Kärsimyksen näkeminen ja kokeminen synnyttää halun auttaa!

Aloittaessani kirjoittamaan tätä blogia pohdin mitä järjestötyössä nyt tapahtuu. Meneillään on esimerkiksi #onneksionjoku-kampanja, jossa järjestöjen työtä, niiden arvoa, merkitystä ja vaikutuksia tehdään näkyväksi. Kampanja sai alkunsa elokuussa, kun Valtionvarainministeriö ehdotti talousarvioesityksessään huomattavia leikkauksia järjestöjen rahoitukseen.

Vuoden 2020 alusta Aivovammaliitto ry on saanut erillisen rahoituksen vertaistuki- ja kokemustoimintaansa ja sen turvin olemme voineet panostaa ja kehittää vertaistoimintaan niin, että se on tulevaisuudessa jokaisen aivovamman saaneen henkilön ja hänen läheistensä saavutettavissa. Vaikka työtä ja kehitettävää on edelleen, niin työ on antoisaa, mielenkiintoista ja motivoivaa. Erityisen hienoa työstä tekee aktiiviset ja osallistuvat vapaaehtoiset.

Aivovammaliitossa olen usein saanut todeta, miten upeassa joukossa saan työskennellä. Olen ihaillut esimerkiksi sitä, kuinka motivoituneita, myötätuntoisia ja auttamishaluisia vapaaehtoisia meillä on, ja sitä, että he ovat halukkaita osallistumaan ja antamaan omaa aikaansa vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyö on erityistä ja sillä on tutkitusti hyvinvointia vahvistavia tekijöitä. Vapaaehtoistyötä tutkineen Anne Birgitta Pessin mukaan vapaaehtoistoiminta vahvistaa tekijöidensä hyvinvointia sekä sen on todettu vähentävän alttiutta sairastua masennukseen.

Vertaistuki- ja kokemustoiminnan tärkeyttä ei voida ohittaa aivovamman saaneiden henkilöiden ja heidän läheisten näkökulmasta. Vertaistuki antaa ennen kaikkea toivoa elämään, sekä uudenlaiseen arkeen sopeutuminen helpottuu, kun saa jakaa vammautumiseen liittyvät vaikeatkin tunteet vertaistensa kanssa. Vaikka vertaistoiminta ei korvaa terapiaa, niin vertaistukitoimijoilla on ihan oma asiantuntijuutensa toimintaan. Anne Laimio ja Sonja Karnell kirjoittavat, että vertaistoiminnan perusajatuksena on usko ihmisen omiin voimavaroihin ja se voi ennaltaehkäistä arjen haasteita, kun saadaan vertaisilta tukea ja tietoa asioista, joita ei vielä ole osattu edes ajatella.

”Saan mahdollisuuden auttaa ja vaikuttaa toisia vammaisia jaksamaan arjessa ja motivoimaan heitä parantamaan omaa arkea. Saan auttaa jaksamaan vertaistuen keinoin.” -Vapaaehtoinen

”Antaa hyvän mielen, jos on pystynyt tarjoamaan hyvän kohtaamisen vammautuneen tai läheisen kanssa.” – Vapaaehtoinen

Irja Mikkonen ja Anja Saarinen sekä Julia-Marie Vahtivaara kuvaavat, että vertaistukijan omakohtainen kokemus on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun elämässä tapahtuu jotain yllättävää ja ennalta odottamatonta, kuten esimerkiksi vakava sairastuminen tai vammautuminen. Tällöin vertaistukija tai kokemustoimija voi antaa toivoa siihen, että aivovamman kanssa voi selvitä muuttuneesta tilanteesta huolimatta.

”Samanlaisen kokemuksen jakaminen lisää ymmärrystä muuttuneeseen itseen ja elämään. Vertaiset puhuvat samaa kieltä.” -Vapaaehtoinen

Aivovammaliitto kehittää vertaistuki- ja kokemustoimintaa, niin että se on tulevaisuudessa jokaisen aivovamman saaneen henkilön saavutettavissa, ja että vapaaehtoiset vertaistukijat ja kokemustoimijat saavat tukea toimintaansa. Ilman toiminnan rahoitusta moni ihminen, vapaaehtoistoimija sekä aivovamman saanut henkilö ja hänen läheiset jäisivät ilman tukea. #onneksionjoku

Leena Koivusaari, järjestösuunnittelija
Aivovammaliitto

 

Lähteet: Anne Birgitta Pessi, 2014. ”Myötätunto onnen lähteenä.” Kirjassa Positiivisen psykologian voima (toim.) Lotta Uusitalo-Malmivaara

Irja Mikkonen ja Anja Saarinen, 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveys-alalla. Helsinki: Tietosanoma Oy.

