Kuunteluoppilaana

Jos lähdemme suunnistamaan metsään ilman karttaa, eksymme helposti. Mutta jos seuraamme vain karttaa, kompastumme ensimmäiseen kiveen.

Tämän elämänviisauden kuulin vuosia sitten kollegalta, joka jaksoi säännöllisesti muistuttaa kokemustiedon tärkeydestä ihmistyössä.

Sain nuorena sosionomiopiskelijana tilaisuuden osallistua kuunteluoppilaana vankilataustaisten miesten terapiaryhmään. Aluksi en jännitykseltäni pystynyt keskittymään tunnin kulkuun, mutta vähitellen korvani aukenivat. Aloin kuulla toinen toistaan uskomattomampia tarinoita siitä mihin elämä voi viedä. Ja kuinka avoimia ja rehellisiä nämä miehet olivatkaan. Kokemus teki minuun vaikutuksen ja sai minut palaamaan takaisin aihepiirin pariin entistä uteliaampana.

Jälkeenpäin ihmettelin, miksei opinnoissani yhdelläkään luennolla ollut kokemustoimijoita puhumassa. Uskon ja toivon kuitenkin, että tämä epäkohta korjataan ajan myötä.

Ilman kokemustietoa ammattilainen haluaa luottaa teoriatietoonsa, johon hän nojaa kuin suunnistaja karttaansa. Ammattilainen saattaa kokea, että hänen pitäisi aina tietää ja osata. Epävarmuuttaan hän ei halua näyttää, vaan pyrkii peittämään sen esittämällä kaikkitietävää. Tähän ansaan on helppo astua, mutta samalla se varmistaa, että todellista kohtaamista ja ymmärrystä ei synny. Mutta jos kartan lisäksi otamme huomioon kokemustiedon, niin kenties meidän ei tarvitse toistaa virheitä kerta toisensa jälkeen.

Parhaimmillaan teoriatieto ja kokemustieto yhdistyvät ja täydentävät toisiaan, jolloin syntyy syvällistä ymmärrystä. Jokainen tarina ja kokemus tarinan takana tuovat uutta näkemystä. Oma kokemukseni on, että kokemuspuheenvuoro on nimenomaan se, joka jää koulutuksista useimmille mieleen päällimmäiseksi. Ne herättävät, elävöittävät ja herkistävät kuulijoita. Ilolla kuuntelen myös, että yhä useammin myös eri organisaatioiden kehittämistehtävissä osataan hyödyntää kokemustoimijoiden tietoa ja osaamista.

Vuoden 2020 Pääfestillä tutustuin osallistujiin ja kuuntelin heidän tarinoitaan. Olin kuunteluoppilaana, jotta voisimme yhdessä luoda entistä parempaa toimintaa Aivovammaliittoon, sillä yksin siihen ei kukaan pysty – eikä onneksi tarvitse.

 

Otto Laitinen
Suunnittelija (Kokemus- ja vertaistoiminta)
Aivovammaliitto ry

Läheinen, tervetuloa mukaan Aivovammaliiton toimintaan!

Aivovammaliitossa on läheisille syksyn aikana monenlaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Tässä viestissä on lisätietoa vertaistukikoulutuksesta, Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeesta sekä läheisten omasta vertaistuellisesta tapahtumasta.

Vertaistukikoulutus aivovamman saaneen läheisille

Oletko kiinnostunut toimimaan vertaistukijana? Aivovammaliitto järjestää vertaistukikoulutuksen aivovamman saaneiden henkilöiden läheisille.

Paikka: Valtakunnallinen etäkoulutus, toteutus Microsoft-Teamsillä.

Koulutus sisältää: Tietoa vertaistoiminnan periaatteista, yhteisiä keskusteluita, oman tarinan pohtimista.

Osallistumiskriteerit: Olet kiinnostunut toimimaan vertaistukijana, sopeutunut uuteen elämäntilanteeseen ja läheisesi vammautumisesta on jo aikaa. Pystyt osallistumaan kaikkiin kolmeen koulutuspäivään.

Koulutuksen päivämäärät: 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 17-20

Hakulomake avautuu tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle).

Tekniset ohjeet: Saat sähköpostiisi linkin, jota klikkaamalla pääset osallistumaan koulutukseen.

Koulutukseen osallistuaksesi tarvitset tietokoneen ja webkameran, riittävän hyvän nettiyhteyden sekä mikrofonin ja kuulokkeet.

Kaikille hakijoille ilmoitetaan koulutusvalinnasta viimeistään 24.9.2020

Jos mietit vielä, niin tee Vertaistalon testi: Pääset Minustako vertaistukija? -testiin tämän linkin kautta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle).

Lisätietoa koulutuksesta saat vertaistoiminnan suunnittelijoilta:
Leena Koivusaari
leena.koivusaari(at)aivovammaliitto.fi tai puh. 050 306 4181

Otto Laitinen
otto.laitinen(at)aivovammaliitto.fi tai puh. 050 5757371

 

Tukea aivovammautuneen läheiselle-hanke:
Vertaistukisuhde verkossa -kehittäminen

Hankkeen aikana kehitetään ja testataan mahdollisuutta luoda vertaistukisuhde verkossa Tukinet-alustalla. Vertaistukisuhde verkossa tarjoaa mahdollisuuden keskustella kahden kesken ja palata keskusteluun useita kertoja saman vertaistukijan kanssa. Vertaistukitoiminnasta kiinnostuneita läheisiä tarvitaan mukaan verkkovertaistuen kehittämiseen. Jos vertaistukisuhde verkossa
todetaan hankkeen aikana toimivaksi tavaksi tarjota vertaistukea, jää se osaksi Aivovammaliiton vertaistukitoimintaa.

Infotilaisuus 29.10.2020 klo 17-18

Infotilaisuudessa kerrotaan lisätietoa vertaistukisuhteesta verkossa, tulevasta kehittämistyöpajasta sekä vertaistukijana toimimisesta verkossa. Työpaja järjestetään Microsoft-Teamsin kautta netissä. Ilmoittaudu mukaan ja saat osallistumislinkin sähköpostiisi.

Kehittämistyöpaja 5.11. klo 17-19

Verkkovertaistukijana toimimisesta kiinnostuneille tarkoitetussa työpajassa keskustellaan vertaistukisuhteen toteutuksesta verkossa, suunnitellaan toimintatapoja ja suunnitellaan perehdytystä yhdessä. Työpaja järjestetään Microsoft-Teamsin kautta netissä. Ilmoittaudu mukaan ja saat osallistumislinkin sähköpostiisi.

Perehdytys vertaistukisuhteesta verkossa järjestetään loppuvuodesta, ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Vertaistarinat

Keräämme vertaistarinoita ja etsimme mukaan läheisiä, jotka haluaisivat jakaa tarinansa aivovamman saaneen läheisenä. Tarinoita kerätään osaksi hankkeessa julkaistavia materiaaleja Aivovammaliiton nettisivuilla ja mahdollisesti Aivotalossa. Tarinan voi jakaa myös nimettömänä.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa Vertaistukisuhteesta verkossa ja vertaistarinoista:
projektisuunnittelija Eeva Paavilainen
eeva.paavilainen(a)aivovammaliitto.fi tai puh. 050 475 1908

 

Läheisten tapahtuma

Läheisten tapahtuma järjestetään Porin Virkistyshotelli Yyterissä 11 – 13.12.2020.

Tapahtuma on tarkoitettu henkilöille, joiden läheisellä on aivovamma. Tapahtumassa on tarjolla vertaistukea, tietoa ja virkistystä.

Tapahtuman omavastuu on 100 €/henkilö yhden hengen huoneessa ja 80 €/henkilö kahden hengen huoneessa. Hintaan sisältyy täysihoito ja kylpylän käyttö.

Lisätietoa tapahtumasta:
järjestösuunnittelija Leena Koivusaari
leena.koivusaari(at)aivovammaliitto.fi tai puh. 050 306 4181

Pääset ilmoittautumaan tapahtumaan tämän linkin kautta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle). 


Olet lämpimästi tervetullut mukaan Aivovammaliiton toimintaan!

 

Lähes tuhat vastasi, palkkaisiko aivovammautuneen ihmisen. – ”En todellakaan. Terveitä on jonoksi asti.”

Kolmekymppinen aivovamman saanut Jani Saarinen on etsinyt työkokeilupaikkaa. Työkokeilun tarkoituksena on varmistaa, kykeneekö henkilö palaamaan työhön pitkän poissaolon jälkeen ja tarvitseeko hän siihen tukea. Kun Jani kertoi työmarkkinoilta poissaolonsa syyksi aivovamman, kukaan ei suostunut ottamaan häntä töihin. Tämä innosti häntä selvittämään laajalla avoimella kyselyllä, palkkaisivatko vastaajat aivovammautuneen ihmisen ja mitä heille tulee mieleen aivovamma-sanasta.

