Kuntoutus

Oikea diagnosointi sekä ensihoidon nopeus ja laatu ovat ennusteen kannalta ratkaisevia. Jatkohoito määräytyy vamman vaikeusasteen mukaan. Primaarioireita tulee osata etsiä ja tunnistaa. Myös osa ns. lievistä aivovammoista osoittautuu jälkivaikutuksiltaan merkittäviksi.

Aivovamman saanut henkilö tarvitsee pitkään kestävää kuntoutusta. Kuntoutuksen on tapahduttava yhteistyössä vammautuneen ihmisen, hänen läheisten ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

Moniammatillinen työryhmä: 

  • vammautunut ihminen
  • läheiset
  • kuntoutusohjaaja
  • lääketieteen,
  • terapiatyön ja
  • sosiaalityön edustaja

Yllä mainittuja ihmisiä pyydetään osallistumaan kuntoutukseen ja sen suunnitteluun tarpeen mukaan. Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa vammautunutta ihmistä tiedostamaan vamman aiheuttamat oireet ja tukea toimintakyvyn kohentumista erilaisin keinoin. Myös vammautuneen ihmisen läheiset tarvitsevat tukea ja ohjausta, sillä aivovamma muuttaa heidänkin elämänsä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen muodoista keskeisin on neuropsykologinen kuntoutus. Muuta kuntoutusta voivat olla mm. toimintaterapia, puheterapia, fysioterapia sekä kuntouttava hoitotyö. Näiden lisäksi tarvitaan erikoislääkärien, kuntoutusohjauksen ja sosiaalityön palveluja. Kuntoutus voi toteutua avohoitona tai laitosmuotoisesti ja sen tarve voi jatkua vuosien ajan.

Sopeutumisvalmennus auttaa vammautunutta ihmistä ja hänen perhettään löytämään voimavaroja selviytymiseksi uudessa elämäntilanteessa sekä luo yhteyksiä muihin samankaltaisessa tilanteessa oleviin. 

Kuntoutus on oppimisprosessi, joka sisältää tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa ihmisen arjessa selviytymisen parantamiseksi. Kuntoutuksen tavoitteet ovat aina kuntoutujan tarpeista lähteviä ja niiden tarkoituksena on kuntoutuksessa olevan henkilön toimintakyvyn edistäminen. Tavoitteen on siis tärkeää olla kuntoutujalle merkityksellinen asia, arjessa esiintyvä ongelma, mihin pyritään saamaan parannusta kuntoutuksen avulla.

Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa ihmisen elämänlaatua, auttaa häntä selviytymään omassa elinympäristössään, tulemaan osalliseksi omaan lähiympäristöönsä ja tätä kautta yhteiskuntaan. Kuntoutus on usein monen eri ammattihenkilön toimenpiteitä. Yhteiseen tavoitteeseen pääseminen vaatii moniammatillista työskentelyä.

Kuntoutusta voivat olla toimenpiteet fyysisen toimintakyvyn parantamiseksi, niin sanottu lääkinnällinen kuntoutus (esimerkiksi fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus) sekä sosiaalisten taitojen oppimiseksi. Kuntoutus voi sisältää myös kasvatuksellisia toimenpiteitä. Kuntoutus voi myös olla ns. ammatillista kuntoutusta, minkä tarkoituksena on saavuttaa työkyky joko koko- tai osa-aikaisesti tai myös tuetusti.

Kuntoutuksessa terapeutti toimii ohjaajana, kuntoutuja ohjattavana. Oma motivaatio ja aktiivinen yrittäminen parantavat kuntoutustuloksia.

Lähde: kuntoutusohjaaja A. Pyyhtiä 2012

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU