Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

Pääsiäisen molemmin puolin ilmestyvässä ”Kyllä me selvitään!” -juttusarjassamme neuropsykologi Jaana Sarajuuri antaa vinkkejä, kuinka huolehtia toimintakyvystä ja hyvinvoinnista myös koronaepidemian aikana.

Juttusarjan osat:

1/9 Iloa tuottavia arjen elämyksiä

2/9 Äärimmäistä ärsyketulvaa

3/9 Arjen ja vuorokauden rytmittäminen pitää arkea kasassa

4/9 Iloa ja arkirutiineja lemmikeistä

5/9 Tunteet aktivoituvat toisten ilmeistä

6/9 Kuntoutusta

7/9 Kevään lisääntyvä valon määrä

8/9 Tartu ikuisuusprojekteihin kotona

9/9 Hoida itseäsi

Kotielämämme arki on monella myllertynyt määräämättömäksi ajaksi. Monissa talouksissa se on pitänyt rytmittää uusiksi. Aikuiset yrittävät kotoaan hoitaa asioita, tehdä etätöitä ja osallistua etäkokouksiin samalla, kun lapset käyvät koulua etäopetuksessa. Arjen lukujärjestys auttaa ajan hallinnassa, tukee päivärytmiä ja asioihin tarttumista sekä itselle tai perheelle tärkeiden asioiden toteuttamista.

-Aivovamman oireiden kanssa selviämistä, hyvinvointia ja elämänhallintaa tukee keskeisesti suunniteltu, ennustettava ja säännöllinen arjen rytmi. Yritä niin määrätietoisesti ja johdonmukaisesti kuin mahdollista pitää kiinni arjen rytmistä muuttuneissakin tilanteissa. Erityisesti poikkeustilanteissa tämä pitää arkea kasassa, neuropsykologi Jaana Sarajuuri kertoo.

Arjen rytmiä poikkeustilanteissa voidaan ylläpitää monin eri tavoin.

-Ruokailuajoista kannattaa pitää kiinni. Ensinnäkin ne rytmittävät päivää. Toiseksikin säännöllinen ateriarytmi pitää verensokerin tasaisena, jolloin kiukkukaan ei leimahda niin herkästi. Kotona valmistettu ruoka ja ruokahetket ovat luontainen arjen rytmittäjä ja ankkuri, jotka auttavat sopeutumaan paremmin myös poikkeustilanteisiin. Ruokailun aikana voivat perheenjäsenet luontevasti vaihtaa kuulumisia ja puhua mietityttävistä ja vaikeistakin asioista.

Jaana vinkkaa, että ruoanvalmistuksessa kannattaa hyödyntää ruokasuunnittelua ja pakastimessa olevia varantoja, ettei tarvitse joka päivä ponnistella aterioiden keksimiseksi tai syödä koko viikon ajan samaa ruokaa.

-Hyvän ruoan on myös todettu voivan nostaa mielialaa ja lievittää ahdistusta. Somessa pyörii hyviä arkiruokalistoja. Niitä kannattaa hyödyntää.

Jaana Sarajuuri opastaa, että muita arkea keskeisesti rytmittäviä sekä toimintakykyä ja mielialaa tukevia asioita ovat unirytmi, liikunta ja harrastukset sekä aivovammoissa erityisesti riittävästä levon saannista huolehtiminen. Tärkeää on pyrkiä löytämään tasapainoa tekemisen määrän, laadun ja ajallisen keston sekä riittävien lepotaukojen välillä.

-Jos et pääse harrastuksiin, yritä käyttää luovuutta ja tehdä jotain siihen liittyvää. Esimerkiksi YLE TV on aloittanut päivittäiset jumppahetket. Myös monia harrastetunteja – jopa kuorolaulua – toteutetaan nykytilanteessa etänä videoyhteyksien avulla.

Jos kotona on kotielämiä tai lemmikkejä, niiden hoito rytmittää luontaisesti arkea.

-Eläimetkin vaativat säännöllisesti ruokaa, ulkoilua ja vaikkapa turkin harjausta ja koulutusta.

Aivovammaliiton hallituksen koronatilanteeseen liittyviä päätöksiä

HUOMIO! TÄTÄ TIEDOTETTA ON TÄYDENNETTY 24.3.2020 JULKAISTULLA TIEDOTTEELLA

Aivovammaliiton hallitus teki eilen 12.3. koronatilanteeseen liittyviä päätöksiä. Suomen hallitus suosittaa, että kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Lisäksi suositellaan, että myös muiden kokoontumisten järjestäjät harkitsevat riskiarvioiden pohjalta vastaavien tilaisuuksien järjestämistä. Riskiryhmien kanssa asioidessa hallitus suosittaa erityistä harkintaa ja varovaisuutta. Lue Suomen hallituksen suositus tästä.