”En todellakaan. Terveitä on jonoksi asti”, kuului yksi sitaatti. Vastaava kielteinen asenne huokui useasta muustakin vastauksesta. ”En ottaisi. Olen ollut tekemisessä parin henkilön kanssa, joita voisi kuvailla ilkeiksi, pahoiksi ja typeriksi. – – en luottaisi aivovammautuneen ihmisen olevan ns. normaali”, kommentoi toinen.

-Tämä oli surullista luettavaa. Suurin syy on varmasti tietämättömyyden aiheuttamat ennakkoluulot. En voi olla miettimättä, miten normaali ihminen määritellään. Jos ihmiseltä murtuu onnettomuudessa käsi, lakkaako hän olemasta normaali? Ellei, niin miksi sitten tapaturmassa aivovamman saavalle niin kävisi, pohtii kyselyn tehnyt Jani Saarinen.

-”Aivot on yksilölliset, ne ovat maailman monimutkaisin elin. Tapaturmainen aivovamma on kaikista monimutkaisin sairaus tässä elimessä.” Tämä on suora lainaus neurokirurgian dosentti Jussi Postin haastattelusta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteesta. On todella harmittavaa, että aivovamman saaneet henkilöt kategorisoidaan yhteen nippuun. Aivovamman aiheuttamat jälkitilan oireet vaihtelevat suuresti sen mukaan, missä kohtaa aivoja vamma sijaitsee ja millaisesta vammasta on kyse, toteaa Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

”Oman alani töitä (hoitoala) ei pysty tekemään, ellei ole täysin terve”, kommentoi yksi vastaaja.

”En koska ei ole takuita, että hän pärjää tai ei tapahdu uudestaan”, perustelee eräs vastaaja kielteistä asennettaan.

-Aivovamma ei tee ihmisestä automaattisesti työkyvytöntä, ja juuri työkykyisyyttähän työkokeilulla halutaan selvittää. Aivovamman saanut henkilö voi toipua täysin terveeksi samalla tavalla kuin hän, jolta on käsi murtunut. Ja onko kenestäkään koskaan etukäteen takuita, että hän varmasti pärjää? Ja voiko kukaan meistä luvata, ettei koskaan vaikkapa kaadu, putoa tai joudu liikenneonnettomuuteen, jossa voi päänsä kolauttaa ja saada aivovamman, Saarinen pohtii.

-Joillakin aivovamma voi aiheuttaa ongelmia muistamisen kanssa, väsyvyys on suurta, avaruudellinen hahmottaminen on haastavaa tai keskittyminen on lyhytjänteistä. Työkokeilussa katsotaan, onko juuri tämän työkokeilijan oirekuva sellainen, joka vaikuttaa työssä onnistumiseen – ja jos on, olisiko jotakin apukeinoja, joita hyödyntämällä työ onnistuisikin. Ja toisaalta kun oireita tarkastelee, voi jokainen tämän päivän nopeatempoisessa työelämässä mukana oleva tunnistaa ainakin väliaikaisesti kärsineensä samanlaisista oireista, toteaa Puhakka.

Mitä aivovamma tarkoittaa?

Saarinen halusi myös selvittää, mitä aivovamma vastaajien mielestä tarkoittaa.

”Aivovamma sana herättää mielikuvan mielisairaudesta” -tyyppiset vastaukset olivat yleisiä. Useita mainintoja saivat myös oletukset siitä, että aivovamma tarkoittaa seuraavia asioita: synnynnäinen, makaa vihanneksena, haukkumasana, sairaus, toisista riippuvainen arjessa, parantumaton vamma, kehitysvamma ja vajaa aivotoiminto.

-Tietoisuuden lisääminen siis on todellakin tarpeen, Saarinen puuskahtaa ja jatkaa, että hän yrittää aina selittää ihmisille, ettei aivovamma ole älyvamma, eikä siitä jää kaikille pysyviä haittoja.

