Joka kolmas pitää nastakenkiä tai liukuesteitä liian hankalina – selvistä hyödyistä huolimatta

Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että talven liukkaisiin keleihin voi varautua käyttämällä nastakenkiä tai liukuesteitä, jotka kiistatta auttavat pysymään pystyssä. Liikenneturvan kyselyn mukaan noin joka kolmas työikäinen on kuitenkin sitä mieltä, että nastakengät tai liukuesteet ovat työmatkalla liian hankalat käyttää.

Talven liukkaat kelit aiheuttavat suomalaisille runsaasti liukastumistapaturmia. Niiden ehkäisyyn parhaat keinot ovat kävelyyn keskittyminen ja kiireen välttäminen, mutta etenkin keliin sopivien kenkien tai liukuesteiden käyttäminen. Esimerkiksi nastakengät antavat hyvän pidon hankalimmissakin keleissä, kuten vaikkapa jäisellä pinnalla lämpötilan sahatessa nollan molemmin puolin.

Liikenneturvan tuoreeseen kyselyyn* vastanneista työikäisistä noin kolmannes (35 %) on kuitenkin sitä mieltä, että nastakengät tai liukuesteet ovat työmatkalla liian hankalat käyttää, vaikka keli olisikin todella liukas. Yli kaksi viidestä (44 %) kyselyyn vastanneesta myönsikin, ettei käytä koskaan liukuesteitä tai nasta- tai kitkakenkiä talviliukkailla kävellessään. Noin joka kolmas (32 %) puolestaan kertoi käyttävänsä jotain näistä apuvälineistä ainakin useimmiten.

”On varsin inhimillistä, että moni kokee liukuesteiden ja nastakenkien käytön hankalana. Tuohan se yhden asian lisää kiireisiin aamuihin. Työikäisille kuitenkin sattuu paljon liukastumistapaturmia, eikä vahinko yleensä tule kello kaulassa. Kannattaakin miettiä, olisiko sittenkin parempi varautua liukkaisiin etukäteen kuin harmitella jälkeenpäin”, kysyy Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.

Liukastumistapaturmalla voi helposti olla ikävät ja pitkäkestoiset seuraukset. Esimerkiksi rannemurtuman toipumisessa kestää pitkään. Tuore väitöskirja Oulun yliopistosta osoitti, että liukkaalla talvikelillä rannemurtuman riski oli 2,5-kertainen verrattuna ei-talvikelin murtumariskiin.

”Meille kaikille lienee tuttu se tunne, kun yrittää taiteilla lihakset jännittyneenä liukkaalla jalkakäytävällä. Nastakenkiä tai liukuesteitä käyttämällä ehkäisee siis myös erilaisia jumeja – rennommasta etenemisestä puhumattakaan. Kokeile ja luo itsellesi uusi hyvä tapa”, kannustaa Kalmakoski.

Taulukosta apua sopivan tuotteen valintaan

Pysy pystyssä -kampanja on koonnut kattavan taulukon erilaisista liukueste- ja kenkävaihtoehdoista talviliukkaille. Taulukon avulla voi kätevästi selvittää, mikä tuote sopisi parhaiten omaan käyttöön liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi.

”Taulukosta selviää muun muassa jokaisen vaihtoehdon käyttötarkoitus, hyödyt, huomioon otettavat asiat sekä hintahaarukka. Tärkeintä on, että kengän tai liukuesteen valitsee juuri oman käyttötarpeensa mukaan, jotta siitä saatava hyöty on suurin mahdollinen”, selvittää kampanjan puheenjohtaja Kaarina Tamminiemi.

Nykypäivän tuotevalikoima liukastumisten ehkäisyyn on varsin laaja, joten jokaiselle ja kaikenikäisille kulkijoille löytyy sopiva vaihtoehto. Tutustu taulukkoon ja siihen liittyvään selvitykseen tästä.

*Liikenneturva selvitti työikäisten mielipiteitä liukkailla keleillä kulkemisesta syksyllä 2019. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1 039 25-65-vuotiasta työssäkäyvää.

Näin varaudut liukkaisiin ja pysyt pystyssä:

  • Kiinnitä huomio kenkien valintaan – pitävissä kengissä on matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali.
  • Liukuesteitä tai nasta/kitkakenkiä käyttämällä saat parhaan pidon liukkailla keleillä.
  • Keskity kävelemiseen. Jos huomio on askelluksen sijasta esimerkiksi kännykässä, voi liukkaus yllättää pahastikin.
  • Kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.
  • Tarkista varoitukset. Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
  • Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta tai hiekoita piha tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan itse. Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa pysymään pystyssä.
  • Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Kehon hyvä hallinta ja lihaskunto auttavat pysymään pystyssä.