Tämän vuoksi Aivovammaliitto peruu/siirtää myöhäisempään ajankohtaan kaikki tapahtumat ja kokoontumiset 16.3. – 30.4.2020. Ilmoitamme peruuntumisista/ajankohdan siirroista erikseen henkilöille ja yhteistyökumppaneille, joita tämä koskee sekä päivitämme tilannetta Aivovammaliiton sivuille.

Lisäksi kaikki vierailut toimistolle kielletään. Työntekijät tekevät etätyötä, mikäli se on mahdollista. Aivovammaliiton henkilökunta ei matkusta tällä aikavälillä. Pakollisiin kokouksiin osallistutaan etäyhteyksien kautta.

Tällä hetkellä perutaan/siirretään seuraavat tilaisuudet:

– Mitä nyt -kurssi 23. – 27.3.
– Yhdistysten koulutuspäivä ja liittokokous 3. – 4.4.
– Parikurssi 20. – 24.4.
– Läheisten tapahtuma 24. – 26.4.
– Pääfest 26. – 29.5.

Lisäksi Aivoitus-lehden ilmestymisaikataulua muutetaan seuraavasti:
– Aineistopäivä 8.5.
– Ilmestymisviikko 24 (eli 8.6. alkava viikko).

Aivovammaliitto seuraa aktiivisesti ajankohtaista koronatilannetta ja viranomaisten ohjeita. Toimimme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtioneuvoston suosituksien mukaisesti. Aivovammaliitto suosittaa, että paikalliset aivovammayhdistykset seuraavat koronatiedotteita ja välttävät kokoontumisia viranomaisohjeiden mukaisesti.

Lisätietoja:
Päivi Puhakka
Toiminnanjohtaja
Aivovammaliitto ry
Malminkaari 5 B, 00700 HELSINKI
puh. 050 536 6390

Poikkeuksellinen jäätilanne aiheuttaa vaaratilanteita

Vaihteleva jäätilanne eri puolella Suomea on ollut osasyynä tavanomaista suurempaan hukkuneiden määrään. Tämän vuoden tammi-helmikuussa hukkui yhteensä 11 ihmistä, kun vuosi sitten vastaavan ajan luku oli 4. Jäihin vajoamisiin liittyviä läheltä piti -tilanteita on tapahtunut noin 50. Tapaturmapäivä 13.3. muistuttaa turvalliseen liikkumiseen jäällä. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Tänä talvena osassa maata on vesistö pysynyt sulana ja jäätilanteessa on suuria vaihteluja pohjoisen ja etelän välillä. Siellä missä jäätä on, turvallinen liikkuminen edellyttää oikeanlaista varustautumista ja vaarallisten paikkojen tuntemista.

”Veden virtauksen vuoksi vaaran paikkoja ovat etenkin joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit”, kertoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen ilman oikeita turvavälineitä voi olla kohtalokasta. Jäällä liikkumista tulisi välttää, ellei ole täysin varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueella. Viisas talviveneilijä pukee pelastusliivit ja huomioi hypotermian vaarat.

Tapaturmapäivä muistuttaa: Kaveri on paras turvavarusteesi

Jäällä kulkijan vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit, metallipäinen keppi jään kestävyyden varmistamiseen ja pilli. Varavaatteet tulee pakata vesitiiviiksi reppuun ja kännykkä vesitiiviisti lähelle vartalon lämpöä. Toisen auttamiseksi repun sivutaskuun kannattaa laittaa köysi tai heittoliina.

”Kaveri on paras turvavaruste, olitpa sitten tutulla lähijäällä tai uudella alueella. Kaveri pystyy tarvittaessa hälyttämään apua ja pelastamaan”, Nieminen muistuttaa.

Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 cm ja mielellään 10 cm, jotta se kestää aikuisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen ja autoilla tulee liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Tietoa ja aineistoa tapaturmista

Seuraa kuukausittain vaihtuvaa artikkelisarjaa eri tapaturmatyypeistä kampanjasivuilta tapaturmapäivä.fi. Sivustolla on vinkkejä tapaturmien ehkäisyyn ja vaaranpaikkojen kartoittamiseen. Lisäksi sivustolta löytyy tilastotietoa ja ilmaista aineistoa, kuten kuvia ja julisteita.

Perjantai 13. päivä on Tapaturmapäivä

Tapaturmapäivä herättää ihmiset pohtimaan, miten vähentää tapaturmien riskiä kotona, töissä ja liikenteessä. Ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä päivää vietetään jokaisena perjantaina 13. päivä. Tapaturmien ehkäisytyötä tehdään järjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä.

Lisätietoja

Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH), p. 0400 469 202, niko.nieminen@suh.fi

Saara Aakko, suunnittelija, Suomen Punainen Risti, p. 040 4806973, saara.aakko@punainenristi.fi

tapaturmapäivä.fi

Aivovamma tutuksi Joensuussa

Kuka tahansa meistä voi esimerkiksi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada sen seurauksena aivovamman. Se on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä.