-Aivovamma ei ole mielenterveysongelma, joskin on vähintäänkin normaalia, jos henkilö aivovamman saatuaan kokee myös mielenterveyden haasteita, kuten masennusta tai tuntee alakuloisuutta tapahtuneen vuoksi.  Pelkkää mielenterveyspuolta hoitamalla aivovammautunut ihminen ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Aivovamma ei ole myöskään älyvamma, joten suhtaudu aivovamman saaneeseen ihmiseen kuten ”normaaliin ihmiseen”, Puhakka komppaa.

”Valitettava tapahtuma, rasite yhteiskunnalle”, kuvaili yksi vastaaja.

-Meistä kukaan ei halua olla rasite kenellekään. Jos työkokeilussa todetaan työkykyiseksi, voi aivovamman saanut mennä palkkatöihin, jolloin hän ei ole sen enempää rasite yhteiskunnalle kuin kukaan muukaan työssäkäyvä henkilö, Saarinen painottaa.

-Aivovammaliitto tukee aivovammautuneiden ihmisten palaamista työelämään tarjoamalla heille työkokeilupaikkoja. Työkokeilun aikana aivovammautunut henkilö saa kattavasti tietoa omista voimavaroistaan ja menetelmiä, joilla voi edesauttaa työssä jaksamista. Näitä menetelmiä voivat olla esimerkiksi kalenterin käyttö muistin tukena, työn tauottaminen, lyhennetty työpäivä ja erilaiset tekniset apuvälineet muun muassa hahmottamisen avuksi, Puhakka toteaa.

-Valtiovarainministeriöhän pohtii juuri massiivisia leikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä. Esimerkiksi aivovammoista tietämys on vielä niin vajavaista, että nyt jos koskaan tarvitsemme ihmisiä, jotka pitävät aivovammautuneen ihmisen puolia, lähettää Saarinen terveiset budjettiriiheen.

Aivovammojen hoitamattomuus maksaa yhteiskunnalle paljon, ja harmittavan moni aivovammautunut ihminen jää ilman tarvittavaa ja hänelle kuuluvaa hoitoa. Aivovammaliitto on merkittävä aivovammaisten henkilöiden hyvinvointia edistävän ja ennaltaehkäisevän työn tuottaja. Se tuottaa oikeaa tietoa aivovammoista ja kehittää yhteistyössä muiden järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa uusia toimintamalleja aivovammaisten ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. #onneksionjoku #budjetti #budjetti2021

Sitaatit ovat suoria lainauksia vastaajilta.

Lue kyselyn tuloksista – ja myös positiivisista vastauksista – lisää Jani Saarisen kyselyn tuloksista tästä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle)

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

jani.89.saarinen@gmail.com

paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi, puh. 050 536 6390

 

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 − 20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Aivovamman lievimmän muodon, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

 

Kärsimyksen näkeminen ja kokeminen synnyttää halun auttaa!

Aloittaessani kirjoittamaan tätä blogia pohdin mitä järjestötyössä nyt tapahtuu. Meneillään on esimerkiksi #onneksionjoku-kampanja, jossa järjestöjen työtä, niiden arvoa, merkitystä ja vaikutuksia tehdään näkyväksi. Kampanja sai alkunsa elokuussa, kun Valtionvarainministeriö ehdotti talousarvioesityksessään huomattavia leikkauksia järjestöjen rahoitukseen.

Vuoden 2020 alusta Aivovammaliitto ry on saanut erillisen rahoituksen vertaistuki- ja kokemustoimintaansa ja sen turvin olemme voineet panostaa ja kehittää vertaistoimintaan niin, että se on tulevaisuudessa jokaisen aivovamman saaneen henkilön ja hänen läheistensä saavutettavissa. Vaikka työtä ja kehitettävää on edelleen, niin työ on antoisaa, mielenkiintoista ja motivoivaa. Erityisen hienoa työstä tekee aktiiviset ja osallistuvat vapaaehtoiset.

Aivovammaliitossa olen usein saanut todeta, miten upeassa joukossa saan työskennellä. Olen ihaillut esimerkiksi sitä, kuinka motivoituneita, myötätuntoisia ja auttamishaluisia vapaaehtoisia meillä on, ja sitä, että he ovat halukkaita osallistumaan ja antamaan omaa aikaansa vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyö on erityistä ja sillä on tutkitusti hyvinvointia vahvistavia tekijöitä. Vapaaehtoistyötä tutkineen Anne Birgitta Pessin mukaan vapaaehtoistoiminta vahvistaa tekijöidensä hyvinvointia sekä sen on todettu vähentävän alttiutta sairastua masennukseen.

