Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelmalla tarkoitetaan julkisen terveydenhuollon hoitavalla taholla tehtyä suunnitelmaa avo- ja laitoskuntoutuksesta. Suunnitelmaa tarvitaan Kelan vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta tai vakuutusyhtiön kuntoutusratkaisuja varten. Kuntoutus on kokonaisvaltainen prosessi, johon kuuluu kuntoutujan tilanteen arviointi sekä kuntoutuksen tavoitteiden ja suunnitelman laatiminen.

Kuntoutustoimenpiteiden tuloksia arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa. Tilanteen mukaan uusia tarkoituksenmukaisia tavoitteita laaditaan ja näin kuntoutuksen prosessi etenee kohti laadittua kokonaistavoitetta. Kuntoutusprosessi on eräänlainen kasvuprosessi, ihmisen voimaantuminen kuntoutuksen avulla.

Kuntoutusprosessia koossa pitävä tekijä on kuntoutussuunnitelma. Ihanteellisin tapa kuntoutusprosessin kokoamiseen on, jos se tehdään moniammatillisesti; mukana ovat kuntoutujan ja mahdollisesti omaisten lisäksi lääkäri sekä eri kuntoutustahot. Tällöin saadaan laajempi ja yhtenäinen suunnitelma sekä tavoitteet kuntoutukselle. Kannattaa aina muistaa, että kuntoutuksen tulokset näkyvät arjen toiminnoissa, minkä vuoksi tavoitteiden tulee olla mahdollisimman lähellä arjen käytäntöjä.

Aina ei ole mahdollista tehdä kuntoutussuunnitelmaa moniammatillisesti. Silloin tekijöitä voi olla vähemmän. Lain mukaan kuntoutussuunnitelman tekemisessä on aina oltava mukana kuntoutuja itse, joka on oman kuntoutuksensa paras asiantuntija. Kelaan tehtävä kuntoutussuunnitelma tehdään ns. B-lausunnolle, jonka tekee lääkäri kuntoutustyöryhmän avustuksella.

Vammautumisen vaikeusaste ja sen oirekuva ovat pohjana kuntoutuksen ja kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Suunnitelman tulee olla yksilöllinen pohjautuen juuri kyseisen kuntoutujan vammautumisen vaikeusasteeseen ja oirekuvaan.

Kuntoutussuunnitelma perustuu asetukseen lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991):

Kuntoutussuunnitelmassa määritellään tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet. Suunnitelmassa otetaan huomioon sosiaalihuollon, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen palvelut. Ne sovitetaan yhteen terveydenhuollon lääkinnällisten kuntoutuspalvelujen kanssa. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa arvioidaan määräajoin.

Hoitava lääkäri vastaa siitä, että kuntoutussuunnitelma laaditaan. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat hoitavan lääkärin lisäksi kuntoutuja, hänen omaisensa sekä tarvittaessa moniammatillinen työryhmä. Työryhmään voi kuulua esimerkiksi sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti.

Kuntoutussuunnitelma nivotaan yhteen palvelusuunnitelman kanssa. Kuntoutussuunnitelma on kirjallinen. Kuntoutussuunnitelma tehdään 1 – 3 vuodeksi kerrallaan, mutta sitä voidaan tarkistaa tarvittaessa.

Suunnitelmassa selvitetään, miten vamma aiheuttaa vaikeuksia selviytyä jokapäiväisessä elämässä. Suunnitelmassa kuvataan, miten kuntoutuksen pitäisi turvata ja parantaa jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä.
Kuntoutujan kanssa sovitaan kuntoutuksen toteutumisen kannalta tarpeellisesta yhteydenpidosta. Tarvittaessa kuntoutujalle nimetään yhdyshenkilö.

Lähde: kuntoutusohjaaja A. Pyyhtiä 2012

© 2020 Aivovammaliitto ry | Tietosuojaseloste | Suunnittelu ja toteutus Haaja

MENU