Mutta mitä se aivovamma oikein tarkoittaa? Entä mitä tarkoittikaan neuropsykologinen kuntoutus? Miten sosiaaliturva järjestyy, kun elämä mullistuu? Näihin – ja moniin muihin – aivovammaan liittyviin asioihin saadaan selvyyttä Aivovammaliiton järjestämällä Aivovamma 2020 -tietokiertueella. Kiertue saapuu Joensuuhun keskiviikkona 11.3.2020 klo 15 – 19. Paikkana on Siun Sote, Tikkamäentie 16, M-talo 1. kerros 80210 JOENSUU.

Tilaisuudessa luennoi muun muassa ylilääkäri, professori Olli Tenovuo sekä neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Saija Moilanen. Vammautuneen ihmisen kokemuspuheenvuoron tilaisuudessa pitää joensuulainen Timo Sund.

– Olen 54-vuotias eläkeläinen, ja minulla on aivovamman ja aneurysman aiheuttamat aivovauriot.

Timolle on sattunut ja tapahtunut vuosien varrella paljon.

– Olen kolhinut itseäni aivan älyttömän monta kertaa. Ensimmäinen kerta, jonka varmuudella tiedän, tapahtui minun ollessani viiden tienoilla. Kävelin ratakiskoilla. Äitini kielsi, ettei siellä saa kävellä, sattuu vielä jotakin. Minä en tietenkään uskonut ja totesin, että eikä satu, hyvin tämä menee – ja vähän päästä kuului PAM. Kaaduin ja löin pääni.

Timo kuvailee, että seuraava muistikuva on ruotsinlaivalta, jossa isä pyytää häntä laulamaan. Sen Timo muistaa, että hänen silmänsä olivat mustana.

– Tuosta kolauksesta siis seurasi muistiaukko, joka jo sinällään olisi aivovammadiagnoosin tuonut, jos asiaa olisi tuolloin tutkittu.

Seuraava iso kolaus tapahtui 80-luvun alkupuolella miehen ollessa 17-kesäinen.

– Olin polkupyöräonnettomuudessa. Kaikki kasvoluuni poskipäistä ylöspäin murtuivat ja vammoja tuli rankaani ja niskaani. Minut vietiin hoidettavaksi terveyskeskukseen.

Aivovammaa ei tuolloinkaan tutkittu, eikä sen mahdollisuutta mainittu. Hoitona oli lääkkeitä ja komento mennä kotiin nukkumaan. Pyöräilykypäröitähän ei tuolloin vielä ollut käytössä – pyöräilykisoissakin ne tulivat pakollisiksi vasta 2000-luvulla.

Timo on tapaturmaisen aivovaurion lisäksi sairastanut – ja selättänyt – myös aneurysman, eli toisenlaisenkin aivovaurion. Hänen omaksi liitoksensa valikoitui Aivovammaliitto. Tällä hetkellä hän toimii Itä-Suomen aivovammayhdistyksen varapuheenjohtajana.

 

Aivovamma 2020 -tietokiertueen yhteistyökumppanina toimii Arla Suomi.

Maksutonta tilaisuutta voi seurata etänä tai paikan päällä. Ilmoittautumiset molempiin: https://webropol.com/ep/Tietokiertue-ilmoittautuminen

 

 

Vuoden 2020 tuetut lomat haettavana

Voimaa vertaisuudesta -lomat

Aivovammaliitto tarjoaa yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n (MTLH) kanssa Voimaa vertaisuudesta -nimellä olevia tuettuja lomia, jotka on tarkoitettu aivovammautuneille ja heidän perheilleen.

Tuettujen lomien tavoitteena on, että lomalainen tapaa toisia samassa tilanteessa olevia sekä saa vertaistuen ja lomaohjelman kautta voimavaroja arkeen. Lomat on suunnattu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille Suomessa. Tuetuille lomille haetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kautta.

Jos tarvitset lomaesitteitä ja hakemuksia, ota yhteyttä MTLH:n toimistoon, puh. 010 2193 460 tai lomat@mtlh.fi.

Katso lisätietoja ja hakuohjeet MTLH:n verkkosivustolta.

Solaris-lomat

Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat ihmiset, jotka eivät omin varoin pysty järjestämään lomaa. Lomaa on mahdollisuus hakea yksin, ystävän tai perheen kanssa. Tuettujen lomien haku päättyy kolme kuukautta ennen lomaa, kesän perhelomien haku päättyy 15.3.

Solaris-lomapäätökseen vaikuttavat

– Taloudellinen tilanne: pienet tulot, asunto- ja opintolainat tai muut erityiset kulut.
– Sosiaaliset syyt: työttömyys, lomautus, perheongelmat, perheen koko, omaisen hoitaminen ja yksinhuoltajuus tai muutoin vaikea elämäntilanne.
– Terveydelliset syyt: vammat, fyysiset ja/tai psyykkiset pitkäaikaissairaudet.
– Aikaisempi lomatuki: tuettu loma voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi.

Lisätietoja Solaris-lomista ja hakuohjeet löytyvät tästä.