Kannanotto: STEAn nimilinjaus ei saa vaikuttaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden järjestölähtöisen kurssitoiminnan toteutumiseen

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjä rahoittava STEA ilmoitti syyskuun alussa, että se luopuu sopeutumisvalmennus-nimestä. STEA rahoittaa jatkossakin järjestöjen tavoitteellista ryhmätoimintaa eli kurssitoimintaa. Aivovammaliitolla on tarkoitus järjestää jatkossa teemakursseja STEAn avustuksella ja sopeutumisvalmennusta vakuutusyhtiöiden maksusitoumuksilla. Lisätietoja Elina Perttulalta, elina.perttula(at)aivovammaliitto.fi tai puh.  050 373 9076.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja sen edeltäjä Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut järjestöjen toteuttamia sopeutumisvalmennuskursseja 1980-luvun lopusta alkaen.

Sopeutumisvalmennustoiminta on suomalaisen kuntoutuksen erityismuoto. Se kehitettiin alun perin järjestöissä 50- ja 60-luvuilla.

STEA ilmoitti syyskuun alussa, että se luopuu sopeutumisvalmennus-nimestä. STEA rahoittaa edelleen tavoitteellista ryhmätoimintaa, mutta järjestöjä kehotettiin miettimään uusi nimi toiminnalle.

Järjestöissä ollaan huolissaan siitä, että nimen mukana heitetään hukkaan vuosikymmenten työ pitkäaikaissairaiden, vammaisen henkilöiden ja heidän läheistensä osallistumisen ja voimavarojen vahvistumiseksi.

Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jolla on ollut merkittävä asema pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä elämänhallinnan tukemisessa ja vaikutuksia siihen osallistuneiden elämänlaatuun.

Sopeutumisvalmennuksen tavoite on ollut pitkäaikaissairaiden ja vammaisen henkilöiden ja heidän läheistensä osallistumisen ja voimavarojen vahvistuminen.

Sopeutumisvalmennus on moniammatillinen kuntoutuspalvelu, jonka tarve, tavoite ja sisältö rakentuvat kuntoutujan elämäntilanteen mukaisesti toiminnallisista, kokemuksellisista ja tiedollisista osista.

Siinä missä muu kuntoutus yleensä on diagnoosikeskeistä, sopeutumisvalmennuksessa on painottunut ihmisen elämänvaiheet, elämäntilanteet ja elinympäristö. Jokainen järjestö on tuonut sopeutumisvalmennukseen oman jäsenistönsä tarpeet ja näkökulman. Tästä syystä sen erityisyytenä on eläminen ajassa ja avoin yhteys ympäristöön.

STEA rinnastaa järjestöjen toteuttaman sopeutumisvalmennustoiminnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kanssa. Järjestöjen toteuttamat sopeutumisvalmennuskurssit eroavat kuitenkin monella tapaa esimerkiksi Kelan järjestämistä kursseista. Kurssitoiminnassa on keskitytty osallistujien sairauden tai vamman tuottamiin merkityksiin elämänhallinnassa, identiteetin luomisessa ja hyvän arjen elementtien luomisessa.

Järjestölähtöinen sopeutumisvalmennus eroaa monin tavoin Kelan järjestämästä kuntoutuksesta:

  • Kelan kuntoutus on sairaus- tai sairausryhmäkohtaista, kun taas järjestöjen voi olla teeman mukaista yli sairaus– tai sairausryhmärajojen.
  • Kurssit ovat matalan kynnyksen kursseja, eikä lääkärinlausuntoa välttämättä tarvita.
  • Osallistumiskriteerit eivät ole niin tiukkoja kuin Kelan kursseilla
  • Järjestölähtöisessä sopeutumisvalmennuksessa ei myöskään määritellä standardein kurssin muotoa tai ketä ammattilaisia kurssilla toimii, vaan näitä voidaan joustavasti muuttaa asiakastarpeiden mukaisesti. Näin myös vertaistuki ja kokemusasiantuntijuus saadaan paremmin esille kuin Kelan kursseilla.