Anne Laimio ja Sonja Karnell, 2020.”Vertaistoiminnan merkitys – ennen kaikkea ennaltaehkäisevää tukea.” kirjassa Vertaistoiminta kannattaa.

Julia-Marie Vahtivaara 2010.”Kokemustieto vertaistoiminnasta vaikuttamiseen.” Vertaistoiminta kannattaa (pdf).

Vapaaehtoisten kommentit: Leena Koivusaari, 2020. Unelma jokaisen saavutettavasta vertaistoiminnasta. ”Aivovammaliiton vertaistuki- ja kokemustoiminnan mielikuvamalli” (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle)

Blogin kuva: Pixabay

Aivovammaliiton työllä vaikutetaan jopa miljardisäästöihin vuodessa

”Kiitos Aivoitus-lehdestä, jonka kautta saan aivovammatietoutta. Sisältö on parhautta! Kuinka vaikea onkaan ymmärtää näkymätöntä vammaa!” ”Sopeutumisvalmennuskurssit ovat tärkeitä!” ”Vertaistukitoiminta pitää mahdollistaa aivovammautuneille ihmisille ja heidän läheisilleen.”

Oheiset sitaatit ovat Aivovammaliiton jäsenten kommentteja, joilla kuvaillaan järjestön työn merkitystä vammautuneen ihmisen arjessa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi 33 % vähemmän tuloja käytettäväksi heikoimmassa asemassa olevien hyväksi tähän vuoteen verrattuna.

Aivovamman saanut Jani Saarinen on huolestunut leikkausaikomuksesta.

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät työtä heidän hyväksi, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa – ja järjestöissä tuota arvokasta työtä tehtiin jo ennen covid-19-pandemiaa. Pandemian myötä järjestöt ovat kehittäneet uudenlaisia tapoja jakaa tietoutta ja kohdata toisiamme myös silloin, kun emme voi olla fyysisesti läsnä, Jani Saarinen toteaa.

Jani sai aivovamman ollessaan toimitsijana kiekonheittokisassa. Kiekko iskeytyi mittamiehenä toimineen nuorukaisen otsaan. Hän kokee muiden Aivovammaliiton jäsenten tavoin, että nyt ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan pitäisi panostaa leikkaamisen sijaan.

-Yksi konkreettinen esimerkki! Aivovammoista tiedetään vieläkin liian vähän. Sana saatetaan esimerkiksi liittää virheellisesti synnynnäisiin sairauksiin. Tietouden lisääntyminen helpottaa aivovamman kanssa elävien ja heidän läheistensä arkea ja kaventaa vammautuneen ihmisen ja ”terveen” välistä kuilua. Jos ymmärrys edelleen lisääntyisi, kävisivät myös vakuutus- ja eläkekiistat nykyistä harvinaisemmiksi.

Jani pohtii, että kokemustoimijuuteen panostaminen olisi viestinnän turvaamisen lisäksi konkreettinen keino, joilla Aivovammaliitto voisi jatkossakin pitää aivovammautuneen ihmisen puolta. Jani nostaa tärkeäksi myös vertaistuen mahdollistamisen.

– Vertaistuki on erittäin tärkeä osa kuntoutumista, sillä vain toinen saman kokenut voi ymmärtää, mistä aivovamman kanssa elämisessä on kyse. Aivovammaliiton ja siihen kuuluvien yhdistysten toiminnan turvaaminen myös jatkossa paitsi kohentaa vammautuneiden ihmisten elämänlaatua, myös säästää yhteiskunnalta rahaa.

Aineellista ja aineetonta merkitystä

– Aivovammaliitto tekee työtä kohderyhmälähtöisesti, aivovammaisten ihmisten ja heidän läheistensä tarpeita kuunnellen. Toimintamme mahdollistaa aivovammautuneille ihmisille tasa-arvoisen osallisuuden yhteiskuntaan ja omannäköiseen elämään, vahvistaa Aivovammaliitto ry:n toiminnanjohtaja Päivi Puhakka.

Aivovamman saa vuosittain vähintään 20 000 ihmistä, joista noin 5 000 joutuu sairaalahoitoon ja joille jää pitkäaikaisia tai pysyviä oireita. Heidän keskimääräiset sairaanhoitokulunsa ovat 50 miljoonaa euroa vuodessa. Työikäisenä vammautuneet ja sen vuoksi varhaiseläkkeelle joutuvat maksavat yhteiskunnalle yli miljardi euroa vuodessa. Näin ollen Aivovammaliiton ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa jopa 1,05 miljardin euron vuosittaiseen säästöön.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Suomen monimutkaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä ketteriä, kohderyhmänsä tuntevia, osaavia ja asiakkaansa ääntä kuulevia toimijoita. Järjestöjen toimintaa ohjaa arvomaailma, joka perustuu ihmisyyden kunnioittamiseen, samanvertaisuuteen, ihmisyyden ainutlaatuisuuteen ja osallisuuteen. Ilman järjestöjen toimintaa Suomessa eriarvoisuus ja heikommassa asemassa olevien asema heikkenee entisestään.

– Yhteiskunnan turvaverkkoa ei voi leikata tilanteessa, jossa tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Kukaan ei pysty ennustamaan, mitkä olisivat yhteiskunnalle syntyvät kustannukset ilman järjestöjen tekemää työtä. Nyt on luottamuksen rakentamisen aika. Sen lisäksi, että yhden aivovamman ehkäisemisellä säästämme kosolti euroja, säästyy myös mittaamattoman määrä inhimillistä kärsimystä. Tämän vuoksi rahoitustamme ei saa leikata, Päivi Puhakka painottaa.

Lisätietoja:

Päivi Puhakka, puh. 050 536 6390, paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi

Jani Saarinen, jani.89.saarinen@gmail.com

 

Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Suomessa aivovammautuu vuosittain 15 000 −20 000 ihmistä. Sen jälkitilan oireita, eli pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia, on noin 100 000 henkilöllä. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu täysin. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita, kuten muistihäiriöitä, erittäin voimakasta väsymystä, keskittymisvaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. 

Aivovammoja syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt. 

Aivovamma 2020 -tietokiertue toteutetaan myöhemmin webinaarina

Rovaniemelle suunniteltu Aivovamma 2020 -tietokiertue on jouduttu koronatilanteen vuoksi perumaan.

Sen tilalla järjestetään webinaari, joka lähetetään 27.10.2020. Tarkempi aikataulu ja ohjelma ilmoitetaan heti, kun ne vahvistuvat. Ohjelmassa on ainakin Olli Tenovuon luento.

Hae mukaan OLKAn vertaistukijoiden Toivo-valmennukseen!

Oletko kiinnostunut toimimaan vertaistukijana? OLKA järjestää syksyllä luokkahuonevalmennuksen Espoossa keskiviikkoisin 21.10., 28.10. ja 4.11.2020 aina klo 16.30-20.00.

OLKAn sivuilta saat tarkemmat tiedot valmennuksesta ja pääset tekemään ”Minustako vertaistukija -testin”.

Toivo-valmennus…

·       ​antaa valmiuksia toimia vertaistukijana

·       sopii niin uusille kuin kokeneillekin vertaistukijoille

·       koostuu keskusteluista ja itsenäisistä tehtävistä

·       on maksuton.

Hae mukaan Toivo-valmennukseen viimeistään 27.9.2020 klo 9.00

Lisätietoa ja hakulomakkeen valmennukseen löydät tämän linkin takaa (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle)

 

Aivovammaliitto kehittää vertaistuki- ja kokemustoimintaa, seuraa meitä, lisää tietoa tulossa syksyn aikana!

 

Vapaaehtoiset mahdollistavat tuen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat

Aivovammaliittoon kuuluu tällä hetkellä 10 jäsenyhdistystä ympäri Suomen ja yhdistyksillä on toimintaa lähes 30 eri paikkakunnalla. Kaikki aivovammayhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin eli yhdistyksissä ei ole yhtään palkattua työntekijää. Suurin osa yhdistystemme vapaaehtoisista ovat itse aivovammautuneita ja heidän läheisiään. Yhdistystoimintaan on lähdetty mukaan, koska yhdistyksistä saa vertaistukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja moni kaipaa arkeen mielekästä tekemistä. Aivovammayhdistysten vapaaehtoiset toimivat suurella sydämellä toisia samassa elämäntilanteessa olevia auttaen. Aivovammaliitto pitää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ääntä aivovammautuneiden ja heidän läheistensä puolesta yhteiskunnassa.

Yhdistysten vapaaehtoiset ovat omakohtaisesti kokeneet, että elämä voi todella muuttua sekunneissa, eikä enää koskaan palaa ennalleen. Yhdistysten järjestämissä vertaistukiryhmissä ihmiset pääsevät jakamaan omia ajatuksiaan ja saavat huomata, että on muitakin, joiden elämän aivovamma on laittanut uusiksi. Vertaistukiryhmissä voi tavata ihmisiä, joista tulee elämän mittaisia ystäviä. Yhdistysten retket auttavat virkistäytymään ja mahdollistavat hetken irtioton arjen haasteista. Joillekin vertaistukiryhmät saattavat olla niitä ainoita paikkoja, joissa saa olla oma itsensä pelkäämättä ympäristön reaktioita.

Vaikka yhdistykset pyörivät vapaaehtoisvoimin, se ei tarkoita, että toiminnan ylläpitäminen olisi aina ilmaista, tai että sitä ei tarvitse koordinoida mitenkään. Aivovammaliitto tukee omia jäsenyhdistyksiään monin eri tavoin. Aivovammaliitto tarjoaa jäsenyhdistysten vapaaehtoisille tukea ja koulutusta. Työntekijät pitävät tiiviisti yhteyttä yhdistyskenttään ja huolehtivat, että vapaaehtoisilla on käytössään ajankohtaiset tiedot ja taidot, joita tämän päivän toiminnassa tarvitaan. Uusia toimijoita ei myöskään ole liikaa tarjolla yhdistyksissämme ja kaikki tuki mitä voimme tarjota vapaaehtoisille, mahdollistaa hyvän yhdistystoiminnan ja vertaistuen toteutumisen eri paikkakunnilla.

Valtiovarainministeriö jätti 13.8. esityksen ensi vuoden talousarviolle ja esityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan leikata peräti 127 miljoonaa euroa. Summa on 33 % vähemmän kuin tänä kuluvana vuonna. Jos esitys menee läpi, se tietää valtavaa iskua sote-järjestöille.  Leikkaukset osuvat kipeästi työkenttäämme, jossa teemme työtä niiden eteen, jotka eniten tarvitsevat apua ja tukea. Valtiovarainministeriön ilmoituksen myötä nousee mieleeni monta kysymystä: Onko meillä tulevaisuudessa henkilöstöresursseja yhdistyskentän tukemiseen? Mitä käy, jos jo nyt usein vähillä voimavaroilla toimivien vapaaehtoisten tuesta ja koulutuksesta joudutaan karsimaan? Miten voimme kehittää vapaaehtoistoimintaa jatkossa, jos meillä ei ole siihen rahaa? Pysyvätkö kaikki yhdistyksemme pystyssä ilman Aivovammaliiton tukea? Jos vapaaehtoisilta loppuu voimavarat, loppuuko vertaistuki eri paikkakunnilla?

Vapaaehtoistoiminnan arvoa ei ole aina helppo mitata rahalla, mutta uskallan väittää, että vertaistuki voi pelastaa jopa ihmishenkiä. Jotta voimme jatkossakin seisoa aivovammautuneiden ja heidän läheistensä tukena ympäri Suomen, me tarvitsemme toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessakin rahoituksen. Korona-aika on myös osoittanut, että tarvitsemme entistä enemmän erilaisia tukemisen muotoja, että pystymme auttamaan niitä, jotka ovat turvaverkkojen läpi tippuneet. Toivottavasti hallituksen syyskuun budjettiriihi päättää toisin ja voimme todeta, että nämä uhkakuvat leikkauksista olivat vain pahaa unta.

#onneksionjoku

Pihla Putkonen, järjestösuunnittelija
Aivovammaliitto