Vertaistuki- ja kokemustoiminnan tärkeyttä ei voida ohittaa aivovamman saaneiden henkilöiden ja heidän läheisten näkökulmasta. Vertaistuki antaa ennen kaikkea toivoa elämään, sekä uudenlaiseen arkeen sopeutuminen helpottuu, kun saa jakaa vammautumiseen liittyvät vaikeatkin tunteet vertaistensa kanssa. Vaikka vertaistoiminta ei korvaa terapiaa, niin vertaistukitoimijoilla on ihan oma asiantuntijuutensa toimintaan. Anne Laimio ja Sonja Karnell kirjoittavat, että vertaistoiminnan perusajatuksena on usko ihmisen omiin voimavaroihin ja se voi ennaltaehkäistä arjen haasteita, kun saadaan vertaisilta tukea ja tietoa asioista, joita ei vielä ole osattu edes ajatella.

”Saan mahdollisuuden auttaa ja vaikuttaa toisia vammaisia jaksamaan arjessa ja motivoimaan heitä parantamaan omaa arkea. Saan auttaa jaksamaan vertaistuen keinoin.” -Vapaaehtoinen

”Antaa hyvän mielen, jos on pystynyt tarjoamaan hyvän kohtaamisen vammautuneen tai läheisen kanssa.” – Vapaaehtoinen

Irja Mikkonen ja Anja Saarinen sekä Julia-Marie Vahtivaara kuvaavat, että vertaistukijan omakohtainen kokemus on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun elämässä tapahtuu jotain yllättävää ja ennalta odottamatonta, kuten esimerkiksi vakava sairastuminen tai vammautuminen. Tällöin vertaistukija tai kokemustoimija voi antaa toivoa siihen, että aivovamman kanssa voi selvitä muuttuneesta tilanteesta huolimatta.

”Samanlaisen kokemuksen jakaminen lisää ymmärrystä muuttuneeseen itseen ja elämään. Vertaiset puhuvat samaa kieltä.” -Vapaaehtoinen

Aivovammaliitto kehittää vertaistuki- ja kokemustoimintaa, niin että se on tulevaisuudessa jokaisen aivovamman saaneen henkilön saavutettavissa, ja että vapaaehtoiset vertaistukijat ja kokemustoimijat saavat tukea toimintaansa. Ilman toiminnan rahoitusta moni ihminen, vapaaehtoistoimija sekä aivovamman saanut henkilö ja hänen läheiset jäisivät ilman tukea. #onneksionjoku

Leena Koivusaari, järjestösuunnittelija
Aivovammaliitto

 

Lähteet: Anne Birgitta Pessi, 2014. ”Myötätunto onnen lähteenä.” Kirjassa Positiivisen psykologian voima (toim.) Lotta Uusitalo-Malmivaara

Irja Mikkonen ja Anja Saarinen, 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveys-alalla. Helsinki: Tietosanoma Oy.

Anne Laimio ja Sonja Karnell, 2020.”Vertaistoiminnan merkitys – ennen kaikkea ennaltaehkäisevää tukea.” kirjassa Vertaistoiminta kannattaa.

Julia-Marie Vahtivaara 2010.”Kokemustieto vertaistoiminnasta vaikuttamiseen.” Vertaistoiminta kannattaa (pdf).

Vapaaehtoisten kommentit: Leena Koivusaari, 2020. Unelma jokaisen saavutettavasta vertaistoiminnasta. ”Aivovammaliiton vertaistuki- ja kokemustoiminnan mielikuvamalli” (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle)

Blogin kuva: Pixabay

Aivovammaliiton työllä vaikutetaan jopa miljardisäästöihin vuodessa

”Kiitos Aivoitus-lehdestä, jonka kautta saan aivovammatietoutta. Sisältö on parhautta! Kuinka vaikea onkaan ymmärtää näkymätöntä vammaa!” ”Sopeutumisvalmennuskurssit ovat tärkeitä!” ”Vertaistukitoiminta pitää mahdollistaa aivovammautuneille ihmisille ja heidän läheisilleen.”

Oheiset sitaatit ovat Aivovammaliiton jäsenten kommentteja, joilla kuvaillaan järjestön työn merkitystä vammautuneen ihmisen arjessa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi 33 % vähemmän tuloja käytettäväksi heikoimmassa asemassa olevien hyväksi tähän vuoteen verrattuna.

Aivovamman saanut Jani Saarinen on huolestunut leikkausaikomuksesta.

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät työtä heidän hyväksi, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa – ja järjestöissä tuota arvokasta työtä tehtiin jo ennen covid-19-pandemiaa. Pandemian myötä järjestöt ovat kehittäneet uudenlaisia tapoja jakaa tietoutta ja kohdata toisiamme myös silloin, kun emme voi olla fyysisesti läsnä, Jani Saarinen toteaa.

Jani sai aivovamman ollessaan toimitsijana kiekonheittokisassa. Kiekko iskeytyi mittamiehenä toimineen nuorukaisen otsaan. Hän kokee muiden Aivovammaliiton jäsenten tavoin, että nyt ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan pitäisi panostaa leikkaamisen sijaan.

-Yksi konkreettinen esimerkki! Aivovammoista tiedetään vieläkin liian vähän. Sana saatetaan esimerkiksi liittää virheellisesti synnynnäisiin sairauksiin. Tietouden lisääntyminen helpottaa aivovamman kanssa elävien ja heidän läheistensä arkea ja kaventaa vammautuneen ihmisen ja ”terveen” välistä kuilua. Jos ymmärrys edelleen lisääntyisi, kävisivät myös vakuutus- ja eläkekiistat nykyistä harvinaisemmiksi.

Jani pohtii, että kokemustoimijuuteen panostaminen olisi viestinnän turvaamisen lisäksi konkreettinen keino, joilla Aivovammaliitto voisi jatkossakin pitää aivovammautuneen ihmisen puolta. Jani nostaa tärkeäksi myös vertaistuen mahdollistamisen.

– Vertaistuki on erittäin tärkeä osa kuntoutumista, sillä vain toinen saman kokenut voi ymmärtää, mistä aivovamman kanssa elämisessä on kyse. Aivovammaliiton ja siihen kuuluvien yhdistysten toiminnan turvaaminen myös jatkossa paitsi kohentaa vammautuneiden ihmisten elämänlaatua, myös säästää yhteiskunnalta rahaa.

Aineellista ja aineetonta merkitystä

– Aivovammaliitto tekee työtä kohderyhmälähtöisesti, aivovammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tarpeita kuunnellen. Toimintamme mahdollistaa aivovammautuneille ihmisille tasa-arvoisen osallisuuden yhteiskuntaan ja omannäköiseen elämään, vahvistaa Aivovammaliitto ry:n toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

Aivovamman saa vuosittain vähintään 20 000 ihmistä, joista noin 5 000 joutuu sairaalahoitoon ja joille jää pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Heidän keskimääräiset sairaanhoitokulunsa ovat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Työikäisenä vammautuneet ja sen vuoksi varhaiseläkkeelle joutuvat maksavat yhteiskunnalle yli miljardi euroa vuodessa. Näin ollen Aivovammaliiton ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa jopa 1,05 miljardin euron vuosittaiseen säästöön.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Suomen monimutkaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä ketteriä, kohderyhmänsä tuntevia, osaavia ja asiakkaansa ääntä kuulevia toimijoita. Järjestöjen toimintaa ohjaa arvomaailma, joka perustuu ihmisyyden kunnioittamiseen, samanvertaisuuteen, ihmisyyden ainutlaatuisuuteen ja osallisuuteen. Ilman järjestöjen toimintaa Suomessa eriarvoisuus ja heikommassa asemassa olevien asema heikkenee entisestään.

– Yhteiskunnan turvaverkkoa ei voi leikata tilanteessa, jossa tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Kukaan ei pysty ennustamaan, mitkä olisivat yhteiskunnalle syntyvät kustannukset ilman järjestöjen tekemää työtä. Nyt on luottamuksen rakentamisen aika. Sen lisäksi, että yhden aivovamman ehkäisemisellä säästämme kosolti euroja, säästyy myös mittaamattoman määrä inhimillistä kärsimystä. Tämän vuoksi rahoitustamme ei saa leikata, Päivi Puhakka painottaa.

Lisätietoja:

Päivi Puhakka, puh. 050 536 6390, paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi

Jani Saarinen, jani.89.saarinen@gmail.com

 

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 −20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.