STEA katsoo linjauksensa perusteluina, että sopeutumisvalmennustoiminta on Kelan vastuulla olevaa toimintaa. STEAn mukaan järjestöjen tuottamalle sopeutumisvalmennukselle on tyypillistä vahva vertaistuellisuus, eikä sen rahoittama toiminta voi pitää sisällään lääkinnällistä tukea.

Järjestöjen sopeutumisvalmennuskursseille on voinut hakeutua mahdollisimman helposti. Myös läheiset ja omaiset ovat pystyneet osallistumaan kursseille monipuolisemmin kuin esimerkiksi Kelan kursseille.

Kursseilla on ensisijaisesti hyödynnetty osallistujien omia kokemuksia ja vertaistukea. Tietoa ei vain anneta, vaan sitä käsitellään ryhmässä osallistujien omien kokemusten kautta.

Sopeutumisvalmennuskursseissa ei ole kyse mistä tahansa tavoitteellisesta ryhmätoiminnasta. Kurssien avulla on pystytty keskittymään sairauden tai vamman aiheuttamiin erityistarpeisiin, niihin arjen hallinnan ja elämänlaadun kysymyksiin, johon julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tällä hetkellä vastata. STEA oli rahoittamassa vuonna 2014 julkaistua kirjaa Sopeutumisvalmennus: suomalaisen kuntoutuksen oivallus. Kirjan yksi tarkoitus oli kuvata se erityisyys, mitä järjestöt sopeutumisvalmennuksessa näkevät.

Suomi on ainoa maa, jossa vastaavaa toimintaa on pystytty järjestämään kattavasti, monelle eri kohderyhmälle. Sopeutumisvalmennus-nimestä luopuminen vie järjestöjen mukaan osaltaan kehitystä taaksepäin.

Vuosien mittaan järjestöt ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä, osin yhdessä STEAn ja Kelan kanssa, kehittääkseen ja yhdenmukaistaakseen järjestölähtöistä sopeutumisvalmennustoimintaa, joka on antanut lisäarvoa julkisten toimijoiden järjestämisvastuulla olevalle kuntoutustoiminnalle. Myös terveydenhuollon ammattilaiset ovat oppineet ohjaamaan asiakkaitaan järjestöjen kurssitoiminnan pariin tietäen, mitä erityisyyttä ne ovat tarjonneet.

Nyt järjestöissä pelätään, että niiden kurssitoiminta pirstaloituu erinimisiksi ryhmätoiminnoiksi. Vaarana on, että sitä aletaan rinnastaa yhdistys- ja lomatoiminnassa toteutettuihin ryhmämuotoisiin tilaisuuksiin tai muiden organisaatioiden, kuten kuntien tai yrittäjien erilaisiin ryhmämuotoisiin toimintoihin ja tapahtumiin, jolloin koko järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen perimmäinen tarkoitus unohtuu ja pitkä historia päättyy.

Vaikka nyt ei ole kyse rahasta, nimenmuutoksella voi olla taloudellisia vaikutuksia pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille, joille kuntoutusrahalaki mahdollistaa matkakustannusten korvaamisen ja kuntoutusrahan myös STEAn rahoittamille sopeutumisvalmennuskursseille. Nimenmuutoksen myötä tämä mahdollisuus on uhattuna.

Matkakorvauksilla on iso merkitys ihmisten elämässä. Mikäli tämä mahdollisuus lähtee pois, se sulkee jo lähtökohtaisesti ihmisiä palvelun ulkopuolelle, eivätkä he hakeudu toimintaan. Tämä tuo riskin syrjäytymiseen. Tässä maassa ihmiset elävät pitkien matkojen päässä. Verkossa tapahtuva toiminta ei sovi kaikille. Nimenmuutos lisäisi siten myös eriarvoisuutta.

Allekirjoittajat,

Päivi Puhakka, toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry

Paula Hellemaa, toiminnanjohtaja, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

Ulla Suvanto, toiminnanjohtaja, Crohn ja Colitis ry

Anssi Kemppi, toiminnanjohtaja, Eläkeliitto ry

Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto ry

Ilkka Repo, toiminnanjohtaja, Keliakialiitto ry

Sari Kuosmanen, toiminnanjohtaja, Lihastautiliitto ry

Sari Högström, toiminnanjohtaja, Munuais- ja Maksaliitto ry

Hanna Mattila, toiminnanjohtaja, Parkinsonliitto ry

Sonja Bäckman, toiminnanjohtaja, Psoriasisliitto ry

Anu Uhtio, toiminnanjohtaja, Reumaliitto ry

Virkistys- ja lisäkoulutustapahtuma vertais- ja kokemustoimijoille Turussa 27-29.11.2020!