Lisätietoja:

Kampanjasta yleisesti:
kampanjan puheenjohtaja Kaarina Tamminiemi, (puh. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi@cancer.fi)

Liukastumistapaturmien ehkäisystä ja kyselytuloksista:
yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski, Liikenneturva (puh. 020 7282 380, eero.kalmakoski@liikenneturva.fi)

Jalankulkusäästä:
ylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos (puh. 029 539 3444, sari.hartonen@fmi.fi)

Linkit:

Pysy pystyssä -kampanja: pysypystyssä.fi
Varoitukset (mukaan lukien jalankulkusää): ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Omat havainnot: ilmatieteenlaitos.fi/omat-havainnot

Katso myös videot:

Missä ja milloin liukastumistapaturman riski on suurimmillaan?
Liukastumistapaturmien riskiryhmät ja tyypilliset vammat

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Kampanja näkyy ja kuuluu Ylen tv-kanavilla, radiossa sekä sosiaalisessa mediassa 13.1. – 26.1.2020. Seuraa: #pysypystyssä ja @kotitapaturma.

Pysy pystyssä -kampanjassa mukana:

Aivovammaliitto, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Finanssiala ry, Helsingin kaupunki, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, LähiTapiola, Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee toimintaa.

 

Kuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen

Aivovammapotilaan läheisen voimavaraistava tuki sairaalassa

Valmistuin juuri viime vuoden joulukuussa sairaanhoitajaksi Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Hoitoalalla olen ehtinyt työskennellä jo useita vuosia lähihoitajana ja sairaanhoitajan sijaisena erilaisissa työpaikoissa. Keväästä 2018 lähtien olen työskennellyt Peijaksen sairaalassa HUSilla erikoissairaanhoidon puolella keuhkopotilaita hoitaen. Samalta käytävältä löytyy myös neurologian vuodeosasto.

Viime syksynä aloitin opinnäytetyön tekemisen ja hain Aivovammaliiton Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen. Tein opinnäytetyöni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aiheenani oli aivovammapotilaan läheisen voimavaraistava tuki sairaalassa. Aihe oli erittäin mielenkiintoinen ja antoi itselleni erilaista näkökulmaa potilaan hoitamiseen sekä läheisen huomioimiseen. Aiemmin hoitaminen on ollut hyvin potilaskeskeistä ja läheinen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Nykyään on alettu kiinnittämään enemmän huomiota läheisiin ja heidän tarpeisiinsa, mikä vaikuttaa positiivisesti myös potilaan hoitotulokseen.

Sairaalahoitoon joutuminen itsessään on aina stressaava tilanne, joka luo haasteita potilaalle ja läheiselle. Tällöin kyky selviytyä tilanteesta joutuu koetukselle. Koko hoitohenkilöstö on avainasemassa läheisen voimavaraistamisessa, mutta opinnäytetyössäni käsittelin enimmäkseen sitä, kuinka sairaanhoitaja voi voimavaraistaa läheistä ja ohjata tarvittaessa erilaisten tukien äärelle.

Opinnäytetyössäni nousi kolme keskeistä voimavaraistavan tuen osa-aluetta: Tiedollinen, emotionaalinen ja käytännön tuki. Työni jakautui läheisen voimavaraistumisen haasteisiin ja voimavaraistumisen edistämiseen.  Voimavaraistumisen haasteet muodostuivat läheisen tuen tarpeista ja tarjotun tuen kokemuksista ja voimavaraistumisen edistäminen muodostui vertaistuesta, voimavaraistumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä sairaanhoitajan tarjoamasta tuesta. Sairaanhoitajilta vaaditaan paljon ammattitaitoa ja kykyä huomioida sekä kuunnella läheisiä, että läheisen voimavaraistuminen sairaalassa olisi mahdollista.

Eniten tietoa kaivataan heti vammautumisen alkuvaiheessa vamman aiheuttamista oireista ja vahingoista. Tiedottamisessa on edelleen parantamisen varaa, koska tiedottaminen tulisi tapahtua ymmärrettävästi ja rehellisesti. Traumaattisesti aivovammautunut ei kykene muistamaan vastaanottamaansa tietoa ja tästä syystä läheinen on erittäin tärkeä tekijä tiedon muistamisessa sekä hyödyntämisessä. Sairaanhoitajilta toivotaan ohjaamista vertaistuen ja taloudellisten tukien äärelle. Itsellenikään ei ole aina täysin selvää mistä hakea tukea erilaisiin tarpeisiin. Usein otetaan yhteyttä sosiaalihoitajaan taloudellisissa asioissa, koska on tärkeää saada tietoa etenkin taloudellisista tuista ja palveluista jo sairaalassa oloaikana, jotta näiden hakeminen ja saavuttaminen olisi kotiutumisvaiheessa helpompaa.

Vertaistuella on suuri merkitys läheisen voimavaraistumisessa, koska sieltä saa tiedollista, emotionaalista ja käytännön tukea. Vertaistukiryhmissä on mahdollista jakaa kokemuksia ja henkilökohtaista taakkaa sekä saada apua ongelmiin. Emotionaalista tukea on tarjolla paremmin kuin tiedollista tukea. Sairaanhoitaja viettää paljon aikaa potilaan ja läheisen kanssa, jolloin voi syntyä hyvä keskinäinen yhteys, joka parantaa läheisten tuen saamista. Emotionaaliseen tukeen kuuluu välittäminen ja kuunteleminen, joka auttaa pääsemään yli vaikeasta tilanteesta. Käytännön tuki sisältää tukemista päätöksenteossa, hyvinvoinnin edistämistä ja läheisen rohkaisemista hoitoon osallistumiseen.

Toki neurologiset potilaat ovat omana ryhmänään erityisiä, koska he ovat hyvin riippuvaisia läheisistään miltei kaikessa. Koen, että tästä hankkeesta olisi hyötyä myös muille erikoisaloille ja kaikkien potilaiden läheisille. Tuen mallia voisi muokata potilasaineiston ja heidän läheistensä tarpeiden mukaan. Itse ainakin hyödynnän oppimaani omassa työssäni ja olen ottanut nykyään enemmän läheisiä huomioon potilaan hoidossa. Läheisiltä saa hyvin yksityiskohtaista tietoa, jolla on vaikutusta potilaan hyvinvointiin ja hoitoon. Omalta kohdaltani olen jo huomannut positiivisia vaikutuksia potilaan hoitotuloksiin ja yleiseen tyytyväisyyteen. Aiemmin kerroin läheiselle lääkityksestä ja hoidosta sekä kuinka toimia kotona, mutta nyt olen ottanut läheisen mukaan tiiviimmin ja huomannut todella suuren vaikutuksen hoidon lopputulokseen.

Tietysti läheisen huomioiminen vie enemmän aikaa ja resursseja, mutta mielestäni se ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa vaan päinvastoin. Läheisen huomioimisella ja tukemisella voidaan vähentää turhia sairaalakäyntejä, joka lopulta vähentää sairaanhoitajienkin työtä. Eli läheisen huomioiminen hyödyttää kaikkia ja voidaan lukea terveyden edistämiseksi. Läheiset ovat osaltaan voimavara myös sairaanhoitajille.

Kirjoittaja: Noora Vuorenmaa, sairaanhoitaja

 

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen keskittyvissä blogikirjoituksissa ovat kirjoittajina hankkeen työntekijät, kehittämistyöhön osallistuvat läheiset, opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yhteistyössä hankkeessa ovat HUS, Metropolia-ammattikorkeakoulu, OLKA, Suomen Neurohoitajat ry, Sairaanhoitajaliitto, Itä-Suomen Yliopisto sekä Aivotalo.

 

 

 

Jäsenten yhteystietojen tarkistus meneillään

Aivovammaliitto on tehnyt joulu-tammikuun ajan jäsenten yhteystietojen tarkistusta.

Harjoittelijamme Jaana Terstena soittaa jäsenille ja kysyy muun muassa onko osoite ja sähköpostiosoite ennallaan. Tarkistussoitot jatkuvat tammikuun loppuun asti. On mahdollista, että sen jälkeenkin vielä tehdään tarkistuksia.

Lisätietoja:

Sirpa Salonen, järjestöassistentti
sirpa.salonen@aivovammaliitto.fi
puh. 050 4087095

 

Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssit haettavissa

Aivovammaliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja aivovammautuneille. Sopeutumisvalmennus on ammattilaisten ohjaamaa ryhmäkuntoutusta, jossa yhdessä vertaisten kanssa keskusteleminen ja toimiminen on tärkeä voimavara. Aivovammaliiton sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on antaa tietoa aivovammasta ja valmiuksia käsitellä vammautumisen myötä muuttunutta elämäntilannetta.

Sopeutumisvalmennuskurssit on tarkoitettu yli 18-vuotiaille (nuorten kurssia lukuun ottamatta).
Kurssille hakevista asetetaan etusijalle tapaturmaisen aivovamman saaneet ja heidän läheisensä.

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit ovat osallistujille maksuttomia ja toteutetaan täysihoidolla sisältäen ohjelman, majoituksen (yleensä kahden hengen huoneissa) ja ruokailut. Kurssi kustannetaan joko maksusitoumuksella tai Aivovammaliiton STEA-avustuksella. Matkakulut haetaan maksusitoumuksen myöntäneeltä taholta tai Kelan kautta.

Kursseille haetaan ilmoitettuun hakupäivään mennessä Aivovammaliiton omalla  kurssien hakulomakkeella, liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus ja perustelut kurssille.

Lisätietoa:
Kuntoutussuunnittelija Arja Kaasalainen
arja.kaasalainen@aivovammaliitto.fi
puh. 050 373 9076

 

Tarkemmin sopeutumisvalmennuksesta löydät tämä linkin takaa.

 

Tarjolla maksutonta neuroneuvontaa

Aivovammaliitto, Neuroliitto ja Parkinson-liitto tarjoavat vuoden 2020 alusta alkaen maksutonta neuroneuvontaa.

Saat apua sosiaaliturvaan, kuntoutukseen ja työelämän haasteisiin liittyviin asioihin matalalla kynnyksellä ja maksuttomasti.

Sinua palvellaan ma-pe klo 9 – 12 numerossa 040 528 7888 tai sähköpostitse info@neuroneuvonta.fi.