Läheiset

Elämä muuttuu yhdessä hetkessä paljon. Ensimmäisenä mielessä pyörii ajatus selviämisestä ja vamman hoidosta. Ensitiedon saamisen jälkeen täytyy miettiä läheisen ihmisen hoitoja, kuntoutusta, arjen rakentamista ja tulevaisuutta.

Vammautuminen muuttaa koko perheen elämää. Vastuu elämän ja kodin arjesta saattaa jäädä puolison vastuulle ainakin alkuun. Myös lapset tarvitsevat tukea ja tietoa siitä, kun oma äiti tai isä vammautuu.

Ihmiselle on tärkeää, että kokee itsensä merkitykselliseksi muille ihmisille. Äkillinen vammautuminen on erittäin hämmentävää ihmiselle. Tiedonhankinta jää, varsinkin aluksi, usein läheisten ihmisten vastuulle. Sairaalan henkilökunta osaa kertoa miten ja mitä hoitoja tullaan tekemään.

Pidä huolta omasta jaksamisesta, jotta jaksat olla vammautuneen ihmisen tukena. Käy tapaamassa ystäviä. Jatka harrastuksia mahdollisuuksien mukaan. Kävelylenkki auttaa tyhjentämään omaa päätä muuttuneessa elämäntilanteessa. Hyvällä omalla tunnolla voit pyytää apua suvulta ja ystäviltä, jotta pääset täydentämään omia voimia.

Läheisen vastuulle jäävät käytännön asiat saattavat viedä paljon voimia. Sairaalan tai kunnan sosiaalityöntekijän tehtävänä on auttaa asioiden järjestämisessä. Ota heihin rohkeasti yhteyttä ja tarvittaessa vaadi itsellesi apua. Moni saa apua vertaistuesta eli tukihenkilöistä. Saman elämänmuutoksen kokeneet osaavat auttaa myös käytännön järjestelyissä.

Teksti: A.-M. Bruns, Aivovammaliitto 2013

Tukea parisuhteeseen

Pysyvä aivovaurio vaikuttaa aina parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen. Jos kyseessä on vakava aivovaurio, vaikuttaa se paljon yhteiseen elämään kumppanin kanssa.

Muutoksesta tarvitsee keskustella avoimesti oman puolison kanssa, jotta muutoksen tuomia vaikutuksia parisuhteeseen voi arvioida ja miettiä, mihin tarvitsee apua. Vammautuminen ei vähennä tarvetta hellyyteen ja toimivaan parisuhteeseen.

Parisuhde muuttaa muotoaan ja siihen sopeutumiseen menee aikaa. Kuntoutuminen tuo usein helpotusta myös parisuhteen haasteisiin. Järjestöt järjestävät pariskunnille sopeutumisvalmennusta, josta saa eväitä arjen parisuhteeseen.

Haasteiden kanssa pärjäämiseen auttaa avoin keskustelu ja hellyyden vaaliminen. Ota yhteyttä ammattilaisiin ajoissa ja pienissäkin murheissa. Isojen murheiden ratkominen on vaikeampaa. Omaishoitajuus tuo lisähaasteita parisuhteeseen. Kun hoidat läheistäsi kotona, olet samalla useassa eri roolissa suhteessa puolisoon. Muistakaa jutella näistä rooleista ja asioista avoimesti!

Teksti: A.-M. Bruns 2017

Tukea lasten elämään

Oman äidin tai isän vammautuminen on pelottavaa ja hämmentävää lapsen mielessä. Lasta auttaa tieto samalla tavalla kuin aikuista. Tiedon kertomisessa kannattaa huomioida lapsen ikä ja oma kiinnostus asiaan. Lapsi kyllä osoittaa, kun ei enää halua tietää asiasta lisää.

Lapsen tehtävänä on olla lapsi. Tätä ei saa ottaa lapselta pois vanhemman vammautuessa. Kun perheessä vanhempi vammautuu, on tärkeää antaa lapsen jatkaa omaa elämäänsä. Vammautumisen tuomia muutoksia voi yhdessä pohtia lapsen kanssa.

Muista myös edelleen olla lapselle vanhempi. Vanhemmuus ei katoa vammautumisen myötä. Se muuttaa muotoaan ja sille muutokselle pitää antaa aikaa. Molempien tarvitsee sopeutua siihen uudenlaiseen rooliin, jonka vammautuminen toi mukanaan.

Oman kunnan perheneuvolat auttavat kohtaamaan perheen kriisejä. Voit pyytää apua myös neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta. Järjestöt järjestävät perheille sopeutumisvalmennusta. Myös vertaistuki auttaa pohtimaan koko perheen tilannetta elämänmuutoksessa.

Teksti: A.-M. Bruns, Aivovammaliitto 2013

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU