen ja työterveyshuoltoon, kun suunnittelet paluuta työelämään. Esimiehen ja työterveyshuollon velvollisuutena on auttaa sinua työssäsi vammautumisen jälkeen.

Työelämään paluuta voi helpottaa erilaisilla järjestelyillä, joita voi suunnitella yhdessä työpaikan kanssa. Työaikaa, -pistettä, -tehtäviä ja muita vastuualueita voi suunnitella ja muokata tarpeen mukaan. Tähän voi tarvittaessa myös pyytää ulkopuolista apua.

Muutokset vammautumiseen myötä saattavat vaikuttaa mahdollisuuteen tehdä työtä. Yhtenä ratkaisuna tähän on kouluttautua uuteen ammattiin. Vanhan osaamisen kääntäminen hyödyksi koulutuksen kautta on mielekäs ratkaisu kaikille osapuolille.

Suomessa ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat koulutusta ihmisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja apua opiskeluissa. Kyseisissä oppilaitoksissa on mahdollisuus auttaa monenlaisissa haasteissa. Tavoitteena on ihmisen työllistyminen koulutuksen jälkeen. Tähän panostetaan oppilaitoksissa erityisen paljon jo heti koulutuksen alusta alkaen.

Missä ovat ystävät? Ystävät ovat yllättävän lähellä, kunhan ottaa heihin vain yhteyttä.

Mitä tehdä yksinäisyydelle? Unohtamalla sanan yksinäisyys. Nauti välillä rauhassa olemisesta ja sohvalla makoilusta. Rytmitä arkesi niin, että jokaiselle viikonpäivälle olisi aina yksi yhteydenotto jollekin läheiselle. Tai käy vaikka piipahtamassa paikallisessa vanhainkodissa. Siellä vanhukset varmasti ovat iloisia saadessaan uuden keskustelukumppanin.

Yhdistykset ja järjestöt järjestävät tapahtumia ja muuta toimintaa.  kohdasta löydät niiden tiedot. Osallistu rohkeasti mukaan toimintaan!

 

Päivätoiminta

Päivätoiminta on kodin ulkopuolella järjestettävää, kuntoutumista tukevaa ja tavoitteellista toimintaa, joka mahdollistaa yhdessä kokemisen ja uuden oppimisen sekä vertaistuen ammattilaisten ohjauksessa. Työntekijät ovat aivovammoihin perehtyneitä ohjaajia, jotka huomioivat työotteessaan asiakkaiden ohjauksen erityistarpeet.

Päivätoiminnan arki on mielekästä ja asiakaslähtöistä ryhmämuotoista toimintaa. Arjen työt, kuten ruuanlaiton ja siivoustyöt tekevät asiakkaat itse työntekijöiden ohjauksessa. Päivätoiminnan sisältöinä arjen töiden lisäksi on monipuolisesti liikuntaa, kädentaitoja, musiikkia ja taidetoimintaa. Arkea rikastutetaan lisäksi retkillä ja juhlilla.

Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä päivätoiminnasta:

  • ”Siellä mm. siivotaan, tehdään ruokaa, keitetään kahvia ja jutellaan eli tehdään normaalihommia. Kyllä tää kotiolot voittaa ja että kattelis vaan telkkaria. Käyn täällä, että voi tehdä enemmän, koska kotona ei voi tehdä paljon mitään.”
  • ”Seitsemän päivää ehdin olla eläkkeellä, mutta kun vaimo ja lapset lähtivät töihin, jäin kotiin tekemättä mitään. Siihen tilanteeseen päivätoiminta tuli tarpeeseen, ettei tarvinnut jäädä kotiin makaamaan”.
  • ”On tehty retkiä esimerkiksi museoihin ja taidenäyttelyihin. Ollaan tehty myös erilaisia luontoretkiä, esimerkiksi Seitsemisiin, missä yövyttiin puolijoukkueteltassa ja viikon Lapin matka.”
  • ”Vertaistuki on yksi tärkeimmistä! Jokainen päivä on erilainen, päivä lähtee täällä hyvin käyntiin. Täällä tehdään erilaisia ruokia ja välillä on erilaisia projekteja esim. purkkikameraprojekti.”
  • ”Ei muuta kuin tänne, itselleni tämä paikka on tuonut itseluottamusta ja tuonut itseen enemmän, olen palautunut entisestä”

 

Vertaistuki

Vertaistuella tarkoitetaan tukea, jonka vertainen henkilö voi sovitusti antaa. Vertaistukitoiminta perustuu vuorovaikutukseen ja kokemusten vaihtoon kahden tai useamman ihmisen välillä. Vertaistukitoiminta ei korvaa ammattityötä, vaan on sen tärkeä lisä.

Aivovammaliiton paikallisyhdistysten toimintaan mukaan tuleminen tarjoaa mahdollisuuden vertaisten eli saman kokeneiden, kanssa olemiseen. Vertaisuus merkitsee monesti suoranaista henkireikää arjesta, mahdollisuutta olla henkilöiden kanssa, jotka saman kokemuksen jakajina jakavat myös täyden ymmärryksen.

Vertaistukea voi saada joko henkilökohtaisesti tai yhdistysten eri tapaamisissa. Ota yhteyttä alueesi yhdistykseen tai Aivovammaliittoon!

Vertaistukihenkilöt ovat käyneet Vertaistukihenkilö-kurssin ja sitä kautta sitoutuneet toimintaan ja ymmärtäneet sen periaatteet. Vertaistukihenkilöt sitoutuvat vaitioloon toiminnassa kuulemistaan asioista ja sitä edellytetään myös vertaistukea saavilta henkilöiltä.

Vertaistukitoiminta on tärkeä vapaaehtoistyön muoto, jonka toteutumista koordinoidaan ja tuetaan Aivovammaliitosta.

Teksti: A.-M. Bruns, Aivovammaliitto 2017

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU