Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille -esite

Aivovammaliiton tuorein esite, Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille, on ilmestynyt tässä vaiheessa sähköisenä. Tiivis tietopaketti aivovammoista, Aivovammaliitosta ja aivovammayhdistyksistä on suunnattu erityisesti niille sosiaali- ja terveysalan toimijoille, jotka kohtaavaat työssään aivovammaisia ihmisiä, mutta eivät vielä juurikaan tiedä aivovammoista, liitosta tai yhdistyksistä. Esitteen painettu versio on tilattavissa myöhemmin kesäkuussa. Kun esite putkahtaa painosta, tiedotetaan asiasta erikseen.

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille -esite

Tarjan polkupyörämatka päättyi aivovammaan

Elettiin elokuun loppupuolta vuonna 2012, kun kuopiolainen kauppaopiston opettaja Tarja Holopainen oli tulossa töistä polkupyörällä. Tuona iltapäivänä kesken vauhdikkaan matkan etupyörä osui kadussa olleeseen kuoppaan. Holopainen sinkoutui satulasta ja päättyi asfaltille. Siitä matka jatkui kodin sijaan teho-osastolle ambulanssilla. Hänellä ei ollut kohtalokkaana päivänä pyöräilykypärää.

Muistista on pyyhkiytynyt lähes kokonaan muutama viikko ennen ja jälkeen onnettomuuden. Sairaalassa diagnosoitiin tapaturmainen aivovamma.

-Minulla oli kypärättömyyteen mielestäni tukku hyviä syitä: matka oli lyhyt, koskaan ei ollut mitään tapahtunut ja kypärä oli ruma, epänaisellinen ja kampauskin sellaisen käyttämisestä kärsisi. Kävikin ilmi, että kampaus kärsi huomattavasti enemmän juuri päinvastaisesta syystä eli siitä, etten ollut kypärää päähäni pukenut, Holopainen toteaa.

Työstään suuresti nauttinut Tarja ei malttanut odottaa, että pääsisi sairausloman jälkeen takaisin töihin. Aivovamman jälkitilan oireet kuitenkin estivät sen, ja lopulta vasta viidenkympin tienoilla ollut nainen joutui jäämään sairauseläkkeelle.

– Minulta meni 1,5 vuotta, että edes kykenin sanomaan, että minulla on aivovamma. Vielä kauemmin kului, että saatoin sanoa ääneen sen kauhean e-sanan – eläkeläinen.

Rankinta oli hyväksyä, ettei vanhaan ammattiin ollut paluuta, eikä uudelleenkoulutuskaan ollut mahdollista. Toimeliaana ja aikaansaavana tunnetun naisen aloitekyky kärsi, eikä hän suoriudu askareista samaan malliin kuin ennen aivovammaa.

– Aiemmin erittäin aktiivista elämää viettäneenä minulle oli raskasta hyväksyä, että voin tehdä päivässä vain asian tai pari. Voin käydä kahvilla ystävän kanssa, mutta samana päivänä en muuta jaksa, Holopainen kertoo.

Tarja kuvailee, että erityisesti ensimmäinen vuosi vammautumisen jälkeen oli sanoinkuvaamattoman kamala. Nyt ilo on kuitenkin voittanut, vaikka jokapäiväistä elämää vaikeuttavat oireet ovat jääneet. Elämää rikastuttavat tuore rakkaus, ystävät ja vertaistuki, jota hän saa Itä-Suomen aivovammayhdistyksen toiminnasta.

– Haluan muistuttaa, että kypärä kannattaa pukea päähän, vaikka matka olisi lyhyt ja reitti tuttu. Meillä ei ole kuin yksi pää. Ajelethan sinäkin fiksusti fillarilla!

 

Fiksusti kypärässä

Vain noin 40 % pyöräilijöistä käyttää pyöräilykypärää. Tunnollisimpia kypäränkäyttäjiä ovat alle kouluikäiset ja työmatkapyöräilijät. Kaupunkilainen pukee kypärän päähänsä maaseudulla asuvaa yleisemmin. Kaikkein harvimmin päänsä suojaa teini-ikäinen polkija.

Useat tutkimustulokset osoittavat (kts. esim. Liikenneturvan selvityksiä 4/2015, Timo Lajunen, Jyrki Kaistinen ja Igor Radun), että kunnolla kiinnitetty kypärä suojaa tehokkaasti vakavilta aivovammoilta ja auttaa ehkäisemään lievempiäkin vaurioita. Valtaosa pyöräilyvammoista syntyy, kun kaatuessaan iskee päänsä katuun. Pyöräilykypärän käyttö vähentää onnettomuustilanteissa kuolemanriskiä yli 70 prosentilla ja aivovammariskiä noin 90 prosentilla.

Onnettomuuksien tutkintalautakunnan mukaan vuosina 2005–2012 kuoli 189 pyöräilijää. Menehtyneistä 152 ei käyttänyt kypärää lainkaan. Pyöräilyonnettomuuksissa kuoli vain 30 sellaista polkijaa, jolla kypärä oli asianmukaisesti kiinnitettynä. Lopuilla menehtyneistä kypärästä oli remmi auki tai kypäränkäyttötietoa ei ole tilastoitu. Kypärä on myös kiinnitettävä huolellisesti, sillä auki oleva kypärä joko lentää päästä onnettomuudesta tai on väärässä asennossa, jolloin se ei suojaa toivotulla tavalla. Suurin osa polkupyöräonnettomuuksissa tapahtuneista kuolemantapauksista aiheutuu päähän kohdistuneen iskun aiheuttamasta aivovammasta. Pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain noin 30 000. Heistä valtaosa on saanut iskuja päähänsä.

Fiksusti fillarilla

Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna perjantaina 13.5.2016. Aivovammaliitto ry, Helsingin poliisilaitos, Helsingin Polkupyöräilijät ry, Invalidiliitto ry, Liikenneturva, Suomen pyöräilyunioni ry, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, TATU ry ja Vakuutuskuntoutus VKK ry järjestävät tuolloin klo 13–16 Helsingissä Kansalaistorilla ja Töölönlahden ympäristössä Fiksusti fillarilla -haastetapahtuman.

Töölönlahden ympäriajoon on haastettu eri toimijoita leikkimieliseen joukkuekilpailuun. Kansalaistorilla jokainen voi tarkistuttaa oman fillarinsa kunnon, kuunnella letkeää pyöräilymusiikkia tai jutella järjestäjätahojen edustajien kanssa. Tilaisuuden suojelijana toimii ja sen avaa valtiovarainministeri Alexander Stubb. Pyöräilyriehan juontaa Tero Karhu. Tule sinäkin, fillarilla tai ilman – ja fiksusti!

Yli 75-vuotiaiden vammaispalvelut turvattava

Aivovammaliitto ry:n kevätliittokokousedustajat ovat huolestuneita hallituksen esityksestä, jonka mukaan yli 75-vuotiaat vammaiset ihmiset rajattaisiin vammaispalvelulain ulkopuolelle. Aivovammaliitto edellyttää, että kaikki muut vaihtoehdot tutkitaan ennen lopullisen päätöksen tekemistä, sillä vamma ja sen aiheuttamat toimintakyvyn rajoitteet eivät katoa ihmisen ikääntyessä.

Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että muun muassa henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja palveluasuminen tulisivat vammaispalvelulain sijaan sosiaalihuoltolain perusteella ja olisivat näin sekä harkinnanvaraisia että maksullisia.

Kevätliittokokous toteaa, että on väärin säästää heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Lisäksi kunta joutuisi joka tapauksessa turvaamaan vähävaraisen vammaisen ikäihmisen palveluiden rahoittamisen asiakasmaksulain mukaisesti alentamalla maksuja, jättämällä ne perimättä tai tarvittaessa toimeentulotukea myöntämällä.

Epäkohtana on myös, ettei esimerkiksi ikääntyneellä aivovammaisella ihmisellä ole tarpeeksi toiminta- ja aloitekykyä tällaisten virastoasioiden hoitamiseen. On mahdollista, että tarpeellisia ja arvokasta vanhuutta ylläpitäviä palveluita jäisi kokonaan hakematta ja saamatta.

Liittokokousedustajat kysyvät myös, että jos kunta joutuu jatkossa tekemään erikseen päätöksen jokaisen yli 75-vuotiaan vammaisen kohdalla, syntyykö aitoja säästöjä lainkaan – vai onko tämä ratkaisu, joka loppujen lopuksi maksaa enemmän kuin mitä siitä kertyy säästöjä?

LISÄTIETOJA:

Toiminnanjohtaja Anne Porthén
anne.porthen@aivovammaliitto.fi
p. 050 536 6390

Aivoviikko 2016: Aivoterveyttä läheltä

Viikolla 11 vietetään kansainvälistä Aivoviikkoa. Suomessa Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) Aivoviikon teemana on Aivoterveyttä läheltä. Aivoterveyden avaimia löytyy helposti arjesta ja lähiympäristöstä. Muun muassa luonnossa liikkuminen, sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys, hyvät ravitsemusvalinnat sekä kulttuuriharrastukset tukevat aivoterveyttä ja auttavat tutkitusti pienentämään monien aivosairauksien riskiä.

  • Saan metsästä rauhaa ja voimaa, ja unohdan arkiset ajatukset ja murheet. Luontoharrastuksesta on sairastumisen myötä tullut entistä tärkeämpää, ja huomaan yhä selvemmin luonnon kauneuden ja sen pienet asiat. Marjastan, sienestän ja kalastan, koska tiedän sen olevan minulle terveellistä, kertoo etenevää muistisairautta sairastava hämeenlinnalainen Petri Lampinen.

Neurologiset vammaisjärjestöt haluavat muistuttaa, että jokaisella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus terveyttä edistävään arkeen sekä aivoterveellisten valintojen tekemiseen. Aivoja hellivät elämäntavat edistävät myös neurologisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia. Tukea saa Neurologisista vammaisjärjestöistä: www.nv.fi.

  • Vertaistuki on tärkeintä, mitä yhdistystoiminta voi tarjota. Neurologisesti sairastuneille ja vammautuneille kuntoutumisessa olennaista on löytää elämään uutta sisältöä, ja mikäs sitä paremmin antaisi kuin yhdistystoimintaan osallistuminen! Auttaessaan muita sopeutumaan saa palkkioksi mielihyvää myös itselleen, toteaa tapaturmaisen aivovamman saanut Risto Savolainen.
  • Yhdistys on antanut minulle todella paljon tietoa, tukea ja ennen kaikkea sosiaalisia kontakteja. Se on tuonut työelämän tilalle toimintaa, sanoo myös Lampinen.

Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät Aivoviikolla monenlaisia tapahtumia. Aivot saavat hemmottelua, nautintoa ja tietoa muun muassa Aivohoitoloissa.

  • Valtakunnallisen Aivoviikon tärkein anti on aivoterveyteen liittyvän tiedon levittäminen mahdollisimman laajalle yleisölle, huomauttaa Savolainen.

 

Kansainvälistä Aivoviikkoa (Brain Awareness Week) vietetään 14.–20. maaliskuuta (viikko 11) noin 60 maassa. NV – Neurologiset vammaisjärjestöt osallistuu Aivoviikkoon Suomessa järjestämällä tietoiskuja ja yleisötilaisuuksia, jotka muistuttavat aivoterveydestä huolehtimisesta:

maanantai 14.3.2016

  • Muistipulmia: hoitoon vai huoltoon? (neurologi Timo Erkinjuntti)
    • Kampin palvelukeskus (Salomonkatu 21 B, Helsinki) klo 17.30–19
    • Luento, järjestöjen toiminnan esittelyä, neuvontaa.
    • Lisätiedot: Helsingin Alzheimer-yhdistys ry, p. 09 454 2750, toimisto@alzheimer-hki.com
  • Pelejä, karaoke ja tanssit
    • Pohjois-Karjalan Muisti ry (Siltakatu 20 A 11, Joensuu) klo 12-15 (pelit) ja klo 16:-30-19 (karaoke ja tanssit)

tiistai 15.3.2016

  • Muistisairauden vaikutukset perheen vuorovaikutussuhteisiin (psykoterapeutti Sanna Aavaluoma)
    • Kouvolan kansalaisopisto (Salpausselänkatu 38) klo 12–13.30 tai verkossa: kouvola.adobeconnect.com/kansalaisopisto
    • Lisätiedot: Kouvolan seudun Muisti ry, p. 040 523 9697, tarja.levonen@kouvolanseudunmuisti.fi
  • Huolehdi aivoistasi
    • Heinäveden seurakuntakoti (Vahvalahdentie 17) klo 12–15
    • Tietoa yleisimmistä aivosairauksista (neurologi Aimo Karinen), Heinäveden vertaisryhmät (Mirja Hakkarainen, Varkauden seudun Omaishoitajat), neurologista sairautta sairastavan kokemuskouluttajan oma puheenvuoro sekä kahvia ja NV-toiminnan esittelyä
    • Lisätiedot: merja.partanen@cp-liitto.fi, p. 040 575 3022
  • Järven tarina -elokuva
    • Elokuvateatteri Tapio (Joensuu) klo 13-14:20, liput 7 €
  • Aivot töissä – työelämän haasteet neurologisesti vammaiselle ja pitkäaikaissairaalle henkilölle
    • Kuopion kaupungintalon juhlasali (Tulliportinkatu 31, Kuopio) klo 13–16
    • Neurologisesti pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön työelämäkysymyksiä, keskustelua työllistymisen/työssä jatkamisen edellytyksien parantamisesta. Virvoketarjoilu.
    • Lisätiedot: Paula Sorjonen, p. 050 599 2475, paula.sorjonen@lihastautiliitto.fi
  • Yleisöluennot: Dystonia (neurologi Pirjo Tuomainen) ja Aivoverenkierron häiriöt – mitä voin tehdä ehkäistäkseni aivoverenkierron ilmaantumisen? (neurologi Tero Tapiola)
    • Pohjois-Kymen sairaala, Neurologian polikliniikka (Sairaalankuja 6, Kuusankoski) klo 16–18

keskiviikko 16.3.2016

  • Aikuisneurologisten yhdistysten väkeä tavattavissa
    • Pohjois-Karjalan Muisti ry (Siltakatu 20 A 11, Joensuu) klo 12-15
  • Kehittyvät aivot – Tulevaisuuden toivot
    • Jyväskylän yliopisto (A-rakennus, sali 102) klo 14–18
    • Lapsen kehityksen ja sen aivoperustan tutkimusta tutuksi. Omakohtaisia kokemuksia elämästä aivotoiminnan poikkeavuuden kanssa, mm. Pekka Hyysalo. Mahdollisuus tutustua laboratorioihin.
    • Vapaa pääsy, ilmoittautuminen: cibr.jyu.fi/aivoviikko/ilmoittautuminen
  • Aivoterveydeksi!-messut
    • Wanhan Walimon Walimo-sali (Vesijärvenkatu 25, Lahti) klo 15–19
    • Mm. Lorenz Backman uupumuksesta, tangokuningatar Heidi Pakarinen ja Nuokun Sirkus. NV-verkoston toimintaa, akupunktiota, rentoutusta ja aivosuunnistusta. Maksuton.
    • Lisätiedot: suunnittelija Jari Turku, jari.turku@cp-liitto.fi, p. 0400 884 372

torstai 17.3.2016

  • Aivohuoltamo: Toimeliaat ihmiset kautta aikain ja vaivain – muistelua ja eläen oppimista sekä Kuukausitaulu poikien kujeita
    • Pohjois-Karjalan Muisti ry (Siltakatu 20 A 11, Joensuu) klo 12–14 (Aivohuoltamo) ja klo 14-15 (Kuukausitaulu)
  • Viitasaaren aivopäivä
    • Kaupungintalon valtuustosali (Keskitie 10, Viitasaari) klo 17–19
    • Mikko Kaurasen monologi Armaksen ainoa elämä sekä Krista Pajalan luento Aivoterveys ja muisti. Kahvitarjoilu ja järjestöjen esittelyä valtuustosalin aulassa klo 16 lähtien.
    • Lisätiedot: suunnittelija Merja Partanen, merja.partanen@cp-liitto.fi
  • SAMK:n Järjestöpäivä, mukana NV-verkosto
    • Lisätiedot: suunnittelija Sari Laiho, sari.laiho@cp-liitto.fi
  • Aivoterveyden ABC – Miten huolehdin omasta muististani (neurologi Juha Puustinen)
    • Palvelukeskus Viikkarin Valkama (Juhana Herttuankatu 17, Pori) klo 18–20
    • Lisätiedot ja ilmoittautumiset: suunnittelija Sari Laiho, sari.laiho@cp-liitto.fi

perjantai 18.3.2016

  • Pilkkikilpailu
    • Sulkuniemi (Sulkuniemenkuja 2, Koivuniemi) klo 11-14
    • Makkaran paistoa ja kahvittelua, ilmoittautuminen viim. 16.3. Joensuun Parkinson Yhdistykseen, Joensuun Seudun Epilepsiayhdistykseen, Pohjois-Karjalan AVH-Yhdistykseen, Pohjois-Karjalan Muistiin, Pohjois-Karjalan neuroyhdistykseen tai Suomen Dystoniayhdistykseen.
  • Hyvä työ aivoille – yhdistyksissä työssä oleville aivoergonomiaa
    • Pohjois-Karjalan Muisti ry (Siltakatu 20 A 11, Joensuu) klo 12–14
    • Ilmoittautuminen: Leena 050 400 6194