Aivovammaliitto järjestää tänäkin vuonna vertais- ja kokemustoimijoille virkistys- ja lisäkoulutustapahtuman. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Turussa, Holiday Club Caribiassa 27. – 29.11.2020. Luvassa on uuden oppimista, vertaistukea, toiminnan suunnittelua ja virkistäytymistä rennossa ympäristössä.

Ajankohta: Pe-Su 27. – 29.11.2020

Paikka: Holiday Club Caribia, Turku

Kenelle: Vertais- ja kokemustoimijat

Hinta: Osallistujille ilmainen (matkakuluja ei korvata)

Ilmoittaudu tämän linkin kautta viimeistään 25.10.2020 (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle)

Huom. Tapahtumassa noudatetaan kansallisia viranomaisohjeita koronavirustilanteeseen liittyen. Tapahtuma siirretään toiseen ajankohtaan tarvittaessa. Ilmoittautuneita tiedotetaan mahdollisista muutoksista.

Lisätietoja:

Otto Laitinen
suunnittelija (Vertais- ja kokemustoiminta), Aivovammaliitto
puh. 050 575 7371

Pää pyörälle pelin avulla?

Aivovammaliiton Tee Kypärätemppu!- hanke on tänä syksynä julkaissut aivoihin, aivojen suojeluun ja aivovammoihin keskittyvän pelin, joka on suunnattu erityisesti ala- ja yläkouluikäisille. Pelissä hypätään tasolta toiselle siirtyen aivojen perustietoudesta aivojen suojelun merkitykseen ja lopulta aivojen mahdollisimman hyvään huoltoon. Miksi hankkeessa on päätetty siirtää aivoteemat pelin maailmaan perinteisten koulukiertueiden sijaan?

Perinteiset kypäräkampanjoinnin menetelmät todettiin jo ennen korona-aikakautta vanhentuneiksi ja tehottomiksi toimiksi hankkeessa. Vaikka hankkeen toteuttamat koulukiertueet otettiinkin kouluissa enemmän kuin hienosti vastaan, ne ovat jatkoa ajatellen Aivovammaliiton toiminnalle liian työläitä ja nyt koronarajoitusten vuoksi myös mahdottomia. Idea mobiilipelistä sopikin sekä ajan kuvaan että resursseihin loistavasti.

Nuorten Akatemia on toiminut pelin rakentamisessa yhteistyökumppanina ja pelin luomisen asiantuntijana. Akatemialla on runsaasti kokemusta nuorten aktivoimisesta ja oppimisen tehostamisesta pelillistämisen keinoin. Pelissä toteutuu helposti moniärsykkeisyys, mikä on erilaisten oppijoiden kannalta hienoa: peliin voi lisätä videota, ääntä, kuvia, toiminnallisia ryhmätehtäviä sekä perinteisiä lukutehtäviä. Peli mahdollistaakin oppilaiden kiinnostuksen herättämisen aihetta kohtaan helpolla ja kohderyhmän huomioivalla tavalla. Perinteiset tekstiä pursuavat oppimismateriaalit ovat sekä opettajille että oppilaille raskaita käyttää, miksi ylimääräisen materiaalin tuputtaminen kouluihin voi olla tehotonta. Päästä Pyörällä -pelin käyttökoodin voi sen sijaan ladata helposti sähköpostitse eikä teettäminen luokassa vaadi suuria ponnisteluja. Mikäli aiheet herättävät kiinnostusta ja opettaja kokee, että tarvetta aiheiden jatkokäsittelyyn on, löytyy hankkeelta syventävämpää opetusmateriaalia nettisivuilta ladattavaksi.

Jos kiinnostuit, testaa peliä ja anna siitä palautetta, jotta voimme kehittää peliä eteenpäin! Vaikka peli onkin suunnattu kouluikäisille, se voi hyvinkin tarjota uutta ajateltavaa myös vanhemmalle oppijalle.

Päästä Pyörällä -Pelin voi tilata täältä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle). Jatkossa pelin tilaus tulee olemaan osa Kypärätempun nettisivuja.

Kun pelin tilaa saa sähköpostiin kiitos-viestin, joka sisältää linkin pelin ohjeisiin sekä aktivointikoodin, jolla peli löytyy pelikaupasta.

 

Päästä hyvällä tavalla aina hieman pyörällä,

Henna

Tee Kypärätempun projektikoordinaattori

Läheisen jaksamisen salaisuus -luento 17.11.

Neuroliitto järjestää marraskuussa luennon, jonka aiheena on läheisen jaksaminen. Läheisen sairaus tuo arkielämään paikoitellen raskastakin myötäelämistä ja monia käytännön vel­voitteita, joista hetkittäinenkään irrottautuminen voi tuntua mahdottomalta.

Kouluttajapsykotera­peutti Raul Soisalon luennossa pureudutaan siihen, miten huolehtia omasta jaksamisesta. Tule kuun­telemaan, miksi myötä- ja erityisesti vastamäessä on tärkeää laittaa aina happinaamari ensin omille kasvoilleen ja auttaa muita vasta sen jälkeen.

Luento on tarkoitettu MS-tautia, harvinaista neurologista sairautta, Parkinsonin tautia ja liikehäiriö-sairautta sairastaville sekä henkilöille, joilla on aivovamma. Myös läheiset ovat tervetulleita.

Aika: tiistai 17.11.2020 klo 17.30–19.00

Paikka: Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, Helsinki. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.

Ohjelma:

17.30 Aloitussanat, Hanna Pakarinen, Neuroliiton sosiaalityöntekijä

17.40 Luento, kouluttajapsykoterapeutti VET Raul Soisalo

18.30 Keskustelua aiheesta

19.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu 3.11. mennessä: tapahtumat.neuroliitto.fi tai tästä linkistä (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle) 

Jos osallistut tilaisuuteen etänä, saat antamaasi sähköpostiosoitteeseen osallistumislinkin ja ohjeet Vooler-ohjelman käyttöön.

Lisätiedot:
Hanna Pakarinen, Neuroliitto
puh. 040 500 1657 ja hanna.pakarinen(at)neuroliitto.fi

Kokemustoimijan peruskoulutus Mikkelissä – Hae nyt!

Hei mikkeliläiset ja Mikkelin lähiseudulla asuvat! Oletko kiinnostunut kokemustoimijuudesta?

Kokemustoimija on Kokemustoimintaverkoston ja siihen kuuluvien järjestöjen kouluttama kokemustiedon jakaja, joka voi olla vammautunut ihminen tai hänen läheisensä. Kokemustoimijat voivat pitää luentoja, lyhyitä puheenvuoroja tai alustuksia, olla mukana koulutuksissa, keskusteluissa, työryhmissä, työpajoissa sekä kehittämisessä ja suunnittelussa. Tämä koulutus on suunnattu ensisijaisesti Mikkelin lähistöllä asuville, sillä toiminta tapahtuu pääasiassa Mikkelin alueella. Koulutus toteutetaan sekä verkko-opetuksena että lähiopetuksena.

Koulutuksen opiskelupäivät:

Verkkokoulutus (orientaatio) ti 17.11.2020 klo 17.00-18.30

Lähikoulutus la 28.11.2020 klo 10.00-16.00

Verkkokoulutus ti 1.12.2020 klo 17.00-18.30

Lähikoulutus la 12.12.2020 klo 10.00-16.00

Verkkokoulutus ti 12.1.2021 klo 17.00-18.30

Lähikoulutus la 16.1.2021 klo 10.00-16.00

Jos kiinnostuit, kysy halutessasi lisää ja pyydä hakulomake suunnittelija Otto Laitiselta joko otto.laitinen(at)aivovammaliitto.fi tai puh 050 5757 371.

Hakuaika päättyy jo 30.9.2020, joten hae jo tänään!